Pörssisähkö auttaa ymmärtämään energiamurrosta
Energiamurros, eli siirtymä fossiilisilla polttoaineilla tuotetusta energiasta uusiutuvaan energiaan, on jo kovaa vauhtia meneillään. Suomen sähköjärjestelmässä energiamurros on näkynyt viime vuosina erityisesti nopeasti kasvaneessa tuulivoimakapasiteetissa: nykyään Suomen sähkön kokonaiskulutuksesta jopa yli neljäsosa katetaan tuulivoimalla.
Tuuli- ja aurinkovoimatuotanto on sekä halpaa että sääriippuvaista, mikä onkin madaltanut pörssisähkön keskihintoja ja samalla lisännyt hintojen heilahtelua. Tuulettomina ajankohtina sähkön hinnat usein nousevat, kun taas tuulisina päivinä hinnat saattavat painua jopa negatiivisiksi. Useimmiten kuitenkin juuri korkeimmat sähkön hinnat pääsevät uutisotsikoihin asti. Onkin hyvä pyrkiä ymmärtämään, mitä sähkön hinta kertoo ja mistä se saattaa milloinkin johtua.
Yleisesti pörssisähkön hinta muodostuu kysynnän ja tarjonnan mukaan siten, että matalimpien käyttökustannusten tuotantomuotoja hyödynnetään ensin. Kysynnän kasvaessa voidaan joutua turvautumaan kalliimpiin tuotantomuotoihin, jolloin myös sähkön hinta nousee.
Riskiä uutiskynnyksen ylittäville huippukorkeille sähkön hinnoille Suomessa lisää pidemmät kylmät jaksot, jolloin tuulivoimatuotanto on vähäistä ja sähkön ja lämmön kysyntä suurta. Tällaiset ajanjaksot ajoittuvat usein juuri alkutalveen, eli tammi-helmikuuhun.
Suomen tähänastisin ennätys pörssisähkön hinnassa koettiin pari vuotta sitten tammikuussa 2024, jolloin vuoden ensimmäisen viikon aikana lämpötilat painuivat jopa kymmeniä asteita pakkasen puolelle koko maassa. Pitkään kestänyt pakkasjakso nosti rakennusten ja kotitalousten lämmitystarvetta ja samalla myös sähkön kysyntää. Viikon loppua kohti tilanne sähköjärjestelmässä kiristyi, kun useita voimalaitoksia tippui erilaisten vikaantumisten vuoksi pois markkinalta. Perjantaina 5.1.2025 pörssisähkön hinta nousikin pahimmillaan kahteen euroon kilowattitunnilta.
Huippuhinta kertoi ennen kaikkea järjestelmän resurssien rajallisuudesta: kysyntää oli paljon, mutta tarjontaa niukasti. Lopputulemana sähkön kulutus koko Suomen tasolla laski jopa 1000 megawattia ennustetusta, eli käytännössä kuluttajat vähensivät sähkönkulutustaan korkeimpien hintojen tunneilla huomattavasti. Ilman kulutusjoustoa tilanne olisi voinut äityä vakavaksi varsinkin, jos muita vikatilanteita esimerkiksi sähkön siirtoyhteyksissä tai voimalaitoksissa olisi ilmennyt. Sähköjärjestelmässä tuotannon ja kulutuksen on oltava jatkuvassa tasapainossa, ja kysynnän ylittäessä tuotannon voi kantaverkkoyhtiö Fingrid pahimmillaan joutua turvautumaan kiertäviin sähkökatkoihin.
Vertailuna parin vuoden takaiseen tilanteeseen voidaan tarkastella myös tuoreempia tapahtumia sähkömarkkinalla. Tämän vuoden 2026 tammikuu alkoi lähestulkoon yhtä kylmänä, ja sähkön kulutusennätyskin meni rikki heti vuoden toisella viikolla. Sähkön hinnat pysyttelivät kuitenkin huomattavasti maltillisempina, mikä selittyy pääasiassa suuremmalla tuulivoimatuotannolla. Kuun lopulla tuulivoiman tuotanto heikentyi ja sää kylmeni jälleen, jolloin myös sähkön hinnat kohosivat. Uudelta sähkön hintaennätykseltä on kuitenkin ainakin toistaiseksi vältytty. Nykyistä alkutalven tilannetta helpottaa myös viime vuonna valmistunut uusi siirtoyhteys Suomen ja Pohjois-Ruotsin välillä.
Jokaisen olisi hyödyllistä ymmärtää, mitä pörssisähkön hinta järjestelmän tasolla viestii.
Pörssisähköasiakkaille oman kulutuksen vähentäminen korkeiden hintojen aikana on selvää, sillä hintojen vaikutus on suoraan nähtävissä sähkölaskussa. Selvää on toki myös se, että pörssisähkösopimus ei sovi kaikille, sillä esimerkiksi kotitalouden lämmitysmuoto vaikuttaa omaan joustokykyyn merkittävästi. Jokaisen olisi kuitenkin hyödyllistä ymmärtää, mitä pörssisähkön hinta järjestelmän tasolla viestii.
Sähkön hintaa seuraamalla on mahdollista oppia ymmärtämään paremmin energiamurrosta ja sen ilmiöitä, kuten esimerkiksi kulutuksen käyttäytymistä ja tuuli- ja aurinkovoimatuotannon vaihtelua. Jos oma tilanne sen sallii, huippuhintojen aikaan pienelläkin kulutuksen siirtämisellä vaikka tunnilla tai parilla voi olla järjestelmän kannalta merkittäviä vaikutuksia, kuten nähtiin vuoden 2024 alussa. Paremmalla kulutusjouston ennakoinnilla myös pörssisähkön hintapiikit voivat tasaantua.
Pörssisähkösopimuksen ehdottomana etuna on myös mahdollisuus hyödyntää halvan tai jopa negatiivisen hinnan tunteja, joita Suomessa on koettu varsin paljon viimeisen parin vuoden aikana. Eniten hyötyä pörssisähkösopimuksesta onkin kuluttajalle, joka kestää riskin hinnanvaihteluista ja pystyy ennakoimaan ja ajoittamaan sähkön kulutustaan.
Huolimatta siitä, onko oma sähkösopimus pörssisidonnainen vai ei, jouston merkitys energiajärjestelmässä kasvaa. Muutokseen sopeutuminen tuo omat haasteensa kaikille sähkömarkkinan osapuolille, mutta tavallisen kuluttajan on myös mahdollista hyötyä energiamurroksesta taloudellisesti.
Lisätietoa
Kirjoittaja Ilona Malmipuro on energiatekniikan ja -talouden väitöskirjatutkija Aalto-yliopistossa.