Lukeva yhteisö

Perhe on ensimmäinen – ja varhaislapsuudessa tärkein – lapsen lukijuuteen vaikuttava yhteisö. Perheen ohessa varhaiskasvatus, koulu ja muut lukevat yhteisöt, kuten harrastusyhteisöt ja kerhotoiminta, johdattavat lasta kirjojen pariin. Nämä kodin ulkopuoliset yhteisöt tarjoavat parhaimmillaan lapselle ja hänen perheelleen lukemisen malleja ja tukea.  Nämä yhteisöt toimivat kannattelevana voimana kunkin yksilön lukijuudessa. Lukemisen kulttuurin synnyttäminen varhaiskasvatuksessa ja koulussa onkin kirjallisuuskasvatuksen tärkeimpiä tehtäviä.

Päiväkotien ja koulujen ja vanhempien ohella Suomen kirjastojärjestelmä tarjoaa valmiin kumppanin lukukulttuurin kehittämiseen ja ylläpitoon. Lisäksi monet vapaaehtois- ja yleishyödylliset yhteisöt järjestävät toimintaa, joka johdattaa lapsia ja perheitä kirjallisuuden pariin. Esimerkkinä voi mainita lukumummi- ja vaaritoiminnan, jonka tavoitteena on järjestää levollisia ja turvallisia lukuhetkiä erityisesti niille lapsille, joiden oma lukutaito on heikko tai joiden äidinkieli ei ole suomi. Kiinnostus kirjallisuuteen ja lukutaidon arvostaminen yhdistävät erilaisista taustoista tulevia ihmisiä.

Lukemisella on myönteisiä vaikutuksia esimerkiksi keskittymiseen, loogiseen päättelyyn, mielikuvien luomiseen ja luovuuteen. Myös tästä syystä monet urheiluseurat, yksittäiset urheilijat ja taiteilijat ovat valmiita antamaan panoksensa lasten lukutaidon edistämiseen. Muun muassa Suomen jalkapallomaajoukkueen kapteeni Tim Sparv ja jääkiekkomaalivahti Kevin Lankinen ovat nostaneet lukemisen ja kirjat urheilumenestyksen osatekijäksi.