Science Cruise 2026
Turun yliopiston vuonna 1921 perustettu matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta juhlisti 105-vuotista historiaansa koko päivän kestävällä Itämeren-risteilyllä 19. lokakuuta 2026. Tapahtuma kokosi tiedekunnan henkilöstöä yhteen juhlistamaan merkkipäivää, tutustumaan tiedekunnan ajankohtaiseen tutkimukseen ja merkittäviin tutkimushankkeisiin sekä viettämään yhteistä päivää yliopiston ulkopuolella.
Aamupäivän ohjelma alkoi varadekaani Juha-Pekka Salmisen tervetuliaissanoilla, minkä jälkeen kuultiin sarja lyhyitä esityksiä, jotka havainnollistivat tiedekunnassa tehtävän tutkimuksen monipuolisuutta. Esityksissä tutustuttiin muun muassa merkittäviin tutkimushankkeisiin, Suomen Akatemian huippuyksiköihin ja Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) rahoittamiin hankkeisiin.
Esitysten aiheet kattoivat laajan kirjon tutkimusaloja. Sergey Tsygankov kertoi voimakkaasti magnetoituneista neutronitähdistä, joita tutkitaan myös uudessa neutronitähtifysiikan huippuyksikössä (Centre of Excellence in Neutron-Star Physics). Risto Paatelainen käsitteli aineen käyttäytymistä neutronitähtien äärimmäisissä olosuhteissa, mikä on hänen ERC-rahoitteisen ExPertQCD-hankkeensa keskeinen tutkimusaihe. Rami Vainio puolestaan esitteli voimakkaita avaruusmyrskyjä ja niiden mahdollisia vaikutuksia. Aihe liittyy avaruusresilienssin huippuyksikön (Centre of Excellence in Space Resilience) tutkimukseen, jossa Vainio johtaa Turun yliopiston tutkimusryhmää.
Ricardo Correia esitteli ERC-rahoitteista NATURETIME-hankettaan, jossa tutkitaan luonnonympäristöjen vaikutusta ihmisen ajantajuun, hyvinvointiin ja ympäristön kannalta kestävään käyttäytymiseen. Jovana Milić ja Mohammadreza Golobostanfard kertoivat monitoiminnallisista hybridimateriaaleista ja niiden sovelluksista aurinkokennoista neuromorfiseen laskentaan. Tutkimus liittyy Milićin johtamaan ERC-rahoitteiseen SmartHyMat-hankkeeseen. Petriina Paturi puolestaan esitteli neuromorfisia ratkaisuja tekoälyn tarpeisiin. Aihe on keskeinen myös Business Finlandin rahoittamassa OCEANAut-hankkeessa, jossa kehitetään energiatehokkaita, memristoreihin perustuvia neuromorfisia laskentajärjestelmiä.
Päivän aikana kuulimme myös useista muista tiedekunnan merkittävistä tutkimuskokonaisuuksista. Petteri Alho esitteli Digitaaliset vedet (DIWA) -lippulaivaa, jossa kehitetään digitaalisia ratkaisuja vesistöjen tutkimiseen ja vesivarojen hallintaan, sekä vihreän ja digitaalisen siirtymän ratkaisuihin keskittyvää UTU-GreDiT-tohtorikoulutusohjelmaa, jota rahoitetaan Euroopan unionin Marie Skłodowska-Curie COFUND -rahoitusmuodosta. Päivi Onkamo kertoi ihmisen monimuotoisuuden tutkimuksen huippuyksiköstä (Centre of Excellence for Human Diversity through Contacts, HuDi-Con), jonka varajohtajana hän toimii. Huippuyksikössä tarkastellaan ihmisen geneettisen, kielellisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden kehitystä ja ihmisten välisten kontaktien vaikutuksia siihen. Jari Metsämuuronen puolestaan esitteli Koulutus tulevaisuutta varten (EDUCA) -lippulaivaa, jossa tutkitaan ja kehitetään oppimista, opetusta ja arviointia muun muassa tekoälyn ja oppimisanalytiikan avulla.
Tony Haddad havainnollisti alkutekijöihin jaon matemaattista mallintamista tikkujen katkomisen avulla, kun taas Juha-Pekka Salminen käsitteli puiden välistä kemiallista viestintää. Aihe liittyy myös uuteen antroposeenin ajan metsien kemiallisen ekologian tutkimuksen huippuyksikköön (Centre of Excellence in Anthropocenic Chemical Ecology of Forests, ACE-Forest).
Tieteellinen ohjelma päättyi laitosten johtajien yhteiseen kysymys- ja vastaustilaisuuteen. Maarianhaminassa tehdyn laivanvaihdon jälkeen iltapäivä jatkui yhteisellä buffetlounaalla Viking Gracen Aurora-ravintolassa. Paluumatkalla oli aikaa vaihtaa kuulumisia kollegoiden kanssa, nauttia merimaisemista ja keskustella tiedekunnassa tehtävästä monipuolisesta tutkimuksesta.