Aurinkoenergiasta vastaus kasvavaan sähkönkulutukseen
Suomessa on hyvät edellytykset tuottaa aurinkoenergiaa yhteiskunnan ja teollisuuden tarpeisiin. Teknologisten ratkaisujen, kuten verkon vahvistamisen, puhtaan vedyn tuotannon ja energiavarastojen lisäksi voimalahankkeiden edistämisessä keskeisessä roolissa ovat kunnat ja niiden asukkaat.
RealSolar-hanke järjesti MiniSociety-keskustelutilaisuuden Helsingissä torstaina 29.10.2026. Tilaisuuden tavoitteena oli luoda keskustelulla yhteistä näkemystä siitä, mikä on aurinkoenergian rooli tulevaisuuden energiajärjestelmässä sekä millaisia pullonkauloja ja toisaalta mahdollisuuksia sen osuuden kasvattamiseen kiteytyy.
Tilaisuuden paneelikeskusteluun osallistuneiden Aalto-yliopiston, Fortumin, Helenin ja Fingridin asiantuntijat jakoivat näkemyksen siitä, että aurinkoenergian rooli osana Suomen energiajärjestelmää on keskeinen muiden sähköntuotannon muotojen ohella.
Sähkön kulutuksen odotetaan lisääntyvän tulevaisuudessa merkittävästi, mikä aiheuttaa kysyntää uusiutuvalle energialle. Fingridin verkkosuunnittelun johtavan asiantuntijan Risto Kuusen mukaan erityisesti nopeasti kehittyvät datakeskushankkeet synnyttävät tarvetta uudelle sähköntuotantokapasiteetille:
– Arviomme mukaan vuoteen 2030 mennessä Suomeen olisi rakennettava noin 9 gigawattia lisää tuuli- ja aurinkovoimaa, Kuusi sanoi tilaisuudessa.
Datakeskusten lisäksi teollisuuden ja liikenteen sähköistyminen kirittävät sähkönkulutuksen kasvua.
– Odotan, että tieliikenne tulee sähköistymään 100 prosenttisesti jollain aikavälillä, sanoi Fortumin vanhempi aurinkoenergiapäällikkö Eero Vartiainen.
– Toivoisin itsekin näkeväni tulevaisuudessa enemmän sitä, että asuintaloissa hyödynnettäisiin katto- ja seinäpinta-alaa aurinkosähkön tuotantoon ja tätä sähköä hyödynnettäisiin sähköauton lataamiseen, sanoi Aalto-yliopiston energiatekniikan ja -talouden professori Sanna Syri.
Tärkein tekijä aurinkovoiman lisäämisessä on kysyntä, kiteytti Helenin sähkömarkkina-analyytikko Tero Koivunen.
– Aurinkovoiman lisäämisen suurimmat pullonkaulat ovat nimenomaan taloudellisia, Koivunen sanoi tilaisuudessa.
Aurinkovoima ja tuulivoima tukevat toisiaan
Fingridin Risto Kuusen mukaan aurinkovoiman lisääminen energiajärjestelmään vaatii myös sähköverkon kehittämistä uusilla sähköverkkoinvestoinneilla sekä nykyisen verkon tehokkaammalla hyödyntämisellä. Yhdeksi aurinkoenergian hyödyntämistä tukevaksi ratkaisuksi Kuusi nimesi tuuli- ja aurinkovoimaa yhdistelevät hybridivoimalat.
– Aurinkosähkön ja tuulivoiman lisääminen samaan liityntäpisteeseen on verkon toiminnan kannalta tehokas ratkaisu, sanoi Fingridin Risto Kuusi.
Turun yliopiston materiaalitekniikan yliopistonlehtori Sami Jouttijärvi esitteli tilaisuudessa tutkimustuloksia, joiden mukaan tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto tukevat toisiaan erinomaisesti. Käytännössä tulokset kertovat, että Suomessa ei ole juurikaan päiviä, jolloin olosuhteet olisivat suotuisat sekä tuuli- että aurinenergian tuotannolle.
– Aurinkovoiman osuutta energiajärjestelmässä voidaan siis kasvattaa, vaikka tuulivoimaa on jo paljon, sanoi Jouttijärvi.
Sähköverkon ohella aurinkoenergian osuuden kasvattaminen vaatii energiavarastoja ja esimerkiksi vedyn tuotantoa, joilla saadaan hyödynnettyä aurinkoenergian tuotantohuippujen aikana tuotettua sähköä. Tämän lisäksi myös energian kuluttamisen joustolla on tulevaisuuden energiajärjestelmässä roolinsa.
– Jouston suhteen etenkin pienemmässä teollisuudessa olisi varaa toimintatapojen muutokseen, esitti Aalto-yliopiston energiatekniikan ja -talouden professori Sanna Syri.
Asukkaiden osallistaminen lisää hankkeiden hyväksyttävyyttä
Olemme tottuneet tarkastelemaan aurinkoenergian lisäämistä teknologisista lähtökohdista ja sivuuttaen sosiaaliset mekanismit, sanoi Turun yliopiston tuotantotalouden professori Saku Mäkinen esityksessään.
Sähköverkon toimivuuden ja varastojen tarpeen lisäksi aurinkovoiman lisäämisessä isossa roolissa ovatkin kunnat, jotka päättävät aurinkovoimahankkeiden toteutumisesta paikallisesti. Kuntien välillä on suuria eroja hankkeisiin liittyvässä osaamisessa.
– Suurimmat aurinkovoimahankkeet suuntautuvat nimenomaan pieniin kuntiin, joissa osaamisen taso voimalahankkeisiin on suurempia kaupunkeja alhaisempaa, sanoi Kuntaliiton kehittämispäällikkö Anne Jarva.
– Asukkaiden osallistaminen aurinkovoimahankkeiden valmisteluun on usein hankekehittäjän vastuulla. Pienissä kunnissa osallistaminen vaatiikin valtavasti resursseja, joita pienillä kunnilla ei useimmiten ole, lisäsi yliopistotutkija Tuulia Puustinen Itä-Suomen yliopistosta.
Turun yliopiston tutkijan Maria-Elisa Mäkisen mukaan asukkaiden osallistaminen hankkeiden valmisteluun on keskeisessä osassa hankkeiden hyväksyttävyydessä.
Antton Vappula aurinkovoimahankkeita kehittävästä 3Flash Finland – kertoi esityksessään, että useimmiten valitetaan hankkeista, joihin liittyy uuden voimalinjan rakentaminen. Tällöin hankkeiden hyödyt eivät tule maanomistajille samalla tavalla näkyviksi kuin siinä tapauksessa, jos maa vuokrattaisiin aurinkovoimalalle.
– Yksi kiinnostava ratkaisu maanomistajien ja etenkin maanviljelijöiden tilanteen kehittämiseen ovat aurinkomaatalouden (agrivoltaics, agriPV), joissa samalla pellolla voidaan tuottaa aurinkosähköä ja viljellä, kertoi Vappula esityksessään.
Aurinkovoiman lisäämiselle on mahdollisuuksia myös kaupungeissa. Suuri osa aurinkovoimasta tuotetaan tällä hetkellä omakotitalojen katoilla, mutta tutkijat toivovat tulevaisuudessa näkevänsä aurinkopaneeleja laajemminkin rakennetussa ympäristössä, jossa luontoarvoa ei yhtä lailla ole ja sähkön käyttäjät ovat lähellä.
– Esimerkiksi isojen markettien parkkipaikoilla ei näy aurinkopaneeleja. Miksi tätä mahdollisuutta ei hyödynnetä kaupungeissa enemmän, haastoi Turun ammattikorkeakoulun tutkimusvastaava Samuli Ranta.
Uutisen pääkuva: Väinö Anttalainen / UTU