Lasten ja nuorten kokemukset köyhyydestä

Lasten ja nuorten arjen kokemukset köyhyydestä ja huono-osaisuudesta kriisien jälkeisessä Suomessa 1800-luvulta nykypäivään

Koneen säätiön vuosina 2021−2024 rahoittama monitieteinen, historian ja sosiaalityön tutkimusta yhdistävä hanke tuottaa uutta tietoa yhteiskunnallisten kriisien seurauksista köyhien ja huono-osaisten lasten ja nuorten elämään pitkällä aikaperspektiivillä. Hanke tarjoaa tietoa yhtäältä siitä, miten arjen köyhyyskokemukset eroavat aikakaudesta ja kriisistä toiseen ja toisaalta siitä, mikä lapsena ja nuorena koetussa köyhyydessä on samaa riippumatta aikakaudesta ja yhteiskunnallisista olosuhteista. Taloudellisten kriisien on todettu vaikuttavan erityisen kielteisesti niihin perheisiin, joiden tilanne on ollut vaikea jo ennen kriisiä. Lasten näkökulmat köyhyyteen ja huono-osaisuuteen ovat tärkeitä ja tutkimisen arvoisia sekä sinällään että niiden aikuisuuteen ulottuvien seurausten takia. Hanke korostaa uudenlaista, köyhien lasten omia kokemuksia ja omaa toimijuutta kunnioittavaa näkemisen ja katsomisen tapaa.

Hankkeen vahvuutena on se, miten historian ja sosiaalityön tutkijat yhdistävät voimansa Suomen oloissa poikkeuksellisella tavalla pitkän aikavälin tutkimukseen, jossa tarkastellaan köyhyyden ja huono-osaisuuden kertomattomia kokemuksia 1800-luvulta nykypäivään. Historiantutkijat peilaavat omia, varhaisesta suomalaisesta huono-osaisuudesta kertovia aineistojaan sosiaalityön tietoihin köyhyyden vaikutuksesta nykyajan lasten elämänkulkuun. Vastaavasti sosiaalityön tutkijat hyötyvät hankkeen pitkästä, 1800-luvun alkupuolelle ulottuvasta aikavälistä tutkiessaan nykylasten sukutarinoita osattomuuden ylisukupolvisuudesta. Lasten ja nuorten köyhyyskokemusten vertaaminen eri aikakausina on erityisen kiintoisaa, koska voimme mahdollisesti löytää niistä jotain yhteistä. Oletus perustuu aikaisempaan kansainvälisesti vertailevaan tutkimukseen, jonka mukaan köyhyyden kokemuksessa on paljon samaa riippumatta kontekstista. Esimerkiksi häpeä on keskeinen kokemus niin vauraassa hyvinvointivaltiossa kuin köyhässä kehitysmaassakin.

Näkökulmat ja tutkimuskysymykset

Tutkimme suomalaisten lasten köyhyyttä ja huono-osaisuutta useana taloudellisesti vaikeana ajanjaksona sekä paikallisesti että valtakunnallisesti:

  • historiatieteissä 1) Turussa 1827 palon ja 1831 koleraepidemian jälkeen, 2) Helsingissä, Kuopiossa, Turussa ja Vaasassa 1867−1868 nälkävuosina ja 3) Suomen maaseudulla 1918 sisällissodasta ja 1930-luvun alun lamaan.
  • sosiaalityössä valtakunnallisesti 4) 1990-luvun ja sitä seuranneen 2000-luvun laman jälkeisenä julkisen sektorin pysyvän niukkuuden vuosina ja 5) 2020 koronakevään ja sitä seuranneiden kahden vuoden aikana.

Hankkeen keskeiset tutkimuskysymykset ovat:

  1. Miten lapset ja nuoret kokevat köyhyyden ja huono-osaisuuden vaikutukset omassa arjessaan erilaisten yhteiskunnallisten kriisien jälkeen?
  2. Miten kriisien jäljet näkyvät lapsissa ja nuorissa vielä aikuisina?
  3. Onko lasten ja nuorten kriiseihin liittyvissä köyhyyden ja huono-osaisuuden arkikokemuksissa jotain yhteistä riippumatta ajasta? Millaisia eroja lasten ja nuorten kokemuksissa on havaittavissa eri aikakausien välillä?

 

 

 

Kuva: Alexandra Frosterus-Ståltin, Pikku suruja, 1864 / Kansallisgalleria

Ajankohtaista