“Laser on ratkaisu etsimässä ongelmaa”
“A solution looking for a problem” kuvasi Theodore Mainman, kun hän keksi laserin 1960-luvun alussa. Kauas on tultu noista ajoista. MALAMA-hankkeen työpajassa Raumalla 23.1. kuultiin monia esimerkkejä todisteena laserteknologian kehityksestä ja siitä, mikä merkitys teknologialla on ja voisi olla niin meriteollisuudessa kuin muillakin teollisuuden aloilla. Työpajassa asiantuntijat kertoivat lasertyöstön käyttökohteista sekä käytiin vilkas keskustelu yritysedustajien kanssa yritysten tarpeista ja toiveista sekä ideoitiin mahdollisia uusia laserin käyttökohteita.
MALAMA-hankkeen työpaja toteutettiin teemalla “Taloudellisuutta ja ympäristöystävällisyyttä laserteknologialla”. Asiantuntijat ja yritykset tarjosivat kattavan katsauksen laserteknologian nykytilanteeseen ja ideoita, miten lasertyöstön käyttöä pintojen käsittelyyn erityisesti meriteollisuudessa voitaisiin edistää. Tilaisuuden aluksi professori Antti Salminen, Turun yliopiston konetekniikan laitokselta kiteytti, mitä laser on ja miten lasertyöstö on uudistanut valmistusta. Dosentti Heidi Piili samaiselta laitokselta vei syvemmälle lasermaailmaan ja kertoi, millaisia sovelluksia maailmalta löytyy. Isäntäyrityksen edustaja projektipäällikkö Markku Uusitalo, Rauma Marine Constructions, puolestaan esitteli osallistujille, miten nimenomaan laivanrakennuksessa on käytetty lasertyöstöä ja toi “jälkiviisaasti” esiin, missä kaikissa menneissä laivanrakennus- ja kunnostusprojekteissa olisi lasertyöstöstä voinut olla etua perinteisempien menetelmien sijaan.
Lasertyöstössä vain mielikuvitus on rajana?
Yleisimmin lasertyöstöstä tulee mieleen erilaisten metallilevyjen leikkaaminen tai hitsaaminen, mutta lasertyöstöä käytetään mitä moninaisimpiin kohteisiin. Menetelmällä voidaan puhdistaa, kuvioida ja kiillottaa eri materiaaleja, kuten metallia, muovia, keraamia tai puuta. Sillä voidaan puhdistaa maalattavia pintoja tai hitsata terästä, kuparia ja jopa muovia. Samoin teknologian avulla voidaan merkitä elintarvikkeiden parasta ennen päiväykset pakkauksiin, tietokoneiden näppäimistöt tai vaikkapa tehdä farkkujen kuviointeja.
Lentoteollisuus on jo pitkään käyttänyt lasertyöstöä koneidensa maalattujen pintojen puhdistukseen. Salminen toi esiin käytännön esimerkin, jossa lentokoneen maalipinta pitää poistaa kuuden vuoden välein, jottei se vaikuta pohjamateriaaliin. Laserteknologia on edelleen paikoin kalliimpi investointi kuin perinteiset teknologiat, mutta lentokoneiden maalauspinnan käsittely on sen avulla nopeampaa ja tulee loppujen lopuksi edullisemmaksi kuin koneen seisottaminen “vanhojen” keinojen käytön ajan. Yllättävän monen pienemmän laserlaitteen hinta on kuitenkin viime vuosina laskenut sellaiselle tasolle, että jopa pienemmät yritykset voivat investoida tähän tekniikkaan.
Laserteknologian mahdollisuudet vaikuttavat rajattomilta; se on tosissaan teknologia, joka edelleen etsii ongelmia ratkaistavaksi.
Ideoita lasertyöstöön
MALAMA-hankkeen tässä vaiheessa etsitään yritysten avulla erilaisia ideoita teknologian uusiksi käyttökohteiksi. Näitä sitten testataan ensin sprintteinä eli lyhyinä kokeiluina laboratorio-olosuhteissa ja sitten vaativammassa ympäristössä rakennushallissa tai jopa laivalla. Työpajan päätarkoitus olikin päästä suoraan keskusteluun kiinnostuneiden meriteollisuusyritysten kanssa ja tällä tavalla paikallistaa näitä ideoita. Siinä onnistuttiin erinomaisesti! Työpaja osoittautui hedelmälliseksi ideariiheksi, josta kiitos kuuluu ehdottomasti aktiivisille yritysedustajille sekä innostaville puhujille. Keskusteluissa saatiin ideoita sprintteihin mm. putkien sinkkipinnoitteen poistamisesta, hitsien puhdistamisesta, betonin puhdistamisesta, hiilikuituvahvistetun muovin ja teräksen liittämisestä sekä valssihilseen puhdistamisesta tangoista lasertyöstön avulla. Yritykset lupasivat myös toimittaa materiaaleja tuleviin testeihin.
Ideoinnin lomassa keskusteltiin paljon myös laserteknologian käyttöön liittyvistä turvallisuusnäkökulmista. Asiantuntijat korostivat, että lasertyöstöä tehdessä pitää työtilat olla oikein suunniteltu ja työntekijät olla ehdottomasti ohjeistettu hvyin sekä suojattu oikein. Erittäin tärkeää on varmistaa, että käytetään vain turvallisuusvaatimukset täyttäviä varusteita.
Mikäli yritykselläsi on idea, jota voitaisiin hankkeessa testata, ota rohkeasti yhteyttä. Hankkeen tulokset ovat julkisia ja avoimia.
MALAMA jatkuu sprinteillä eli lyhyillä kokeiluilla. Laita päivät muistiin!
Seuraavaksi hankkeessa arvioidaan kerättyjen ideoiden soveltuvuus laboratoriotesteihin ja ryhdytään sprintteihin. Sprintit ovat kaikille avoimia ja pidetään seuraavasti:
MALAMA-sprintti 1: Nopeaa kokeilua lasertekniikkaa hyödyntäen laboratorio-olosuhteissa
13.3. klo 8:30-12:00 Koneteknologiakeskus, Turku
MALAMA-sprintti 2: Nopeaa kokeilua lasertekniikkaa hyödyntäen teollisuusympäristössä
10.4. klo 8:30-14:00 Rauma Marine Constructions, Seaside Industry Park Rauma
Merkitkää ajankohdat muistiin. Tilaisuuksiin vaaditaan etukäteisilmoittautuminen, joka avataan lähiaikoina. Tieto tulee näille sivuille.
MALAMA-hankkeen työpaja pidettiin inspiroivassa ympäristössä Seaside Industry Park Rauman alueella 23.1.2024. Työpajaa isännöi Rauma Marine Constructions yhteistyössä hankkeen kanssa.
Kirsi Laitio
MALAMA-hanke on Euroopan unionin osarahoittama hanke, jonka toteuttajana on Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö ja Turussa sijaitseva materiaali- ja konetekniikan laitos (hankekoodi A80056). Hankkeen rahoitusviranomainen on Satakuntaliitto ja -lähde Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelma.