Perhelukeminen

Perheen lukemisen kulttuuri on pohjana lapsen lukemiselle, sillä kirjalle sosiaalistutaan. Tekstien selailu, kirjojen lainaaminen ja luetusta puhuminen tarttuvat yksilöstä toiseen perheen tai muun yhteisön sisällä. Perheissä voi olla monenlaisia lukijoita ja saman perheen aikuisten lukutottumukset voivat poiketa toisistaan. Perheiden lukemisen kulttuuriin vaikuttavat monet tekijät, eikä ole olemassa yhtä oikeaa tapaa tai ajankohtaa rakentaa perheen lukemisen historiaa. Lukutaidon merkityksestä kertovat kampanjat ja lehtiotsikot tekevät lukemisen merkitystä näkyväksi ja kannustavat perheitä lukemiseen, mutta voivat toisaalta aiheuttaa paineita eikä kaikissa perheissä ei ole myöskään samalla tavoin mahdollisuuksia tukea lasten kehitystä kirjallisuuden kautta. Lukemisen tukeminen perheen sosiaalisissa verkostoissa ja yhteiskunnan rakenteissa, kuten neuvoloissa, kerhoissa, harrastuksissa, varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja alkuopetuksessa, on tärkeä tukitoimi lapsen tasapainoisen elämän turvaamiseksi.

Virallisilla yhteisöillä on käytössään perhelukemisen ohjelmia, jotka vaihtelevat tarkkarajaisista ja yksityiskohtaisista toimintaohjeista väljiin suosituksiin. Ne tarjoavat perheille materiaaleja ja toimintatapoja perheen lukemisen lisäämiseen tai lukemisen suuntaamiseen, esimerkiksi sosiaalisemotionaalisen kasvun tai alkavan lukutaidon tukemiseen. Tunnetuimpia perhelukemisen ohjelmia Suomessa ovat 15 minuuttia päivässä -ohjelma sekä TARU-hankkeissa syntynyt iltasatukirjahyllytoiminta. Kansainvälisesti on käytössä useita perhelukemisen ohjelmia: opettaja pitää lukuvastaanottoa vanhemmille, kasvatetaan kotien kirjavarantoja, kirjailijat ja asiantuntijat tekevät koulu- ja päiväkotivierailuja sekä järjestetään yhdessä perheiden vanhempainiltoja.

Perhelukemisen ohjelmien merkitys nähdään usein liian kapea-alaisesti vain lapsen lukutaitoa kehittäväksi toiminnaksi, sillä perhelukemisella on positiivisia vaikutuksia myös perheiden vuorovaikutus- ja tunnetaitoihin sekä vanhempien omaan lukemiseen ja heidän itsetuntoonsa vanhempina. Perhelukemisen ohjelmat tarjoavatkin parhaimmillaan konkreettista toimintaa, jossa vanhemmat voivat olla aktiivisia toimijoita lapsen myönteisen kasvun edistämisessä.