Lasten historiaa tutkitaan Suomessa
Helsingin Sanomat 23.11.2021
Pirkko Metsäranta toivoi (HS Mielipide 20.11.) monitieteistä tutkimusta lasten historiasta. Lasten historiaa ja lasten kokemuksia on tärkeää tutkia, ja aina on tilaa uudelle tutkimukselle.
Samalla on todettava, että Suomessa on tehty ja tehdään lasten ja lapsuuden historiantutkimusta. Tampereen yliopistossa Katariina Mustakallio ja Ville Vuolanto sekä monet muut ovat tutkineet lapsen kohtelua ja lapsuuden historiaa antiikin ajoista alkaen. Allekirjoittanut Lahtinen on juuri vienyt päätökseen Perheen jäljillä -nimisen hankkeen, jossa tarkasteltiin perhesuhteita keskiajalta näihin päiviin.
Menneisyyden vähäosaisia lapsia on tutkinut Marjatta Rahikainen, lastensuojelun historiasta ovat julkaisseet Panu Pulma ja Oiva Turpeinen. Turun yliopistossa Kirsi Vainio-Korhonen ja Johanna Kallio johtavat tutkimushanketta, jonka aiheena ovat lasten ja nuorten kokemukset köyhyydestä ja huono-osaisuudesta kriisien jälkeisessä Suomessa 1800-luvulta nykypäivään.
Sotalapsien kohtaloa on tutkinut muun muassa Pertti Kavén. Aihetta on tutkinut myös Antti Malinen, joka on tarkastellut lasten kokemuksia vaikeissa sodan ja sodanjälkeisen ajan oloissa. Myös Metsärannan mainitsema Mieliala – Helsinki 1939–1945 -näyttely pohjautui merkittävään tutkijatyöhön.
Tutkimusta tarvitaan edelleen, mutta esimerkiksi mainittujen tutkijoiden hankkeita ja teoksia on julkaistu yleistajuisina suomenkielisinä tietokirjoina, joita on saatavilla kirjastoista. Hankkeiden kotisivut ja blogit ovat niin ikään tutustumisen arvoisia tietopankkeja teemasta. Monet tutkijat myös kertovat mielellään lisää havaintojaan mediassa.
Anu Lahtinen
apulaisprofessori, Suomen ja Pohjoismaiden historia
Helsingin yliopisto
Kirsi Vainio-Korhonen
professori, Suomen historia
Turun yliopisto