ProDigy-hankkeen tavoitteena oli Satakunnan tuottavuuden alhaisen tason syiden selvittäminen. Tavoitteena oli myös selvittää tuottavuuden tehostamisen kannalta keskeisiä kehityskohteita datapohjaisten ratkaisujen kautta. Esimerkkitapauksena tarkasteltiin digitaalisten kaksosten käyttöä meriteollisuudessa.
Hankkeessa tuotettiin uutta tietoa, jonka avulla voidaan vahvistaa Satakunnan älykästä erikoistumista, parantaa alueen tuottavuutta ja lisätä kilpailukykyä teollisuuden vihreää siirtymää tukien. Taustalla oli ajatus, että tekoälyn ja data-analytiikan hyödyntäminen teollisuuden arvoverkostoissa tarjoaa konkreettisia välineitä kestävämpään ja tehokkaampaan teolliseen tuotantoon.
Hanke jakautui kahteen toisiaan täydentävään osaan. Makrotaloudellisessa osiossa analysoitiin tilasto- ja yritysaineistoja, jotta voitiin tunnistaa Satakunnan tuottavuuden alhaisen tason syitä ja kehittämiskohteita. Mikrotason tarkastelussa keskityttiin käytännön tasolla tarkastelemaan digitalisaation mahdollisuuksia, hidasteita ja esteitä sekä digitalisaatioon liittyviä päätöksenteon dilemmoja yrityksissä.
Digitaalinen kaksonen
Hankkeessa suunniteltiin ja rakennettiin geneeristä laiva- ja ympäristömallia. Esimerkkitapaus valittiin Satakunnalle strategisesti tärkeän meriteollisuuden alalta. Suunnittelu toi esiin yksityiskohtaisesti teknisiä ja organisatorisia haasteita. Työ konkretisoi, miten vaativa prosessi teollinen digitalisaatio on: se edellyttää samanaikaisesti tarkkaa yksityiskohtien hallintaa ja pitkäjänteistä, eri osapuolet ja liiketoiminnan eri osa-alueet huomioivaa visiota suunnittelussa ja toteutuksessa.
Geneerisen laivamallin suunnittelun tulokset ja havainnot on koottu GitLab-palveluun: linkki sivulle.
Tuloksia ja näkökulmia
Hankkeen analyysituloksia ja suosituksia on koottu yhteen viiden artikkelin julkaisuun (viite alla):
1. Työn murros, työn tuottavuuden arvioinnin haasteet ja uudet mahdollisuudet digitalisoituvissa yhteiskunnissa. Jari Kaivo-oja tarkastelee työn murrosta, digitalisaatiota ja tuottavuuden mittaamisen haasteita erityisesti aineettoman pääoman, osaamisen ja datan näkökulmasta. Kaivo-oja käy läpi teoreettisia viitekehyksiä (mm. KLEMS, Brynjolfssonin tuottavuusparadoksi) ja osoittaa, miksi perinteinen työn tuottavuuden mitta ei riitä digitalisoituvassa taloudessa. Lopuksi esitetään suosituksia uusista hybridi-indikaattoreista sekä politiikkatoimista, joilla Satakunnan ja koko Suomen tuottavuuskehitystä voitaisiin vahvistaa. Katso uutinen Kaivo-ojan politiikkasuosituksista Satakunnalle.
2. Satakunnan tuottavuusanalyysit. Jarmo Vehmas analysoi Satakunnan työn tuottavuuskehitystä toimialoittain finanssikriisin jälkeiseltä ajalta ja verrataan sitä muun Suomen kehitykseen. Decompositioanalyysin avulla puretaan bruttoarvonlisäyksen muutokset tekijöihin, kuten työn tuottavuus, työllisyys, tehdyt työtunnit ja väestökehitys, ja tunnistetaan toimialat, joissa tuottavuus on parantunut tai heikentynyt. Tulokset korostavat etenkin väestökehityksen, työajan lyhenemisen ja tiettyjen avaintoimialojen heikon tuottavuuskehityksen merkitystä sekä tarvetta paremmille alueellisille indikaattoreille digitalisaation vaikutusten mittaamiseksi. Katso uutinen tulosten julkaisusta 12.11.2024.
3. Satakunnan yritysprofilointi. Jarmo Vehmas on laatinut 2024 yritysaineiston pohjalta Satakunnan yritysrakenteesta profiilit kahdelle ryhmälle: maakunnan ”vahvimmat” yritykset ja kasvu-startupit, hyödyntäen yritysrekisteriaineistoa (mm. sijainti, toimiala, henkilöstö, liikevaihto ja yrityksen ikä). Analyysi osoittaa, että sekä vahvat yritykset että kasvu-startupit painottuvat paljolti matalan tuottavuuden toimialoille, ja korkean tuottavuuden toimialat ovat suhteellisesti aliedustettuja erityisesti kasvuyritysten joukossa. Tämä herättää kysymyksiä alueellisen kasvun laadusta ja siitä, miten ohjata tukea ja investointeja paremmin korkean tuottavuuden ja digitalisaation mahdollisuuksia hyödyntäviin yrityksiin.
4. Digitalisaatio yrityksissä ja digitaaliset kaksoset meriteollisuudessa – mahdollisuudet, hidasteet ja dilemmat. Anne Erkkilä-Välimäki, Hanna Lakkala, Jani Heikkinen ja Päivikki Kuoppakangas kuvaavat käytännönläheisesti yrityshaastattelujen pohjalta Satakunnan yritysten ja meriteollisuuden toimijoiden näkemyksiä digitalisaatiosta ja digitaalisten kaksosten käyttöönotosta. Analyysi tunnistaa digitalisaation ajureita (esim. palvelullistaminen, automaatio, reaaliaikainen data-analytiikka) sekä keskeisiä hidasteita, kuten pirstaloituneet tieto- ja järjestelmäympäristöt, datan heikko laatu, osaamisvajeet ja epävarmuus investointien kannattavuudesta. Dilemma-analyysin avulla hahmotetaan jännitteitä strategisen selkeyden, ekosysteemiyhteistyön, modulaarisen arkkitehtuurin ja henkilöstön osallistamisen välillä, ja esitetään suosituksia, joilla siirtymä datalähtöisiin palveluihin voidaan toteuttaa hallitusti.
5. Integrating Human Factors and UX into Ship Digital Twins: A Literature-Informed Perspective and Practical Recommendations. Englanninkielinen artikkeli tarkastelee, miten inhimilliset tekijät ja käyttäjäkokemus (UX) pitäisi integroida alusten digitaalisten kaksosten suunnitteluun. Kirjoittajat analysoivat muun muassa kognitiivista kuormitusta, tilannetietoisuutta ja erilaisten käyttäjäryhmien (esim. suunnittelijat, varustamot, miehistö) tarpeita, ja esittävät ”yksi malli – useita näkymiä” -periaatteeseen perustuvan arkkitehtuurin. Katso uutinen digitaalisten kaksosten suunnitteluun liittyvistä suosituksista.
Lähde: Erkkilä-Välimäki, A., Kuoppakangas, P., & Haukioja, T. (toim.). (2025). Tuottavuudella ja digitalisaatiolla kestävää kilpailukykyä. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön julkaisu A57:2025. 174 s. Turun yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0460-0
Hankkeen toteutus
ProDigy-hankkeen (A80028) toteuttivat Turun yliopiston (TY) Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö ja teknillisen tiedekunnan kone- ja materiaalitekniikan laitos. Toteutusaika oli 1.4.2023-30.11.2025. Hanke sai rahoitusta Satakuntaliitolta Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelmasta (Toimintalinja 1. Innovatiivinen Suomi, Erityistavoite 1.2 Digitalisaation etujen hyödyntäminen kansalaisten, yritysten ja julkishallinnon hyväksi).
Lisätietoja
Päivikki Kuoppakangas, Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö, paivikki.kuoppakangas@utu.fi