Aurinkosähkön tuottajan opas

Tutkittuun tietoon perustuva ohjepaketti kotitalouksille

Aurinkosähkön tuottajan opas

Tälle sivulle on koottu käytännönläheistä tietoa aurinkosähkön tuottamisesta kotitalouksissa. Materiaaleista saat neuvoa siihen, mistä oman aurinkosähköjärjestelmän suunnittelu kannattaa aloittaa. Lisäksi opit siitä, miten paneeleja kuuluu ylläpitää ja puhdistaa sekä siitä, miten lumi vaikuttaa aurinkosähkön tuotantoon. Sivulle on linkattu hyödyllisiä työkaluja ja videoita teemoihin tutustumisen tueksi. 

Ohjemateriaalit perustuvat RealSolar-hankkeessa tuotettuun tutkimukseen. Jokaisen teeman alle on linkattu lukuvinkkejä uutisista, joissa on käsitelty hankkeemme tutkimusta yleistajuisesti. Ohjepaketin sisältöä päivitetään, kun uutta tutkimustietoa syntyy.

Aurinkopaneelien hankinta ja asennus

Kuinka paljon paneeleja meidän kannattaa hankkia?

Kotitalouksissa aurinkosähköjärjestelmä kannattaa suunnitella niin, että saa tuotettua sen verran sähköä, mitä oma kotitalous käyttää. Mitä enemmän saat käytettyä tuottamastasi aurinkosähköstä itse, sitä enemmän saat taloudellista hyötyä, sillä ylimääräisen sähkön myyminen verkkoon ei ole yksittäisille tuottajille kannattavaa.

Itse tuotetun aurinkosähkön arvo on sidoksissa siihen, mikä sähkön hinta tuotantohetkellä on ja kuinka hyvin tuotetun aurinkosähkön pystyy käyttämään itse. Käyttämällä omaa aurinkosähköä säästää sähkön hinnassa, siirtomaksuissa ja veroissa. Myydessäsi ylimääräistä sähköä verkkoon, saat korvauksen ainoastaan sähkön hinnasta.

Lue lisää aiheesta

Mihin suuntaan paneelit kannattaa asentaa?

Valtaosa aurinkopaneeleista asennetaan suunnattuna etelään, sillä näin aurinkosähkölle saadaan aikaan suurin vuosituotanto. Etelä ei kuitenkaan ole ainoa eikä välttämättä edes taloudellisesti kannattavin vaihtoehto.

Olemme havainneet tutkimuksissamme, että vaikka itään ja länteen suunnattu aurinkosähköjärjestelmä tuottaa vuositasolla vähemmän sähköä kuin etelään suunnattu järjestelmä, tuotannon arvo on todella hyvä. Tämä johtuu siitä, että itään ja länteen suunnatut paneelit tuottavat aurinkosähköä aamulla ja illalla, jolloin kotitalouksissa nähdään suurimmat sähkön kulutuspiikit.

Käytännössä aurinkopaneelien asennusta määrittää pitkälti se, millainen katto talossa on ja mihin katon lappeet osoittavat. On hyvä huomata, että etelä ei ole ainoa vaihtoehto, vaan myös muihin ilmansuuntiin suunnatut järjestelmät voivat tuottaa selkeää taloudellista hyötyä.

Lue lisää aiheesta

Kannattaako akku hankkia?

Aurinkosähkön varastointiin tarkoitettujen akkujen hinnat ovat tällä hetkellä liian korkealla, jotta niiden hankkiminen olisi kotitalouksille taloudellisesti kannattavaa. Akun kannattavuutta voisi lisätä hieman se, jos akkua olisi mahdollista ladata matalilla sähkönhinnoilla verkosta. Tällöin akku kuitenkin ikääntyy huomattavasti nopeammin, jolloin suuri investointi akkuun ei ole pitkällä tähtäimellä kannattava.

Lue lisää aiheesta

Aurinkosähkölaskuri

Turun ammattikorkeakoulun kehittämä aurinkosähkölaskuri on niin omakotitaloille, kerrostaloille kuin taloyhtiöillekin suunnattu verkkosovellus, jonka avulla käyttäjät voivat suunnitella ja arvioida erilaisia aurinkosähköjärjestelmiä rakennuksen perustietojen ja sähkönkulutuksen pohjalta.

Linkki laskuriin: http://lab.nerc.turkuamk.fi:7000/

Aurinkosähkömalli

Ilmatieteen laitoksen avoimen koodin aurinkosähkömalli kertoo, kuinka paljon aurinkosähköä on odotettavissa tulevina päivinä. Malli huomioi muun muassa paneelien asennuskulmat, järjestelmän koon, pilvisyyden, paneelien lämpötilan ja paneelien heijastuvuuden.

Malli vaatii hieman ohjelmointiosaamista, mutta tarjoaa mahdollisuuden hyödyntää ennustetta oman kodin energiaoptimoinnin ratkaisuissa.

Linkki avoimena koodina julkaistuun malliin GitHubissa: https://github.com/fmidev/fmi-open-pv-forecast

Aurinkopaneelien ylläpito ja puhdistus

Täytyykö paneeleja puhdistaa liasta tai lumesta?

Aurinkopaneelien likaantuminen heikentää niiden kykyä hyödyntää auringon valoa sähköntuotantoon. Suurin osa paneeleille kertyvästä liasta ja pölystä kuitenkin puhdistuu sadeveden mukana. Tiukassa olevan lian, kuten lintujen jätökset, voi kuitenkin joutua itse puhdistamaan pois.

Paneeleja ei ole välttämätöntä puhdistaa lumesta. Marraskuusta tammikuuhun aurinko paistaa joka tapauksessa niin vähän, että lumien pudottamisella ei ole merkittävää vaikutusta aurinkosähkön tuotantoon. Kevätaurinko ja pakkasen väistyminen sulattavat kuitenkin lumet pois paneeleilta ennen pitkää.

Lumen puhdistamisella on enemmän vaikutusta, mitä pidemmälle kevääseen mennään. Esimerkiksi helmikuusta eteenpäin lumien puhdistamisella voi jo tukea aurinkosähkön tuotantoa etenkin eteläisemmässä Suomessa. Lumella on tapana sulaessaan liukua ja kasautua paneelien alareunaan. Tätä kasautunutta lunta voi tarvittaessa puhdistaa hellävaraisesti pois, sillä sen sulamisessa saattaa kestää, vaikka kevät olisikin jo pidemmällä.

Havaitsimme tutkimuksessamme, että myös paneelien asennustavalla on vaikutusta siihen, miten lunta kasautuu niiden päälle. Esimerkiksi pystyyn asennetulle paneelille lumi ei aiheuta lainkaan häviöitä sähköntuotannossa. Myös sillä on väliä, kuinka paljon ilmaa paneelien ja asennuspinnan väliin jää. Jos paneelit on asennettu korkeammalle asennuspinnasta, lumi pääsee helpommin valumaan pois.

Lue lisää aiheesta

Miten paneeleja kannattaa puhdistaa?

Aurinkopaneelit ovat herkkiä rikkoutumiselle ja vaurioitumiselle, joten lian tai lumen puhdistus täytyy tehdä hellävaraisesti. Puhdistamisessa ei saa käyttää mitään teräviä työkaluja, jotka voivat naarmuttaa paneelia tai vaurioittaa sen optista pinnoitetta.

Lian puhdistamiseen voi käyttää yleisimpiä lasinpuhdistusaineita ja mikrokuituliinaa. Tiskiainetta ei kannata käyttää, sillä se vaikuttaa jättävän paneelipinnalle kalvon, joka ei lähde edes huuhtelemalla pois.

Lumen pudottamisessa tärkeää on pitää huolta omasta turvallisuudesta, sillä katolle kiipeämällä asettaa itsensä alttiiksi putoamisvaaralle. Jos turvallisuustoimet ovat kunnossa, lunta voi hellästi puhdistaa esimerkiksi pehmeällä harjalla. Karkeat harjakset tai lumilapion terävä reuna voivat tehdä ikävää jälkeä paneeleille.

Lue lisää aiheesta

Kestävätkö paneelit lumikuormia?

Aurinkopaneelit kestävät Suomelle tyypillisiä lumikuormia hyvin. Siinä missä aurinkopaneeleja on valmistettu tyypillisesti 3,2 millimetrin paksuisesta lasista, nykyisin markkinoilla on jopa 1,6 millimetrin paksuisesta lasista valmistettuja paneeleja. Näin ohutta lasia ei pysty karkaisemaan yhtä hyvin kuin paksumpaa lasia, minkä takia sen vahvuus on heikompi. Ohutkin lasi kestää testiemme mukaan lumen aiheuttamaa painetta hyvin. 

Erittäin suurten lumikuormien alla paneelit saattavat taipua paineen alla, mikä voi vaurioittaa aurinkokennoja paneelin sisällä. Tällaisten lumikuormien edessä suuremmaksi huoleksi saattaa kuitenkin nousta se, kestääkö talon katto.

Lue lisää aiheesta

Tutkimusartikkelit oppaan takana

S. Jouttijärvi, L. Karttunen, S. Ranta, K. Miettunen, Techno-economic analysis on optimizing the value of photovoltaic electricity in a high-latitude location, Applied Energy Vol 361, 2024 D. Heenatigala Kanganamge, J. Jääskeläinen, S. Jouttijärvi, S. Syri, Economic viability of large-scale solar PV implementation in the Nordic power market: Case Finland, Renewable Energy Focus Vol 56, 2025 S. Jouttijärvi, S. Seppälä, L. Karttunen, S. Ranta, S. Syri, K. Miettunen, Impact of growing national solar power capacity on the profitability of residential solar energy production in northern conditions, Renewable Energy Vol 260, 2026 A. Poskela, J. Varjopuro, T. Jokikyyny, A. Kamppinen, H. Palonen, K. Miettunen, Impact of Textured Surfaces and Cleaning on Solar Panel Glass Transmittance, EU PVSEC -konferenssiartikkeli, 2024 J. A. Karhu, A. V. Lindfors, W. Wandji Nyamsi, T. Salola, A. Poikonen, M. R. A. Pitkänen, T. Mielonen, O. Mantikka, Photovoltaic Power and Meteorological Datasets With Snow Detection From the Outdoor Solar Power Laboratories of the Finnish Meteorological Institute, Geoscience Data Journal Vol 13, 2026