Enemmän ja moninaisempaa tutkimusta työstä kestävyysmurroksessa

Eeva Houtbeckers & Suvi Salmenniemi

Työsuojelurahaston rahoittama ja Climate Leadership Coalition-businessverkoston kanssa yhteistyössä toteutettava POFOTYÖ-hanke järjesti Turun yliopistossa 4.3. tutkimus- ja verkostoitumistilaisuuden työstä kestävyysmurroksessa. Tapahtuma kokosi yhteen yli 30 alan tutkijaa ja toimijaa monenlaisista organisaatioista eri puolilta Suomea. Edelliseen, vuonna 2021 järjestettyyn ”Työ kestävyysmurroksessa” -tapaamiseen verrattuna osallistujia oli tuplasti enemmän ja useammasta organisaatiosta.

Alun tutustumiskierroksen jälkeen tilaisuudessa kuultiin 11 alustusta tutkimushankkeista ja tutkimuksellisista kiinnostuksen kohteista. Alustuksissa näkyi hienosti kestävyysmurrosta ja työtä koskevan tutkimuksen monitieteisyys ja moninäkökulmaisuus. Kestävyyteen liittyvät kysymykset ovat luonteeltaan sellaisia, että ne edellyttävät eri tieteenalojen ja teoreettis-metodologisten lähestymistapojen yhteen tuomista ja ristiinpölyttämistä.

Tilaisuuden alustukset olivat innostavia ja korkeatasoisia ja osoittivat, kuinka monella tapaa kestävyysmurros näkyy työelämän kontekstissa: työn merkityksissä ja määritelmissä, työkäytännöissä, työnkuvissa ja ammatti-identiteeteissä, työntekijöiden asenteissa ja arkisissa kokemuksissa, koulutuksen ja ohjauksen käytännöissä sekä talouden laajoissa rakenteissa ja prosesseissa (kiertotalous, kapitalismi, digitalisaatio jne.).

Esitykset käsittelivät jälkifossiilista työelämää, transformatiivisia työkäytäntöjä, systeemisiä käsityksiä inhimillisistä tekijöistä, vastavalmistuneiden roolia organisaatioiden ja laajemminkin työelämän kestävyysmurroksessa, transformatiivista tulevaisuustyötä, Työterveyslaitoksella tehtävää monitieteistä kestävyystutkimusta (mm. ilmastonmuutoksen suorat ja epäsuorat vaikutukset työhön, digivihreä siirtymä ja työpaikat ilmastotoimijoina), kiertotaloutta rakennusalan työkäytännöissä, reilua siirtymää ja työntekijöiden näkökulmia kestävyysmurrokseen, ekososiaalisesti hyödyllistä sisältöä kuntouttavassa työtoiminnassa, ihmistä laajempia näkökulmia opinto-ohjauksessa, perusopetuksen ohjausta ja ekologista jälleenrakentamista sekä kestävää kapitalismia.

Kestävyysmurros on selkeästi lyönyt läpi työelämän tutkimuksessa. Tämä näkyy tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen hankkeissa sekä korkeakoulujen opetuksessa ja opinnäytteissä. Erityisen ilahduttavaa oli kuulla monista juuri valmistuneista tai käynnissä olevista väitöskirjahankkeista tähän teemaan liittyen. Kestävyysmurroksen vaikutuksia työhön tullaan tutkimaan usein ainakin kahdesta suunnasta: kestävyystutkimukseen suunnalta, jolloin työn tutkiminen on yksi tapa ymmärtää kestävyysmurroksen laajempaa ilmiökenttää, sekä oman tieteenalan kysymysten ja ilmiöiden näkökulmasta, jolloin työn muutoksen ymmärtäminen edellyttää kestävyysmurroksen huomioimista. Eri tieteenaloilla on olemassa pitkäaikaista tutkimusperinnettä, joka on luontevasti sovellettavissa työn kestävyyskysymysten tarkasteluun. Samalla monitieteinen keskustelu tuo näihin perinteisiin uusia kysymyksiä ja käsitteitä ja kannustaa myös tieteenalan vakiintuneiden perusoletusten kyseenalaistamiseen ja näkökulmien rikastamiseen.

Tapaaminen oli järjestäjien näkökulmasta hyvin onnistunut ja sisällöllisesti rikas, tiukasta aikataulusta huolimatta. Osallistujat kertoivat kokoontumisen olleen heille tärkeä ja inspiroiva. Keskustelu tilaisuudessa oli aktiivista ja tutkimuskenttää eteenpäin vievää, mistä suuri kiitos kaikille osallistujille. Tästä on hyvä jatkaa ja kehittää yhdessä työn tutkimusta kestävyysmurroksessa.