Projektiryhmä

Laura Hollsten, Åbo Akademi: Hollsten on historiantutkija. Tässä projektissa hän tutkii punkkeja koskevan tiedon muodostumista ja kiertokulkua suomalaisessa yhteiskunnassa. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten punkkeja käsittelevä tieteellinen tieto on muotoutunut ja liikkunut tiedeyhteisössä 1900-luvun aikana. Tutkimus pyrkii myös selvittämään tieteellisen tiedon muuntumista yleiseksi tiedoksi tai ”julkiseksi tiedoksi”. Lisäksi tarkoituksena on tutkia populääritiedon, perinnetiedon, henkilökohtaisen tiedon ja kokemukseen perustuvan tiedon keskinäisiä suhteita.

Otto Latva, Turun yliopisto: Latva on ympäristö-, eläin- ja merihistoriaan erikoistunut historioitsija, joka toimii tutkimuspäällikkönä Turun yliopiston Meren ja merenkulun tutkimuksen temaattisessa kokonaisuudessa. Hän tutkii projektissa miten puutiaiset on ymmärretty Suomessa 1800-luvulta tähän päivään ja miten media on vaikuttanut suomalaisten puutiaiskäsityksiin. Latva tutkii myös eläinten toimijuuden teorioihin nojautuen, miten puutiaiset itse omalla toiminnallaan ovat vaikuttaneet niitä käsittelevän tieteellisen ja populaarin tiedon syntymiseen.

Sanna Lillbroända-Annala, Åbo Akademi: Lillbroända-Annala on etnologi, joka tutkii projektissa ihmisten, lemmikkien, punkkien ja välittäjäeläinten välistä suhdetta sekä sitä, miten punkkien läsnäolo muuttaa yhteiselon käytänteitä ja ihmisten suhtautumista eläimiin ja luontoon. Hänen tutkimuksensa keskiössä ovat käsitteet, tunteet, riskit ja strategiat, jotka värittävät ja muokkaavat ihmisten ja eläinten välistä suhdetta. Lillbroända-Annala tutkii myös Saaristolääkärien tarjoamaa liikkuvaa rokotusasemaa, Punkkibussia, punkkeihin liittyvän tiedon ja käytänteiden areenana.

Fredrik Nilsson, Åbo Akademi. Nilsson on etnologian professori, jonka tutkimus perustuu kulttuurianalyysiin ja posthumanismiin. Hän on kirjoittanut laajasti arjen kompleksisuudesta ja ihmisten kyvystä sopeutua sekä hallita kriisejä. Tässä projektissa Nilsson analysoi yhdessä Lillbroända-Annalan kanssa puutiaisiin liittyviä riskikertomuksia sekä sitä, miten puutaiset vaikuttavat luontokäsityksiin ja ihmisten tapaan muokata sekä hallita ympäristöä.

Tuomas Räsänen, Itä-Suomen Yliopisto / Turun yliopisto: Räsänen on ympäristöhistoriaan erikoistunut historiantutkija. Hän johtaa HUTI:a yhdessä Laura Hollstenin kanssa ja vastaa hankkeen toteutuksesta Turun yliopistossa (vuodesta 2022 alkaen Itä-Suomen yliopistossa). Omassa tutkimuksessaan Räsänen keskittyy analysoimaan sitä, miten puutiaiset ja niiden levittämät taudit ovat vaikuttaneet ihmisten luontoasenteisiin sekä synnyttäneet konflikteja eri maankäyttötapoja ajavien ihmisten parissa.

Taina Syrjämaa, Turun yliopisto: Syrjämaa on historian professori, joka on tutkinut ihmisten ja muiden eläinten vuorovaikutusta arjessa ja eletyssä tilassa keskittyen erityisesti seuraeläimiin. Hän on tutkinut myös eläinhistorian metodeja ja teoriaa, erityisesti eläinten toimijuutta sekä monilajista yhteisöä ja perhettä. Hän on johtanut nelivuotista Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimushanketta eläinten toimijuudesta ja johtaa parhaillaan toista, eläinteollisuuden historiaa ja nykyisten kestämättömien käytäntöjen historiallista muotoutumista tutkivaa UNSUS-hanketta. Tässä projektissa Syrjämaa tutkiin monilajista vuorovaikutusta keskittymällä kolmikkoon ihmiset – kesyt eläimet – punkit historiallisen tilallisuuden näkökulmasta. Hän tutkii monilajisia tilallisia käytäntöjä sekä sisätiloissa (kodit) että ulkotiloissa (esimerkiksi puutarhat, merenrannat). Lisäksi hän tarkastelee muita, samaan verkostoon liittyviä ei-inhimillisiä toimijoita kuten ruohoja, saappaita ja ruohonleikkureita sekä ihmisen (väärin)olettamia toimijoita (lepät).

Nina Tynkkynen, Åbo Akademi: Tynkkynen on merensuojelun hallintaan erikoistunut julkishallinnon apulaisprofessori Åbo Akademissa. Hänen tutkimuksensa kohdistuu siihen, millä tavoin tiedon eri lajeja voidaan tunnistaa ja hyödyntää merensuojelun ja ilmastonmuutoksen tutkimuksen ja päätöksenteon yhteydessä. Tässä hankkeessa hän tutkii sitä, kuinka punkkien aiheuttama riski tulee esiin suomalaisessa julkisessa keskustelussa ja kuinka punkki määritellään ympäristöongelmaksi.

Suvi Rytty, Itä-Suomen yliopisto: Rytty on terveyshistoriaan erikoistunut historiantutkija, jonka tutkimus tässä hankkeessa keskittyy puutiaisten levittämiin tauteihin historiallisena ja kulttuurisena ilmiönä. Hän tutkii ensinnäkin näiden tautien herättämää yhteiskunnallista keskustelua sekä näihin tauteihin liittyvien toisistaan poikkeavien sairauskäsitysten aiheuttamia kiistoja maallikoiden ja lääketieteen edustajien välillä. Toisena tutkimusintressinä ovat puutiaisten levittämiä tauteja – pääasiassa puutiaisaivokuumetta – vastaan kehitetyt rokotteet, niiden ympärillä käyty yhteiskunnallinen keskustelu ja toiminta sekä erilaiset näkemykset näiden rokotteiden hyödyistä ja haitoista.