Kauppapolitiikan koulutuksen kehittäminen

Kauppapolitiikan murros

Kiinan ennennäkemättömän talouskasvun myötä globaali talous on saanut Yhdysvaltain rinnalle uuden ja hyvin erilaisen vaikuttajan. Vastauksena valta-asetelman muutokseen maailma näki geopolitiikan selkeän paluun Donald Trumpin presidenttikaudella. Vuosikymmenten kehitys kohti vapaampaa maailmankauppaa on ainakin hetkellisesti käytännössä pysähtynyt, ja kaupalle on voitu asettaa esteitä, tulleja tai käyttää yrityksiin suuntautuvia rajoitteita osana ulkopoliittisia linjauksia.

Tätä kehitystä on vahvistanut vuonna 2019 puhjennut koronapandemia mahdollistamalla hätätilanteessa hyvin rajujakin toimia esimerkiksi vientirajoitusten suhteen. Toisaalta pandemia toi esiin miten riippuvaisia erityisesti kehittyneet länsimaat ovat tuonnista. Seuraava kiinnostava tapahtumaketju tullee liittymään rokotteisiin – niiden saatavuuteen, patentteihin sekä varastointiin.

Lisäksi kauppa ja kaupanrakenteet ovat muutoksessa kasvavan digitalisaation muokatessa toimintatapoja ja teollisuuden periteisiä rakenteita. Nykyiset kauppapoliittiset järjestelmät eivät vastaa tähän haasteeseen vaan vaaditaan uudenlaista lähentymistapaa. Euroopan Unionin, Yhdysvaltojen ja Kiinan eroavat näkemykset liittyen yksityisyyden suojaan ja digitaalisen liiketoiminnan sääntelyyn tekevät yhteisen kehityssuunnan löytämisen hyvin haastavaksi.

Euroopan unionissa kauppapolitiikka on EU:n asia – ja EU neuvottelee myös Suomen puolesta. Ajat kuitenkin muuttuvat eikä Suomi voi nojata yksinomaan EU:n kauppapoliittiseen päätöksentekoon, vaan maamme tulee panostaa oman kauppapoliittisen osaamisensa kehittämiseen ja osaajapohjan laajentamiseen.

Kauppapolitiikan osaajia tarvitaan

Maailmakaupan muutokset korostavat kauppapolitiikan nykyistä syvällisemmän ymmärtämisen tarvetta. Tätä osaamista tarvitsevat niin suomalainen yhteiskunta, yhteiskuntapolitiikka kuin suomalaiset yritykset. Viennistä elävä Suomi sekä suomalainen vientiteollisuus voivat selvästi aiempaa pahemmin joutua sijaiskärsijäksi tilanteessa, jossa monenkeskinen kauppapoliittinen sopimusjärjestelmä ei enää toimi vastaavalla tavalla kuin vapaakaupan edistämisen parhaina aikoina.

Uusi tilanne vaatii parempaa ymmärrystä riskeistä ja mahdollisuuksista sekä ennen kaikkea ennakointikykyä. Suomessa kauppatieteellistä koulutusta tarjoavissa yliopistoissa ei ole tarjolla kauppapolitiikkaan keskittyvää kokonaisuutta. Suomalaiselle hyvinvoinnille on iso merkitys sillä, millaiset kaupan ehdot maailmassa on. Tarvitsemme jälleen Suomeen kapasiteettia opettaa ja opiskella kauppapolitiikkaa.  Turun kauppakorkeakoulu perinteisesti kansainvälisenä ja eurooppalaisena korkeakouluna on tähän erinomainen paikka.

Luonteva jatkumo kehitystyölle

Turun kauppakorkeakoulun tavoitteena on vastata mahdollisimman nopeasti kauppapolitiikan kasvavaan osaamistarpeeseen. Hanke luo luontevan jatkumon tutkimustoiminnalle yhteiskunnallisten muutosten ja liiketoiminnan rajapinnassa. 1980-luvun lopulta lähtien yhteiskunnallisten muutosten ja liiketalouden välinen dynamiikka on ollut osa Turun kauppakorkeakoulun tutkimustoimintaa. Tähän jatkumoon kuuluvat niin Itäkaupan tutkimus- ja koulutusyksikkö, Eurooppa-instituutti kuin näiden perustalle rakentuva nykyisin toimiva Pan-Eurooppa Instituutti.

Syksyllä 2019 käynnistyi Pan-Eurooppa Instituutissa uusi hanke Kauppapolitiikan osaajia ja osaamista Suomeen. Hankkeen puitteissa toimitamme kansainvälisessä yhteistyössä kauppapolitiikan haasteisiin keskittyvää kirjaa, kokosimme kauppapolitiikkaan keskittyvän erikoisnumeron Baltic Rim Economies julkaisusarjaan, sekä olemme kehittäneet maailmakauppaan liittyvän opintokokonaisuuden ja uuden kauppapolitiikkaan keskittyvän kurssin.

Koulutuksen laajentaminen

Kurssi on hyvä avaus kauppapoliittisen koulutuksen kehittämiseen, mutta tämä yksistään ei riitä. Näemme mahdollisuuden laajentaa kauppapolitiikkaan keskittyvää opetustarjontaa.

Ensimmäisessä vaiheessa päämääränä on laajentaa kauppapolitiikan koulutusta kehittämällä teemaan liittyvää opintokokonaisuutta. Opintokokonaisuus tarjoaa sivuainelaajuista koulutusta Turun yliopiston opiskelijoille, ja mahdollisesti laajemminkin muihin yhteistyöyliopistoihin.

Toisessa vaiheessa tavoitteena on kansainvälisen maisteriohjelman perustaminen. Maisteriohjelma luon erillisen, monitieteellisen ja kansainvälisen laajemman kokonaisuuden.

Rahoitus ja aikataulu

Tämän varainhankinnan tavoitteena on kerätä varoja kauppapolitiikan opetus- ja tutkimusedellytysten kehittämiseen.

Opetuksen kehittäminen vaatii rahoitusta viidelle vuodelle. Ensimmäisessä vaiheessa vaaditaan kaksi yliopisto-opettajaa / yliopistolehtoria. Toisessa vaiheessa lisäksi professori.

Opintokokonaisuuden suunnittelu ja kokoaminen voitaisiin toteuttaa keväällä 2022 olettaen, että rahoitus toteutuu. Uudet kurssit olisivat opiskelijoiden valittavissa syyskuussa 2022.

Yliopistojen varainkeruu pohjautuu vastikkeettomiin lahjoituksiin. Varainkeruun muodostavat niin julkiset kuin yksityiset lahjoitukset.

Lisätietoja

Markus Granlund
Dekaani, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto
markus.granlund@utu.fi
+358 29 450 2170
+358 50 411 8588