NWB2025: Bibliometriikan ja tutkimuspolitiikan risteyskohdissa

Nordic Workshop on Bibliometrics and Research Policy, joka järjestettiiin 29.–31. lokakuuta 2025 Bergenin yliopistossa Norjassa, kokosi yhteen pohjoismaisen bibliometriikka- ja tutkimuspolitiikkayhteisön. NWB2025 oli järjestyksessään 30. työpaja, ja se toi kolmen päivän ajaksi yhteen asiantuntijoita, tutkijoita ja käytännön toimijoita eri Pohjoismaista ja kansainvälisestä tutkimusyhteisöstä. Työpajan tavoitteena oli kytkeä bibliometrinen tutkimus ajankohtaisiin tutkimuspolitiikan kysymyksiin ja esitellä tuoreimpia tutkimustuloksia. Kolmipäiväinen ohjelma sisälsi puheenvuoroja, työpajoja ja keskusteluja, joiden läpileikkaavina teemoina olivat avoin tiede, tutkimusmittareiden tulkinta sekä bibliometriikan rooli tulevaisuuden tiedepolitiikassa.

Keynote puheenvuoron piti professori Justin J. W. Powell Luxembourgin yliopistosta, otsikolla ”Global Mega-Science: Universities, Research Collaborations, and Knowledge”. Keynote‑puheenvuoro tarkasteli globaalia tieteellisen tiedon syntymistä ja kehittymistä. Powell korosti puheessaan sitä, että tieteellisen tiedon lisääntyminen ei perustu yksittäisiin neronleimauksiin, vaan yliopistojen ja tieteen tekijöiden tiiviiseen symbioosiin, jossa tutkimus ja opetus kietoutuvat toisiinsa ja jota tukevat pitkäjänteinen julkinen rahoitus, avoimet julkaisemisen normit ja kansainväliset yhteistyöverkostot. Powell toi esiin myös, että nykyinen tieteen tekeminen on yhä vähemmän kansallista ja yksilökeskeistä ja enemmän transnationaalista, yhteistyöhön perustuvaa toimintaa, jossa yliopistot toimivat globaalin tiedontuotannon solmukohtina. Puheenvuoro haastoi pohtimaan, kuinka tutkimuksen arviointi- ja rahoitusjärjestelmät vastaavat tähän todellisuuteen, ja korosti tarvetta tunnistaa yhteistyön, pitkäjänteisyyden ja institutionaalisten rakenteiden keskeisen roolin kestävän ja vastuullisen tiedon tuotannossa.

NWB2025 piti sisällään mielenkiintoisia puheenvuoroja ja keskusteluja laaja-alaisesti mm. bibliometriikasta, tutkimuksen vaikuttavuudesta, avoimesta tieteestä, tekoälypohjaisista analyysimenetelmistä sekä yliopistojen ja tutkimusjärjestelmien kehittämisestä. Yhteinen nimittäjä esityksille oli kiinnostus siihen, miten tutkimusta tuotetaan, arvioidaan ja hyödynnetään vastuullisesti muuttuvassa globaalissa tiedeympäristössä. Työpaja kokosi yhteen keskustelua siitä, miten erilaiset mittarit ja analyysit voidaan ymmärtää osana tiedeyhteisön arvoja, toimintaympäristöä ja strategisia tavoitteita. Useat esitykset pureutuivatkin siihen, miten mittarit voivat ohjata tutkimustoimintaa, joskus tavoilla, joita emme heti huomaa, ja miten vastuullista arviointia voidaan kehittää kohti avoimempia ja oikeudenmukaisempia käytäntöjä. Esitykset osoittivat, että bibliometriikka elää murroskautta: uudet datalähteet, avoimen tieteen käytännöt ja monimuotoiset julkaisutavat haastavat perinteisiä indikaattoreita.

Omasa puheenvuorosasmme pääsimme esittelemään vaikuttavuusmuotoilua otsikolla “Impact Design – A Lifesaver in the Crosscurrents of Impact”. Esityksemme käsitteli tutkimuksen vaikuttavuutta käytännöllisenä ja muotoiltavana kokonaisuutena tilanteessa, jossa tutkimukseen kohdistuu samanaikaisesti monia, osin ristiriitaisia odotuksia. Esityksessämme nostimme esille impact design ‑ajattelutapaa keinona jäsentää, selkeyttää ja tehdä näkyväksi tutkimuksen vaikuttavuutta eri yleisöille ilman että vaikuttavuus typistyy yksittäisiksi mittareiksi tai irrallisiksi vaatimuksiksi. Näemme siis vaikuttavuusmuotoilun tukirakenteena, joka auttaa tutkijoita ja organisaatioita tunnistamaan olennaiset vaikuttavuuspolut, tekemään tietoisia valintoja ja navigoimaan vaikuttavuuden “ristiaallokossa” strategisesti ja vastuullisesti.

Mielenkiintoinen ja antoisa NWB2025 loi puitteet keskustelulle, jossa oli mahdollista pohtia vastuullisen tutkimusjärjestelmän tulevaisuutta. Työpaja tarjosi inspiroivan ympäristön vahvistaa pohjoismaista yhteistyötä. Lisäksi työpaja muistutti meitä siitä, että bibliometriikan rooli tulee vain kasvamaan tiedepoliittisessa päätöksenteossa. Työapajassa korostui kuitenkin se, että mihin tahansa suuntaan tutkimuksen mittaaminen ja arviointi kehittyykään, mittareita ja indikaattoreita käyttää aina ihminen, kontekstiin sidottu asiantuntija, joka ymmärtää sekä datan rajoitteet että sen tulkinnan merkityksen.

NWB 2025 Oral presentations: https://figshare.com/collections/_b_NWB_2025_Oral_presentations_b_/8062759

Laura Niemi ja Outi Nurmela

Kirjoittajat työskentelevät kehittämisasiantuntijoina Turun yliopiston Tutkimusedellytykset –yksikössä.

Julkaisun tiedot: 2/2026, Open Up!-blogi, ISSN 2814-8967