Pitoa ja vetoa uuteen vuoteen!

Pitoa ja vetoa -täydennyskoulutushanke on edennyt kevätkaudelle ensimmäisen moduulin osalta. Osallistujat ovat perehtyneet kolmessa työpajassa tarkemmin siihen, mitä on erityisopettajuus varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa ja mitä erityisopettajan työ lapsen tuen kannalta tarkoittaa. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022 tunnistaa jo erityisopettajan opetuksen sillä erityisopettajan antama tuki on kirjattuna sinne näin: ” Lapsella on oikeus varhaiskasvatuksen erityisopettajan palveluihin ja opetukseen hänen tuen tarpeensa sitä edellyttäessä. —Erityisopettajan antama tuki voi olla lapsikohtaista ja/tai ryhmässä toteutettavaa opetusta. ” Erityisopetus edellyttää nimenomaan erityisopettajaa – ilman häntä opetus ei ole erityisopetusta.

Lapsen riittävä ja vahva tuki edellyttää myös varhaiskasvatuksen erilaisten opettajien yhteistyötä: samanaikais-/yhteisopettajuus ei toteudu ilman hyvää suunnittelua ja yhteistä pohdintaa. Tähän tuleekin löytää hyviä keinoja ja mahdollisuuksia hektisessä työelämässä. Ensimmäisen moduulin osallistujien valitsemissa kehittämistehtävissä painottuvat inklusiivisen varhaiskasvatuksen edistäminen, veon työn ja samanaikais-/yhteisopettajuuden kehittäminen. Lisäksi osallistujat haluavat paneutua varhaiskasvatuksen avustajan/lastenhoitajan työn edistämiseen, arvioinnin, johtamisen, yleisen tuen ja yleisesti tuen prosessien parantamiseen, monialaisen yhteistyön ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen lapsen tuen näkökulmasta. Koulutus tarjoaakin hyvin mahdollisuuksia erityisopettajille – tilaa, aikaa ja keinoja oman työn tueksi.

Tammikuussa käynnistyi koulutuksen toinen moduuli Ihmeelliset vuodet -menetelmä lasten myönteistä käyttäytymistä tukemassa, joka tarjoaa Ihmeelliset vuodet- ohjelmaperheeseen kuuluvan TCM-opettajan ryhmänhallinta-menetelmän osallistujiensa käyttöön. Voit lukea lisää Ihmeelliset vuodet -verkkosivuilta. Julkisuudessa keskustellaan päivittäin siitä, miten yhä nuoremmilla lapsilla on runsaammin vaikeuksia oppia säätelemään tunteitaan ja käyttäytymistään. Ylipäätään vanhempia ja opettajia sekä muita asiantuntijoita näyttää huolettavan lapsen psyykkinen kehitys ja sen haasteet suuresti. Senpä vuoksi opettajien ja kasvattajien sekä laajemminkin lasten ja perheiden parissa toimivien ammattilaisten olisi syytä perehtyä ja ottaa haltuun tutkittuun tietoon ja näyttöihin perustuvia toimintamalleja. Tässäkään ei pidä unohtaa sitä, että paras tapa ehkäistä vaikeuksia on luoda lapsiin ja nuoriin myönteinen suhde, joka perustuu muun muassa hyvään lapsituntemukseen, mutta myös hyvään itsetuntemukseen.

Terveisin Marita Neitola

”Vaikka minulla olisi mykistävät tiedot, hienoimmat psykologiset keinot, uusimmat audiovisuaaliset laitteet, mutta minulla ei olisi rakkautta, en minä mitään olisi.”

– Opettaja Maila Makkonen