MALAMA-hanke

MALAMA-hanke on Euroopan unionin osarahoittama hanke, jonka toteuttajana on Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö ja Turussa sijaitseva materiaali- ja konetekniikan laitos (hankekoodi A80056). Hankkeeseen sisältyy erillinen investointihanke (hankekoodi A80057). Hankkeiden rahoitusviranomainen on Satakuntaliitto ja -lähde Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelma.

Hankkeen toteutusaika on 1.5.2023–30.4.2025.

MALAMA-hanke eli Maalatun ja maalattavan pinnan esivalmistelu laserilla marine-kontekstissa on kehitetty laivanrakennusteollisuuden pintojen edistyneen esikäsittelyn tarpeeseen. Hanke selvittää laserpuhdistustekniikan mahdollisuuksia taloudellisuuden ja ympäristön kannalta sekä pyrkii saamaan tekniikan laivanraken­nuk­sen ja pakkausteollisuuden käyttöön. Hankkeen kohderyhmänä on erityisesti Satakunnan alueen meriklusterin ja pakkaus­teollisuuden yritykset sekä alueen muut tekniikasta mahdollisesti hyötyvät teknologiateollisuuden osaamis­kes­kittymät.

Hankkeen osatavoitteet ovat:

  1. Muodostetaan kokonaiskuva nykyisin käytössä olevasta raepuhallusteknologiasta selä laserteknologiasta erityisesti niiden ympäristön kuormittavuuden sekä taloudellisuuden näkökulmista.
  2. Testataan eri laserien soveltuvuutta pintojen puhdistukseen laboratorio-olosuhteissa.
  3. Laboratoriokokeiden perusteella lupaavimpia laserteknologioita testataan todellisessa käyttöympäristössä.
  4. Tunnistetaan kokonaistaloudellisesti edullisin laserteknologian vaihtoehto laivanrakennuksen ja pakkausteollisuuden kontekstiin ja analysoidaan uusien teknologioiden optimaalista integraatiota tiedonsiirron näkökulmasta.

Hankkeen tavoitteet saavutetaan seuraavin toimin:

TP 1. Uusien käyttösovellusten ideointi ja testaus

  • Työpaketissa haetaan materiaalipoistavalle lasertyöstölle uusia erilaisia käyttökohteita.
  • Työ toteutetaan työpajoina, joissa ideoidaan käyttökohteita. Lupaavimmista ideoista tehdään sprinttejä eli nopeita kokeiluja.
  • Työpakettiin etsitään käyttökohteita laivanrakennuksen lisäksi muilta teollisuuden aloilta, kuten pakkausteollisuudesta.

TP 2. Nykytila-analyysit raepuhallusteknologialle sekä laserteknologialle

  • Arvioidaan nykyisin pinnan esivalmistelussa käytössä olevaa raepuhallusteknologiaa SWOT-analyysin avulla.
  • Arvioidaan teknologian ympäristövaikutuksia, kustannuksia ja ergonomiaa ja haastatellaan työntekijöitä menetelmän käyttöön liittyvien ongelmakohtien selvittämiseksi.
  • Testausmenetelmät ovat poistokokeita, joista voidaan kvantitatiivisesti todentaa kapasiteetti ja poistetun pinnan ominaisuudet. Tässä testataan myös eri laitteiden soveltuvuutta laivanrakennukseen.
  • Koemateriaalina käytetään erilaisia laivanrakennuksen tyypillisiä maalikerroksia.

TP 3. Pintojen esivalmistelut laserilla laboratorio-olosuhteissa

  • Testataan maalattavan pinnan esivalmistelua laboratorio-olosuhteissa Koneteknologiakeskus Turku Oy:n (KTK) tiloissa. Testeillä määritetään teknistaloudellisesti tarkoituksenmukaisin laitteisto, sen suorituskyky ja ympäristövaikutus.
  • Tavoitteena on määrittää laitteiden soveltuvuus pinnan puhdistamiseen keskivaikeissa (testaus maalaushallissa) ja vaikeissa (testaus laivalla) olosuhteissa.
  • Selvitettäviä asioita ovat esim. vaadittavan laitteen teho, paino ja koko sekä käsiteltävyys, suorituskyky ja ympäristövaikutukset.

TP4 Laserteknologian testaukset todellisessa käyttöympäristössä

  • Keskivaikeiden olosuhteiden testeillä maalaushallissa pyritään mm. tutkimaan pintojen puhdistamista eli miten maalattavat pinnat saadaan puhdistettua erityyppisestä liasta (esim. ruosteenpoisto).
  • Testaukset vaikeassa toimintaympäristössä eli laivassa tullaan toteuttamaan maalaushallissa suoritettavien testausten jälkeen.
  • Keskivaikeissa ja vaikeissa olosuhteissa huomiota kiinnitetään prosessien suojaamiseen ja järjestelmän varmistamiseen.

TP 5. Kustannusanalyysi eri teknologioista/niiden käyttöönotosta sekä analyysi uusien teknologioiden optimaalisesta integraatiosta tiedonsiirron näkökulmasta.

  • Tavoitteena on tunnistaa ja valikoida kaikki olennaiset kulut (esim. investointi- ja käyttökustannukset), jotka liittyvät laserteknologian käyttöön sekä löytää kokonaistaloudellisesti edullisin vaihtoehto laivanrakennuksen sekä pakkausteollisuuden kontekstiin (huomioiden reunaehtoina mm. integroinnin sujuvuus).
  • Laajemmin pyrkimys selvittää ja analysoida prosessien digitalisaation mukanaan tuomia hyötyjä yritysten liiketoimintamalleille esimerkiksi taloudellisesta näkökulmasta (esim. tuottavuus ja tehokkuus) ja prosessien digitalisaation vaikutuksia taloudellisille tarkasteluille. Tähän sisältyy analyysi siitä, miten prosessien digitalisoinnin aiheuttamia kysymyksiä tai haasteita voidaan parhaiten ratkaista. Selvitetään nykyisen maalattavan pinnan esivalmisteluprosessin kustannukset arvoketjun eri toimijoiden (pintakäsittely yritys, telakka) näkökulmasta. Tämän jälkeen analysoidaan kustannukset maalattavan pinnan esivalmisteluprosessista soveltaen lasertekniikkaa arvoketjun eri toimijoiden näkökulmasta.
  • Kustannuslaskennan avulla pyritään löytämään ympäristönäkökohdat huomioon ottaen taloudellisesti optimaalinen ratkaisu investointikustannuksille, omistamiselle ja tekniikan ylläpitokysymyksiin sen elinkaaren aikana.
  • Lisäksi suoritetaan analyysi uusien teknologioiden optimaalisesta integraatiosta tiedonsiirron näkökulmasta sekä selvitetään nettovaikutusmenetelmän soveltuvuus yksittäisen uuden valmistustekniikan käyttöön.
  • Tämä tarkoittaa vaikutusarviointia uusista teknologioista sekä prosesseista. Menetelmiä ovat vaikutusarvioinnit, elinkaari arvioinnit sekä muut soveltuvat menetelmät.

TP 6. Viestintä ja tulosten levittäminen

  • Hankkeen tuloksista laaditaan nykytilannekartoitus. Julkaisu saatetaan laajalle kohdeyleisölle sekä julkaistaan esim. yliopiston julkaisusarjassa.
  • Hankkeessa toteutetaan työpajoja, joissa viestitään hankkeessa tehtävistä toimenpiteistä ja tuloksista. Ne toteutetaan esim. koetestauksina KTK-tiloissa.
  • Hankkeen tuloksia julkaistaan ja tietoa tapahtumista viestitään MALAMAn verkkosivuilla sekä Turun yliopiston konetekniikan Linked inissä.