Miksi Hiililounas?

IPCC:n raportin mukaan yli 1,5 celsiusasteen lämpenemisen estoon kasvihuonepäästöjen täytyy kääntyä laskuun viimeistään vuonna 2025. Ilmastonmuutoksen ennustetaan Suomessakin lisäävän rankkasateita ja tulvia, mitkä tulevat vaikuttamaan maatalouteen ja sitä kautta myös Suomen omavaraisuuteen. Raportin mukaan päästöt voidaan puolittaa 2030 vuoteen mennessä, mutta tarvitaan monia samanaikaisia toimia. Nykyiset päästövähennykset eivät riitä 1,5 asteen tavoitteeseen. Uudet teknologiat tulevat olemaan avainasemassa, mutta lisäksi tarvitaan konkreettisia toimia, mikä vaatii koko yhteiskunnan sitoutumista. Miten saadaan kuluttajat, yhteisöt ja yritykset tekemään vastuullisia valintoja liittyen kulutukseen, vähentämiseen, suunnitteluun ja sijoituksiin? Raportissa on nostettu yksilöiden ja kansalaisryhmien osalta arjen valinnat, kuten liikkuminen, ravinto ja energia.

Maailmalaajuinen ruoantuotantoketju tuottaa noin neljäsosan kasvihuonekaasupäästöistä. Eläintuotanto aiheuttaa näistä päästöistä yli puolet. Vuonna 2017 ruokapalvelut tarjosivat Suomessa noin 354 miljoonaa ruoka-annosta, tarjoten noin kolmasosalle väestöstä aterian päivittäin. Ruokapalvelut voivat vähentää ilmastopäästöjä siirtymällä käyttämään vähemmän kuormittavia raaka-aineita, mutta niillä on rooli myös ruokakulttuuria muokkaavana tekijänä. Suuren ostovolyyminsä kautta ne voivat hankinnoillaan muovata markkinoita ja edistää kasviproteiinien tuotanto- ja arvoketjujen rakentumista.

Ilmastoystävälliset elämäntapamuutokset voivat ilmastoystävällisyyden lisäksi parantaa myös terveyttä. Lihan kulutusta tulisi ilmastokestävyysraportin mukaan vähentää noin kolmasosa nykyisestä. Suomessa punaista ja prosessoitua lihaa suositellaan syötäväksi 500 g viikossa. Viimeisimmän katsauksen mukaan suosituksia enemmän punaista lihaa kuluttaa 79 prosenttia miehistä ja 26 prosenttia naisista. Kasviksia, hedelmiä ja marjoja suositusten mukaisesti syö 14 prosenttia miehistä ja 22 prosenttia naisista.

Ruokapalvelut toivovat vinkkejä uusista kotimaisista kasviproteiinivaihtoehdoista, mutta myös uutta reseptiikkaa. Hiililounas-hanke tarjoaa molempia. Hankkeessa otetaan huomioon mukana olevien ravitsemuspalvelujen toiveet työpajoja suunniteltaessa. Hankkeen työpajat järjestetään lokakuun 2022 – helmikuun 2023 välillä. Työpajoissa tutustutaan lähemmin kohdekasvien teknologisiin, ravitsemuksellisiin ja aistinvaraisiin ominaisuuksiin, sekä käyttömahdollisuuksiin. Muita aiheita ovat hiilijalanjäljestä viestiminen, keinoja saada kuluttajat valitsemaan kasvisruoka, sekä reseptiikan kehittäminen.

Hankkeessa tuotettu hiilijalanjälkitieto tuo arvokasta tietoa erityisesti Varninais-Suomen alueen viljelijöille. Hankkeen tulokset ovat julkisia, ja tuotettu hiilijalanjälkitieto on kaikkien käytettävissä. Hanketta rahoittaneet yritykset pääsevät lisäksi mukaan työpajoihin, joissa saa tietoa hiilijalanjäljen pienentämiseksi, sekä hiilijalanjälkitiedon hyödyntämiseen mm. markkinoinnissa.