Käyttäjäkokemus ratkaisee digikaksosten hyödyn – suosituksia

ProDigy-hankkeen osana Turun yliopiston teknillisen tiedekunnan kone- ja materiaalitekniikan laitoksella on tarkasteltu geneerisen laivamallin suunnittelun avulla digitaalisten kaksosten käyttöönottoon liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita laivateollisuudessa. Tuloksia on koottu sekä Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön julkaisun viidenteen artikkeliin että laivamallin suunnitteluun liittyviä havaintoja ja tietoja saataville GitLab-palveluun.

Rida Kamalin ja Jani Heikkisen artikkelissa nostetaan esiin käyttäjäkokemuksen merkitys digitaalisten kaksosten suunnittelussa. Digitaalisilla kaksosilla mallinnetaan aluksen järjestelmien koko elinkaarta suunnittelusta operointiin ja ylläpitoon. Pelkkä tekninen mallinnus ei kuitenkaan riitä. Jos digitaalinen kaksonen ei ole käyttäjäystävällinen – jos tieto ei hahmotu käyttöliittymässä, näkymät eivät vastaa eri käyttäjäryhmien tarpeita tai järjestelmä kuormittaa kognitiivisesti – sen potentiaali jää hyödyntämättä.

Käyttäjäkokemus (user experience, UX) ja inhimillisiin tekijöihin perustuva suunnittelu ovat olennaisen tärkeitä osa-alueita erityisesti korkean turvallisuusvastuun aloilla, kuten laivanrakennuksessa ja meriliikenteessä. Digitaalisen kaksosen on tuettava eri tahojen, esimerkiksi suunnittelijoiden, telakoiden, operoinnin ja kunnossapidon erilaisia työnkulkuja. Tähän haasteeseen vastaa ”yksi malli – useita näkymiä” -ajattelu: rakennetaan yksi yhteinen digitaalinen malli, josta suodatetaan eri sidosryhmille heidän päätöksentekoaan tukeva, oikea-aikainen ja ymmärrettävä näkymä. Näin voidaan parantaa tilannekuvaa, lyhentää reagointiaikoja, vähentää kognitiivista kuormitusta ja pienentää elinkaarikustannuksia.

Artikkelissa esitetään konkreettiset toimenpidesuositukset siitä, miten UX ja inhimilliset tekijät tulisi kytkeä kiinteäksi osaksi digitaalikaksosarkkitehtuuria ja sen kehitysprosesseja. Näiden suositusten ytimessä on ajatus, että digitaaliset kaksoset eivät ole vain teknisiä malleja, vaan kriittisiä päätöksenteon ja yhteistyön välineitä – ja siksi niiden suunnittelussa käyttäjäkokemus on strateginen kysymys, ei pelkkä viimeistelyvaihe.

• Organisaatioiden tulee investoida datakyvykkyyksiin: datan hallintaan, suodatukseen, näkyvyyteen ja systemaattiseen hyödyntämiseen liittyviin resursseihin ja prosesseihin.
• Digitaalisten kaksosten kehitysprosesseihin on integroitava käyttäjäkokemusta parantavat menetelmät: UX-suunnittelu, käytettävyystestaukset, prototypointi ja käyttäjäkeskeinen suunnittelu on kytkettävä tiiviisti mallinnuksen ja järjestelmäkehityksen vaiheisiin, jotta datan saavutettavuus, käyttäjien sitoutuminen ja operatiivinen tehokkuus paranevat.
• Yritysten on yhdessä ratkaistava tietosuojaan ja näkyvyyteen liittyvät kysymykset: suunnittelu- ja kehitysketjun toimijoiden välille tulee solmia datan jakamista koskevia sopimuksia ja selkeitä pelisääntöjä, jotka mahdollistavat datan turvallisen jakamisen, paremmat taloudelliset hyödyt, uudet hankemahdollisuudet ja innovaatioiden synnyn.

Lisätietoja

Jani Heikkinen, Turun yliopiston teknillisen tiedekunnan kone- ja materiaalitekniikan laitos, jani.heikkinen@utu.fi

Lähde

Kamal, R., & Heikkinen, J. (2025). Integrating human factors and UX into ship digital twins: A literature-informed perspective and practical recommendations. Teoksessa A. Erkkilä-Välimäki, P. Kuoppakangas & T. Haukioja (toim.), Tuottavuudella ja digitalisaatiolla kestävää kilpailukykyä (s. 165–173). Turun yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0460-0