Ammatillinen täydennyskoulutus opettajille

Kerronnallisen toimijuuden lukemismenetelmän täydennyskoulutus suomen kielen ja kirjallisuuden opettajille 6.-7.11.2026 (Turun yliopisto, Arcanum, Loisto)

Suomen kielen ja kirjallisuuden opettajille tarkoitettu Kerronnallisen toimijuuden (KerToi) menetelmäkoulutus antaa opettajalle käytännön työkaluja nuorten lukutaidon kehittymisen tukemiseen sekä luovan, yhteisöllisen lukemisen edistämiseen. Lisäksi opettaja vahvistaa koulutuksessa omaa kerronnallista toimijuuttaan, mikä auttaa nuoria löytämään uudenlaisia lukemisen ja tulkitsemisen tapoja. Lukemisinnon viriämisen myötä vahvistuvat mahdollisuudet kuvitella ja kertoa toisin – itsekseen ja yhdessä toisten kanssa.

Koulutuksessa hyödynnetään luovaa, kokemuksellista oppimista, keskustellaan ja pohdiskellaan yhdessä rennossa ilmapiirissä. Työskentelyn tukena käytetään kaunokirjallisuuden lukemista, kokemuksellisia harjoituksia, kerronnallisia interventioita sekä luovia kirjoitusharjoituksia, joita osallistujan on lupa ottaa omaan opetukseen.

Tutkimusnäyttöön ja testattuihin käytäntöihin pohjautuva koulutus tarjoaa opettajalle pedagogisen menetelmän, jota voi alkaa hyödyntää heti koulutuksen jälkeen. Työnsä tueksi koulutukseen osallistuvat saavat Ohjaajan käsikirjan, jossa käydään läpi menetelmä sekä esitellään erilaisia koulutyössä hyödynnettäviä aineistoja ja harjoituksia.

Koulutuksen sisällöstä

Suomen kielen ja kirjallisuuden opetukseen suunniteltu kerronnallisen toimijuuden menetelmäsovellus tarjoaa osallistujille luovan, kokemuksellisuutta tukevan lukemismenetelmän, joka huomioi myös lukemiseen liittyviä nykyhaasteita. KerToi-työskentelyssä luettava kirjallisuus muodostaa keskustelun välineen ja välittäjän. Pyrkimys on saada luotua opetustuokioon luova, hyväksyvä ja turvallinen kerronnallinen ympäristö, jossa voidaan pysähtyä lukemisen hetkeen, ihmetellä ja pohtia luettua yhdessä. Näin KerToi-työskentely voi alkaa vahvistaa oppilaiden kerronnallista toimijuutta: kykyä tunnistaa, käyttää ja tulkita ympärillä olevia kertomuksia sekä haastaa niitä, lähteä yhdessä luomaan uusia omaehtoisempia kertomuksia.

Osallistujat saavat ajantasaiseen tutkimukseen ja testattuihin käytäntöihin pohjautuvan kertomustaitoja kartuttavan lukemismenetelmän sekä luovan lukemisen taitokoulutuksen. Opettaja alkaa jo koulutuksessa luomaan menetelmän pohjalta omaa sovellustaan, jota hän voi käyttää heti koulutuksen jälkeen.

Koulutuksessa käydään läpi koulukäyttöön soveltuvia aineistoja ja teemoja. KerToi-työskentely on helppo aloittaa nuorten elämää lähellä olevista aineistoista ja teemoista (ilmastoteemat, nyky-yhteiskunta, digitaalinen kulttuuri, identiteettiteemat). Tätä kautta on mahdollista liikkua toisenlaisiin tarinamaailmoihin.

Kerronnallisen toimijuuden lukemismenetelmässä tarinallisten aineistojen äärellä on mahdollista olla monin tavoin. Tekstejä ja tarinoita voidaan lukea kotona tai oppitunnilla yhdessä ääneen. Oppitunneilla järjestettävät KerToi-lukutuokiot voivat olla esimerkiksi yksittäisiä 45–75 minuutin pituisia elämyksellisiä hetkiä. Tai lukemistyöskentely voi muodostua lyhyistä opetustuokioista.

Koulutuksen tavoitteet

KerToi-koulutus:

• vahvistaa osallistujien lukutaitoa ja lukuintoa, kerronnallista toimijuutta ja hyvinvointia
• hyödyntää koulutyössä luovia ja elämyksellisiä lukemismenetelmiä ja tekstiaineistoja
• antaa välineitä tulla tietoisemmaksi meitä kaikkialla ympäröivistä tarinoista
• monipuolistaa ymmärrystä tarinoiden tulkitsemisesta suhteessa ympäröivään maailmaan sekä omaan itseen ja elämään
• vahvistaa osallistujien luovaa ja kriittistä kuvittelukykyä (kykyä kuvitella ja kertoa toisin)
• hahmottaa vaihtoehtoja kertoa asioita ja tarinoita toisten näkökulmista
• ohjaa osallistujia hahmottamaan ihmiselon ja tarinoiden ulottuvuuksien moninaisuus
• vahvistaa yhteisöllisyyttä ja kerronnallisia verkostoja

Koulutuksen jälkeen opettajat ymmärtävät paremmin omaan työhönsä sisältyviä mahdollisuuksia edistää nuorten kerronnallista toimijuutta. Tämä voi vahvistaa heidän lukumotivaatiotaan. Kerronnallisen toimijuuden vahvistuminen monipuolistaa myös kykyä elää ympäröivän maailman jatkuvasti muuttuvien tarinoiden äärellä. Kerronnallinen hyvinvointi niveltyy erottamattomasti yhteiskunnalliseen osallisuuteen, jota pidetään merkityksellisyyden kokemuksen avaintekijänä.

Menetelmän taustaa

Kerronnallisen toimijuuden menetelmä on luotu Hanna Meretojan johtamissa Suomen Akatemian tutkimushankkeissa ”Kertomukset, lukeminen ja hyvinvointi” (2018–2022), ”Syövän vastakertomukset. Kerronnallista toimijuutta muovaamassa” (2023–2027) sekä näihin liittyvässä ”Kerronnallisen toimijuuden lukupiirimalli” -hankkeessa (2025–2026). Menetelmän kehittämiseen on osallistunut lukuisia lukupiiri- ja koulutusryhmiä mm. kirjastoissa, sairaaloissa ja kolmannen sektorin tiloissa.

Kyseessä on lukemistyöskentelyyn ja lukupiirikäyttöön suunniteltu luovan lukemisen työskentelymenetelmä, joka pohjaa kerronnallisen toimijuuden teoriaan. Menetelmä on tiivistetty opaskirjaksi Kerronnallisen toimijuuden lukupiirimenetelmä. Ohjaajan käsikirja (Kinnunen, Kosonen & Meretoja 2026).

KerToi-menetelmän peruskulmakiven muodostaa ajatus olemassaolomme kytkeytymisestä kerronnallisuuteen. Se, miten sanallistamme todellisuutta ja mitä tarinoita ja miten kerromme itsestämme ja ympäröivästä maailmasta, toisista ihmisistä, yhteiskunnan nykytilasta ja tulevaisuuden mahdollisuuksista, miten ja minkä tarinoiden varassa toimimme ja miten toimimme kerronnallisissa tilanteissa, vaikuttaa meihin ja maailmaan. Kertomisen tavat ovat suhteessa toimijuuteemme ja hyvinvointiimme.

Toimijuus, se miten toimimme maailmassa ja miten hahmotamme mahdollisuuksiamme yksin ja yhdessä toisten kanssa, on kerronnallisesti välittynyttä. Meille kulttuurisesti tarjolla olevat tarinamallit vaikuttavat puolestaan siihen, miten suuntaudumme maailmaan ja miten ymmärrämme itsemme ja mahdollisuutemme. Hyvinvointi taas koostuu monista yksilökohtaisista tekijöistä (terveys, elinolot, sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttaminen, onnellisuus), mutta kaikki ne perustuvat toisten kanssa olemiseen, viime kädessä osallistumiseen merkitykselliseksi koettavaan yhteiseen elämiseen/yhteiskuntaan. Tästä syystä painotamme kulttuurisen hyvinvoinnin merkitystä.

Jos meillä ei ole riittävästi sanavarastoa tai riittävän monipuolista tarinallista varantoa, ajattelumme sekä kielellinen ja kerronnallinen ilmaisuapparaattimme, itsemme ja todellisuuden ilmaiseminen, uhkaa jäädä köyhäksi, äärimmillään signaloinniksi. Tai jos omaksumme kritiikittä medioista tarinoita ja tarinamalleja tai tukeudumme vain yhdenlaisiin tai vain yhden välineen tai alustan tarjoamiin tarinoihin, käsityksemme itsestä ja maailmasta, ajattelumme ja maailmankuvamme, ovat vaarassa kapeutua. Demokraattinen yhteiskunta edellyttää ajattelevia ja ilmaisukykyisiä kansalaisia. Hyvinvoivan kansalaisyhteiskunnan perusta on toimijuudessa ja monipuolisessa lukutaidossa.

Lukutaidon, lukuharrastuksen ja erityisesti kaunokirjallisuuden lukemisen hyödyistä on paljon tutkimusta. Kaunokirjallisuus voi laajentaa tarjolla ja ympärillä medioissa olevien kertomusten valikoimaa ja havainnollistaa, miten monin tavoin asioista voi puhua. Kaunokirjallisuus voi toisin sanoen laajentaa mahdollisen tajuamme eli sen tajua, miten asiat voisivat olla toisin.

Kaunokirjallisuuden potentiaali jää kuitenkin käyttämättä, jos lukemiseen ei tartuta. Tosiasia on, että lukutaito on meilläkin heikkenemässä. Esimerkiksi vuoden 2022 PISA-tutkimustuloksissa suomalaisten nuorten lukutaito laski. Myös monet muut tutkimukset viittaavat siihen, että heikkojen lukijoiden määrä on kasvamassa. Lukutaitoa ei voi enää automaattisesti ajatella oppilaan lähtökohtaisena taitona. Monelle pelkkä keskittyminen tekstiin voi olla vaikeaa. Opettajat joutuvat kohtaamaan nämä uudet haasteet työssään ja etsimään uusia tapoja ja välineitä ohjata nuoria tarpeellisen ja merkityksellisen lukemisen pariin.

Yhdessä lukeminen on tutkittu ja testattu menetelmä, jolla heikkoja ja passiivisiakin lukijoita voidaan innostaa lukemisen pariin. Lukemistutkimukset osoittavat, että yhdessä lukeminen (sosiaalinen lukeminen) vahvistaa osallistujien ilmaisutaitoja sekä heidän sosiaalisia taitojaan. Kokemuksellisten lukuhetkien mahdollistama merkityksellisyyden kokemus yhdistettynä yhteisölliseen tekemiseen tukee myös osallistujien toimijuutta ja heidän hyvinvointiaan.

Kouluttajien taustasta

Pääkouluttajina toimivat menetelmän kehittäjät: vanhempi erikoistutkija, kirjallisuusterapeutti, Päivi Kosonen; väitöskirjatutkija, kirjallisuusterapiaohjaaja, FM Eevastiina Kinnunen sekä yleisen kirjallisuustieteen professori Hanna Meretoja. Kouluttamassa on myös väitöskirjatutkijoita: FM Hilla Pohjalainen sekä FM, kirjallisuusterapiaohjaaja Petra Partanen sekä kielen ja kirjallisuuden opetuksen erityisasiantuntijoita: FT, opettaja, tutkija Päivi Koponen sekä yliopistolehtori Aino Mäkikalli.

Kohderyhmä: Suomen kielen ja kirjallisuuden opettajat

Aikataulu: 6.-7.11.2026

Paikka: Turun yliopisto, Arcanum, Loisto (A229)

Kesto: Koulutus on kaksipäiväinen. Perjantaina koulutus klo 10–17, lauantaina klo 9–16.

Muoto: Maksuton lähikoulutus (sis. lounaat ja tee-/kahvitarjoilut molempina päivinä)

Ilmoittautuminen: 1.10. mennessä paivi.kosonen@utu.fi