Yleisötilaisuus 13.12.2018: Mitä muinais-DNA paljastaa suomalaisten ja saamelaisten sukujuurista?

sansuhutufi

Yleisötilaisuus Metsätalolla (Unioninkatu 40, sali 1) 13.12.2018 klo 17.00–18.30

Tuore tutkimus osoittaa, että Suomeen on virrannut aikoinaan runsaasti geeniperimää Siperiasta saakka. DNA-näytteet on saatu 3 500 vuotta vanhasta hautapaikasta Kuolan niemimaalta ja 1 500 vuotta vanhasta Levänluhdan vesikalmistosta Etelä-Pohjanmaalta.

Miltä muinaisten ihmisten perimä näyttää nykysuomalaisiin ja -saamelaisiin verrattuna? Entä mitä muuta tiedämme Levänluhdan asukkaista arkeologisten tutkimusten ja paikannimistön perusteella?

Ensimmäiset tulokset Suomen muinaisten asukkaiden DNA:sta on juuri julkaistu Nature Communications -tiedejulkaisussa.

Yleisötilaisuudessa DNA-tutkimusten tuloksia esittelevät Suomalais-ugrilaisen muinaisgenomi (SUGRIGE) -hankkeen johtaja, professori Päivi Onkamo ja tutkija Kerttu Majander. Levänluhta -projektin johtaja, dosentti Anna Wessman puhuu Levänluhdan kalmiston arkeologisista tutkimuksista. Tutkija Pauli Rahkonen kertoo, mitä Suomen alueen muinaisista asukkaista on voitu päätellä vanhojen paikannimien perusteella.

Ilmoittautuminen tilaisuuteen on päättynyt.

Voit myös seurata tilaisuutta suorana lähetyksenä tai myöhemmin tallenteena. Suoran lähetyksen seuraamiseen ei tarvitse ilmoittautua.

Tilaisuuden ohjelma:

  • Pauli Rahkonen: Nimistöntutkimus – millaisista kielellisistä lähteistä Suomen alueen paikannimet ovat peräisin
  • Antti Sajantila: Muinais-DNA tutkimusten lyhyt historia
  • Päivi Onkamo: Mitä on muinais-DNA-tutkimus?
  • Kerttu Majander: Muinais-DNA valaisee väestöjen historiaa: siperialaisen perimän saapuminen Fennoskandiaan.
  • Anna Wessman: Levänluhdan arkeologinen konteksti

Esittely tilaisuuden puhujista (pdf)

Lisätietoja: