Mistä on kyse?
Turun yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tutkijat toteuttivat tammi-helmikuussa 2025 energia-aiheisen kansalaiskokouksen. Kansalaiskokouksen ja siihen liittyvän tutkimuksen rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto.
Kansalaiskokoukseen osallistui joukko satunnaisesti valittuja kansalaisia. Kansalaiskokouksen aikana osallistujat kuulivat asiantuntijoita, puntaroivat kotitalouksien energiankäyttöön liittyviä kysymyksiä sekä laativat aiheesta kannanoton. Kannanotto julkaistiin ja luovutettiin ministeriöille kansalaiskokouksen jälkeen.
Kansalaiskokouksessa sovelletaan puntaroivan demokratian menetelmää, jossa osallistujat perehtyvät huolellisesti aiheeseen, keskustelevat siitä eri näkökulmista ja muodostavat yhdessä päättäjille luovutettavia suosituksia ja perusteluja. Kansalaiskokouksessa ovat edustettuina laajasti eri väestöryhmät ja mielipiteet. Lisätietoa menetelmästä löytyy Turun yliopiston tutkijoiden laatimasta kansalaiskeskusteluoppaasta. Alla olevasta kuvasta näet maat, joissa kansalaiskeskusteluita on sovellettu. 
Kuva: TomTom 2024
Alle on koottu vastauksia yleisimpiin kansalaiskokousta koskeviin kysymyksiin.
Usein kysytyt kysymykset
Miksi kansalaiskokous järjestettiin?
Suomessa ollaan siirtymässä öljyn ja kivihiilen poltosta kohti ydinvoimaan ja aurinko- ja tuulivoimaan perustuvaa energiantuotantoa. Tämä kehitys vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja lisää energiaomavaraisuutta. Samalla se kuitenkin lisää sähkön hinnan vaihteluita ja luo tarvetta sähkönkulutuksen ajoitukselle ja kokonaiskulutuksen vähentämiselle.
Kansalaiskokous järjestettiin tukemaan ministeriöissä käynnissä olevaa kansallisen tason politiikkavalmistelua sekä EU:ssa päätettyjen politiikkatoimien toimeenpanoa Suomessa.
Keitä kansalaiskokoukseen osallistui?
Osallistumiskutsu kansalaiskokoukseen ja sitä koskevaan kyselytutkimukseen lähetettiin 8000:lle Suomen kansalaiselle Digi- ja väestötietovirastolta saadun satunnaisotoksen perusteella. Kutsukirjeen vastaanottajat poimittiin satunnaisotannalla Digi- ja väestötietoviraston tietokannasta, eli jokaisella yli 18-vuotiaalla suomalaisella oli yhtäläinen todennäköisyys tulla kutsutuksi kansalaiskokoukseen.
Kokoukseen ilmottauduttiin vapaaehtoiseksi täyttämällä kutsun yhteydessä toimitettu sähköinen kyselytutkimuslomake.
Kansalaiskokoukseen kutsuttiin vapaaehtoiseksi ilmoittautuneiden joukosta noin 70 henkilöä siten, että he edustivat monipuolisesti Suomen väestöä ennalta määrättyjen kiintiöintiperusteiden suhteen.
Osallistuminen ei edellyttänyt aiempia tietoja aiheesta. Osallistujilta edellytettiin sitoutumista kaikkiin tapaamiskertoihin.
Osallistujille korvataan matkakulut ja tarvittaessa majoituskorvaukset. Osallistumisesta maksetaan palkkio (veronalaista tuloa).
Milloin kansalaiskokous kokoontui?
Kansalaiskokous kokoontui
- kasvotusten Helsingissä kahtena viikonloppuna 1.-2.2. ja 15.-16.2.2025.
- verkon välityksellä kahtena iltana 29.1. ja 12.2.2025 noin klo 17-20.
Miten kansalaiskokous työskenteli?
Kansalaiskokouksen vaiheet:
Ennen kokousta osallistujat perehtyivät aihepiiriin heille toimitettavan taustamateriaalien avulla. Työskentelyn aikana kokous kuuli useita energia-alan asiantuntijoita. Osallistujat puntaroivat eri näkökulmia ja saamaansa tietoa sekä laativat yhdessä kannanoton. Kannanotto julkaistiin sekä toimitettiin ministeriöille.
Kokous työskentelee koulutettujen moderaattorien johdolla. Keskustelua käydään puntaroivan kansalaiskeskustelun periaatteiden mukaan, toisin sanoen pyrkien kuulemaan eri näkökantoja ja puntaroimaan niitä tasapuolisesti aiheeseen liittyvän tiedon perusteella.
Mikä oli kansalaiskokouksen tehtävänanto?
Kansalaiskokouksen tehtävänä oli laatia kannanotto, jossa käsitellään muun muassa kotitalouksien energiankäytön kannalta keskeisiä kysymyksiä:
- Mitä kulutusjoustoratkaisujen edistämisessä tulisi ottaa huomioon?
- Miten keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman (Kaisun) asumiseen liittyvät politiikkatoimet tulisi toteuttaa?
- Miten varmistetaan, ettei mikään ihmisryhmä kärsi kohtuuttomasti energianjärjestelmän muutoksesta ja energianhinnan vaihteluista?
- Miten energianeuvontaa tulisi suunnata ja kehittää?
Mikä kansalaiskokouksen kannanotto on?
Kansalaiskokouksen aikana osallistujat laativat kannanoton. Kannanotto on puntaroitu kansalaismielipide siitä, kuinka kotitalouksissa voitaisiin edistää energian älykästä kulutusta, sekä miten tätä kulutusta voitaisiin ohjata mahdollisimman oikeudenmukaisesti.
Kannanotto on kansalaiskokouksen osallistujien laatima. Yksittäiset tiedot tai perustelut eivät heijastele kenenkään yksittäisen osallistujan mielipiteitä, vaan kannanotto on kansalaiskokouksen yhteinen. Kannnanotto julkaistiin ja luovutettiin työ- ja elinkeinoministeriölle, sekä ympäristöministeriölle kansalaiskokouksen jälkeen. Voit tutustua kannanottoon täällä.
Kuka kansalaiskokouksen toteutti?
Kansalaiskokouksen toteuttajana toimii Turun yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tutkijat FLAIRE-hankkeesta. Ympäristöministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö vastaanottivat kansalaiskokouksen kannanoton ja käyttävät sitä valmistelutyössään. Kansalaiskokouksen käsittelemät aiheet on määritetty yhteistyössä ministeriöiden kanssa siten, että ne liittyvät käynnissä olevaan valmisteluun. Kansalaiskokouksen ja siihen liittyvän tutkimuksen rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto. Yhteistyötä tehdään myös tulevaisuustalo Sitran kanssa.
Mitä materiaalia kansalaiskokouksesta on saatavilla?
Kansalaiskokouksen materiaaleja, kuten ohjelma ja tietopaketteja löytyy verkkosivuilta Materiaalit-välilehdeltä.