Kansankodin epäillyt: Ruotsinsuomalaisten poliittinen valvonta, sosiaalinen kontrolli ja toimijuus 1918–1990

Ruotsinsuomalaisilla on ruotsalaisessa yhteiskunnassa poikkeuksellisen merkittävä rooli ja siirtolaisuudella pitkä historia. Tarkastelemme tässä Koneen säätiön rahoittamassa hankkeessa suomalaissiirtolaisiin kohdistettua poliittista valvontaa ja sosiaalista kontrollia sekä heidän poliittista toimijuuttaan pitkällä aikavälillä vuosina 1918–1990. Tutkimuksemme kohdistuu siihen ruotsinsuomalaiseen väestöön, joka on poliittisen aktiivisuutensa vuoksi ollut erityisen kontrollin kohteena. Olemme kiinnostuneita siitä, keitä nämä henkilöt olivat ja millaisia uhkakuvia heistä muodostettiin ja miksi. Tarkastelemme tutkimuksessa myös sitä, miten poliittinen toimijuus muodostuu, kun ollaan valvotun vähemmistön jäseniä. 

Valittu ajanjakso (1918–1990) kattaa Suomen sisällissodasta kylmän sodan päättymiseen ulottuvan aikavälin, joka muodosti ajanjakson, jonka keskeisiä piirteitä olivat radikaalit liikkeet, luokkataistelu ja yhteiskunnalliset murrokset. Ajanjakson tarkastelu mahdollistaa myös etnisten vähemmistöjen, kuten ruotsinsuomalaisten, poliittisen toimijuuden analysoinnin suhteessa sosiaalisiin liikkeisiin ja luokkakysymyksiin. Tällainen lähestymistapa korostaa, miten vähemmistön poliittinen toiminta limittyi kansainvälisiin ja kansallisiin ideologisiin virtauksiin ja miten ne muovasivat vähemmistöjen roolia poliittisessa kentässä.

Nelivuotinen tutkimushankkeemme tarkastelee Ruotsiin muuttaneita suomalaisia täysin uudesta näkökulmasta, jossa yhdistyvät vähemmistö- ja poliittisen historian kysymykset. Tutkimus tuo esiin uusia ulottuvuuksia suomalaissiirtolaisten roolista 1900-luvun Ruotsissa ja syventää näin historiallisella näkökulmalla ymmärrystä tämän päivän maahanmuuttajien ja kohdemaan poliittissosiaalisesta vuorovaikutuksesta.