Satakunnan taloudessa jo valopilkkuja – talouskatsaus 12.11.2024
Satakuntaliiton laatima suhdanne- ja talouskatsaus Satakunnan talous – nykytila ja lähiajan näkymät julkaistiin tiistaina 12.11.2024 (ks. Satakuntaliiton tiedote ja uutinen). Katsaus tarkastelee vuoden 2024 tammi-kesäkuun talouskehitystä ja lähiajan näkymiä.
Tilaisuudessa esiteltiin myös Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön ProDigy -hankkeessa laaditun Satakunnan toimialojen tuottavuusanalyysit -selvityksen tulokset: Satakunnan_Tuottavuuskehitys_tulokset_ProDigy_12.11.2024
ProDigy-selvitys löytää valopilkkuja Satakunnan pidemmän aikavälin kehityksessä
Satakunnassa väestön väheneminen on selvästi merkittävä taloudellisen kasvun este. Satakunnan alueellista vetovoimaa muuttoalueena on siksi syytä parantaa eri toimenpitein.
Rauman seutukunta on aluetalouden veturi Satakunnassa; työn tuottavuuskehitys on Rauman seutukunnassa jotakuinkin samalla tasolla kuin koko maassa keskimäärin. Pohjois-Satakunnassakin työn tuottavuus on kasvanut erittäin merkittävällä tavalla yksityisellä sektorilla, mikä on selvä valopilkku.
Toimialoittaisen kehityksen osalta yksi valoisa esimerkki on konepajateollisuus. Alan arvonlisäys ja työn tuottavuus romahtivat ja ala kriisiytyi 2010-luvun puolivälissä, mutta työn tuottavuus on noussut takaisin lähelle toimialan valtakunnallista tasoa, mikä on erittäin positiivinen kehitysprosessi ja myös valopilkku Satakunnan taloudelle.
Keskeiset tulokset työn tuottavuudesta Satakunnassa 2000-2021
- Työn tuottavuus ei ole Satakunnassa juurikaan kasvanut finanssikriisin aiheuttaman laskun jälkeen, toisin kuin koko maassa.
- Rauman seutukunta on työn tuottavuuskehityksen veturi Satakunnassa. Pohjois-Satakunnan seutukunnassa yksityisen sektorin työn tuottavuus on kasvanut voimakkaasti.
- Julkisyhteisöjen työn tuottavuus on Porin seutukunnassa Satakunnan korkein.
Keskeiset tulokset arvonlisäykseen makrotasolla vaikuttavista tekijöistä
- Arvolisäyksen kehitys on Satakunnassa selvästi heikompi kuin koko maassa keskimäärin. Arvonlisäys on laskenut, erityisesti Porin seutukunnassa.
- Väestön väheneminen ja työajan lyhentyminen ovat keskeisimmät arvonlisäyksen laskua selittävät tekijät Satakunnassa ja kaikissa seutukunnissa. Väestön väheneminen on vaikuttanut eniten tuottavuuteen Pohjois-Satakunnassa ja vähiten Porin seutukunnassa.
- Työllisyyden parantuminen on arvonlisäyksen vahvin ajuri kaikkialla Satakunnassa.
- Työn tuottavuuden kasvulla on suuri merkitys arvonlisäyksen ajurina Pohjois-Satakunnan ja Rauman seutukunnissa.
Johtopäätöksiä
- Työllisyyden parantuminen on ollut merkittävä arvonlisäystä kasvattava tekijä Satakunnassa.
- Seutukunnittaiset erot ovat huomattavia. Rauman ja Pohjois-Satakunnan seutukunnissa erityisesti yksityisen sektorin tuottavuus on kasvanut. Rauman seutukunta on Satakunnan taloudellinen veturi.
- Arvonlisäykseen vaikuttavien tekijöiden analyysi tunnistaa vain työn tekemiseen liittyviä vaikutuksia. Esimerkiksi digitalisaatio voi vaikuttaa niihin kaikkiin.
- Satakunnan aluetalouden pahimpia ongelmia ovat väestön väheneminen ja monien toimialojen heikko tuottavuuskehitys.
- Lähes puolessa Satakunnan toimialoista arvonlisäys ja työn tuottavuus ovat kuitenkin kasvaneet, ja tuottavuuskehitys on koko maan keskiarvoa parempi esim. maa- ja metsätaloudessa, puuteollisuudessa, huonekaluteollisuudessa, muussa valmistuksessa, viemäri- ja jätevesihuollossa, televiestinnässä, tieteellisessä tutkimuksessa ja kehittämisessä, työllistämispalveluissa ja liike-elämän hallinto- ja tukipalveluissa.
- Keskiarvoa paremmin tuottavilla toimialoilla vahvuuksista tuottavuudessa kannattaa pitää jatkossakin hyvää huolta.
- Useilla toimialoilla erot valtakunnalliseen tasoon eivät ole isoja ja siten ehkä helpostikin kurottavissa umpeen. Siellä, missä tuottavuuserot ovat isoja, tarvitaan alueellisia ja osaksi valtakunnallisia erityistoimenpiteitä.
Selvityksessä on tarkasteltu Satakunnan elinkeinotoiminnan kehitystä pidemmällä aikavälillä sekä kokonaisuutena että toimialoittain. Selvitys kattaa koko maakunnan, seutukuntien ja 72 toimialan kehityksen arvioinnit. Pidemmän aikavälin tarkastelu perustuu Tilastokeskuksen aluetilinpidon uusimpiin tietoihin ja kattaa toimialojen osalta vuodet 2010–2021.
Lisätietoja:
Aluepäällikkö Jarmo Vehmas, puh. 358 50 342 3912, s-posti: jarmo.vehmas@utu.fi
Tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja, +358 41 753 0244, s-posti: jari.kaivo-oja@utu.fi