Tutkimus ja opetus

08.12.2025 Päivi Laine, Soila Merijärvi ja Minna Maijala

(Teko)älyä kestävää kehitystä edistävään kielten opetukseen

Voiko kestävää kehitystä edistävään ja eettiseen kielten opetukseen yhdistää tekoälyä? Yksinkertainen vastaus on ei, mutta tekoälymaailma ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen eivät ole yksinkertaisia asioita. Tässä kirjoituksessa pohdimme tekoälyä ja kielten opetusta Eettisesti kestävä kielten opetus (EKKO) -hankkeen (Koneen Säätiö 2021–2025)...

08.12.2025 Mari Mäkilä, Maarit Mutta, Anne-Maj Åberg ja Sanni Linnasaari

Tekoälyn vaikutus kirjoittamiseen – tasapainoilua uhkien ja mahdollisuuksien välillä

Tekoäly on mullistanut kirjoituskäytäntömme. Tutkimusten avulla pyritään selvittämään, miten tulevaisuuden koulutuksessa tulee huomioida tekoälyn rooli kirjoittamisessa. Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksen Monikielisten kirjoittajien kirjoitusprosessit: sanastokeskittymien ja sujuvuuden visualisointi graafiteorian avulla (KISUVI) -hankkeessa (2022–2026, Koneen säätiö) tutkitaan monikielisten kirjoittajien kirjoitussujuvuutta...

28.10.2025 Hanne Metsähinen

Luontoyhteys kestävämmän ja merkityksellisemmän elämän rakentajana

Samanismin ehkä merkittävin hyvinvointivaikutus on voimistunut yhteyden kokemus niin itsen, muiden ihmisten, luonnon kuin henkimaailman kanssa. Voimistunut yhteyden kokemus vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin monin eri tavoin: se saa kunnioittamaan luontoa enemmän, tuo elämään merkityksellisyyttä ja auttaa löytämään oman paikan maailmassa. Ympäristökriisien...

28.10.2025 Olli Löytty

Lukiolaisten parissa tehty tutkimus todistaa kirjallisuuden arvosta

Nuorison lukutaidosta ja -halusta ollaan usein huolissaan. Lukioissa tehty tutkimus kuitenkin todistaa, että kirjallisuus voi auttaa lukijoita ymmärtämään maailmassa tapahtuvia dramaattisia kehityskulkuja. ”Mun mielestä ne oli osaltaan vähän silleen pinnallisia. Ne niinkun toistaa vähän niinku semmosta kaavaa. Esimerkiksi Norian ja...

28.10.2025 Reetta Sippola

Arktinen käänne: jää, eläimet ja ihmiset osaksi samaa historiaa

Historiantutkimuksessa on tapahtunut arktinen käänne: se on siirtymä sankarillisten yksilötarinoiden maailmasta kohti historiaa, jossa ihmiset, eläimet, esineet ja arktisen ympäristön erityispiirteet ovat kietoutuneet toisiinsa. Kulttuurihistoriassa valmisteilla oleva väitöskirja purjehtii tällä aallolla ja tarkastelee uuden ajan alun arktista tutkimusmatkaa aineellisena ja...

21.10.2025 Harri Uusitalo

Teksteihin kätketty metsä

Uusi tutkimushanke selvittää, millaisena suomalaisten metsäsuhde näyttäytyy vanhoissa teksteissä, kielen rakenteissa ja sanastossa eri aikoina. Aineistona on monia erityyppisiä suomenkielisiä tekstejä, ja hanke tuo lisää kielitieteen näkökulmaa suomalaiseen metsäkeskusteluun. Metsäsuhde elää ajassa Metsillä on suuri merkitys ympäristössämme ja yhteiskunnassamme niin...

21.10.2025 Assi-Jutta Kuusela, Salla-Riikka Kuusalu, Attila Krizsán, Minna Maijala ja Telma Peura

Hukkajoen raakkujen yliajoa koskevat mediadiskurssit

Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksen Koneen säätiön rahoittamassa hankkeessa SeedLING – Metsäsanoista metsätekoihin on juuri valmistunut tutkimus siitä, miten media uutisoi vuoden 2024 syksyllä tapahtunutta Hukkajoen raakkujen yliajoa. Biologien kuvaama video, jossa Stora Enson metsäkone ylittää rauhoitettua Hukkajokea Suomussalmella,...

08.10.2025 Reeta Kangas

Eläinfaabeleiden kuvitellut ja kuvitetut eläimet

Faabeleita eli vertauskuvallisia tarinoita, joissa usein seikkailevat eläimet, on pitkään käytetty moraalisten opetusten välittämiseen. Niissä muunlajiset eläimet ilmentävät ihmisten luonteenpiirteitä, mutta faabeleiden kuvituksissa eläinhahmot ovat kuitenkin lajityypillisemmin esitettyjä. Tarinoissa, niiden kuvituksissa ja sovituksissa näkyy vahvasti tekijöiden ja heidän ympäristönsä vaikutus....

08.10.2025 Katri Priiki

Lemmikit kielessä – melkein ihmisiä?

Ihmisen kumppanina lemmikit asettuvat ihmisen ja luonnon rajalle: ne ovat eri lajia kuin me mutta elävät kodeissamme ja jakavat arkemme. Lemmikkien erityisasema näkyy myös kielessä, jossa normit ja käytäntö törmäävät. Länsimaisessa kulttuurissa lemmikkieläinten – kunnioittavammin kumppanieläinten – voidaan nähdä sijoittuvan...

08.10.2025 Eve Mikone

Kieli kohtaa äänimaailman

Kuulevatko ihmiset villieläinten ääntelyn samalla tavalla? Miten luonnonäänien kielentäminen auttaa tunnistamaan aitoja eläinääniä? Ihmiskieli ei ole ainoastaan joukko sovittuja kielellisiä merkkejä (symboleita), esimerkiksi suomen kukka on viroksi lill ja ruotsiksi blomma, vaan kielijärjestelmiin kuuluu myös ikoneja (kuvanomaisia kielellisiä merkkejä) luonnon...

Soihtu

Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkojulkaisu

ISSN 2342-107X

Päätoimittaja:
Heidi Salmi

Toimituskunta

Humanistisen tiedekunnan verkkosivusto

Humanistinen tiedekunta Facebookissa

Saavutettavuusseloste

Tietosuojailmoitus