Historia

Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhonen toimii hankkeen historiatieteellisen osan johtajana. Hän on yhdessä professori Johanna Kallion kanssa jo aiemmin johtanut Turun kaupunkitutkimussäätiön vuosian 2020-2021 rahoittamaa hanketta “Köyhyyden ja osattomuuden kertomattomat kokemukset Turussa 1800-luvulta nykypäivään“. Viime vuosina Vainio-Korhonen on itse tutkinut 1700-luvun ja 1800-luvun alun naisten historiaa ja tuoreimmissa julkaisuissaan erityisesti suomalaisia kätilöitä, seksityöntekijöitä ja palvelusnaisia. Suomeksi hänen uusin aihepiiristä kertova monografiansa Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa. Seksityöläiset 1800-luvun alun Suomessa on ilmestynyt vuonna 2018. Samasta teemasta hän on julkaissut ruotsinkielisen artikkelin.

Julkaisuja

Midwives: Birthing Care Professionals in Eighteenth-Century Sweden and Finland. Teoksessa Early Professional Women in Northern Europe, c. 1650-1850 (Routledge 2017.)

“Midwives as expert witnesses in the 18^th-century Finnish courts of justice.” Scandinavian Journal of History 2020.

“Lekmäns skriftliga och rättsliga kunnande I början av 1800-talet. Rannsakningsfångar som skrivare av besvärs- och nådeansökningar i Åbo slottshäkte 1838-1850.” Historisk Tidskrift för Finland 2019:2.

Topi Artukka (FT) toimii tutkijana Suomen historian oppiaineessa. Artukan tutkimusintresseihin kuuluvat eliitin, ylioppilaiden ja sivistyneistön historia sekä seuraelämän, yhteisöllisyyden ja sosiaalisten kanssakäymisten teemat. Artukka tutki keväällä 2021 tarkastetussa väitöskirjassaan ”Tanssiva kaupunki. Turun 1810-luvun seurapiiri sosiaalisena, poliittisena ja kulttuurisena näyttämönä” Turun seurapiiriä, sen toimijoita, rakenteita ja tiloja sekä seurallisuuden ylirajaista ilmiötä. Artukka on julkaissut aiheesta väitöskirjan ohella useita tutkimusartikkeleita.

Lapko-hankkeessa Artukka tutkii lasten kokemaa köyhyyttä 1860-luvun suomalaisen eliitin ylläpitämien toimintarakenteiden ja aineistojen kautta. Tutkimuksen kiintopisteenä on Suomen 1860-luvun suuri nälänhätä ja eliitin kaupungeissa harjoittama kriisitietoinen hyväntekeväisyystyö. Ensisijaisena tutkimusaineistona toimivat kaupunkien rouvasväenyhdistysten aineistot, aikakauden sanomalehdet ja hyväntekeväisyystyössä mukana olleiden henkilöiden mahdolliset yksityisaineistot.

Maria Syväniemi (FM) tutkii väitöskirjatyössään 1920- ja 1930-luvuilla eläneiden suomalaisten maalaislasten omakohtaisia kokemuksia köyhyydestä ja huono-osaisuudesta kirjoitetun muistitiedon ja valokuvien avulla. Tutkimuksessa perehdytään erityisesti kaikkein huono-osaisimmassa asemassa olevien lasten, kuten esimerkiksi huutolaislasten, kohtaloihin. Miten valokuvien luoma julkinen muisti keskustelee muistitietoaineiston omakohtaisen kokemuksen kanssa, ja mitä se voi kertoa lapsuuden köyhyyskokemuksista niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla?  Tutkimus valottaa köyhyyteen johtaneita syitä, lasten elämää huono-osaisuuden keskellä sekä osattoman arjen vaikutuksia myöhemmissä elämän vaiheissa.

https://blogit.utu.fi/suomenhistoria/tytto-ja-kissa-kansatieteelliset-valokuvat-kertovat/ 

Noora Viljamaa (FM) tekee hankkeessa väitöskirjaa seksityöläisten aviottomien lasten elämänkuluista ja köyhyyskokemuksista 1800-luvun alkupuolen Turussa. Tutkimus antaa vastauksia siihen, millaisia vaikeista lähtökohdista ponnistavien lasten elämänkulut olivat ja miten he pärjäsivät elämässään yhteiskunnallisesti vaikeissa oloissa Turun vuoden 1827 suurpalon ja kaupunkiin vuonna 1831 saapuneen koleraepidemian aikana ja niiden jälkeen. Lisäksi tutkimus valottaa vähän tutkittua kaupungissa varttuneiden lasten lapsuutta ja lasten maailmoja: mitä lapsuuteen kuului ja milloin aikuisuus alkoi? Metodologisesti tutkimus tarjoaa välineitä siihen, miten lasten kokemuksia voi löytää ja tutkia niukasta viranomaisaineistosta, jota he eivät itse ole voineet tuottaa ja jossa heidän oma äänensä ei välttämättä kuulu.

Kuva: Albert Gebhard, Orpo, 1895 / Kansallisgalleria