Asiantuntijat

Juli-Anna Aerila, yliopistonlehtori, FM, KT, dosentti (lukeminen ja kirjallisuuskasvatus)

Aerila on mukana useissa lukemiseen liittyvissä täydennyskoulutus- ja kehittämishankkeissa, joita ovat esimerkiksi Lukemattomat lukemaan, ILO – Innovatiivista lukemisen pedagogiikkaa opettajille ja YTIMESSÄ – Kirja kaiken oppimisen keskiöön. Väitöksen jälkeen hän on ollut erityisen kiinnostunut lasten kuuntelemisesta, lasten ajatusten näkyväksi tekemisestä ja lukuilosta. Hänellä on lukuisia kansainvälisiä ja kotimaisia julkaisuja kirjallisuuden lukemiseen innostamisesta, kirjallisuuden merkityksestä ja kirjallisuuden merkityksellistämisestä. Tutkimuksessaan hän on suuntautunut erityisesti kirjallisuuskasvatukseen, jossa kirjallisuuden lukeminen nähdään enemmän oman elämän rakennusaineena kuin lukutaidon kehittämisen välineenä.  Koska asenteet lukemista kohtaan syntyvät jo ennen omaa lukutaitoa, on tärkeää merkityksellistää kirjallisuuden lukemista sekä pienille lapsille että heidän vanhemmilleen.

Mirja Heikkilä, kirjallisuus- ja perhepsykoterapeutti, työnohjaaja, LL, FM

Heikkilä toimii kirjallisuus- ja psykoterapeuttina yksityissektorilla. Hänen perhe- ja verkostokeskeinen työotteensa perustuu biopsykososiaalisen näkemyksen ja moniammatillisuuden lisäksi kielellisen ilmaisun ja tunneilmaisun vahvistamiseen. Heikkilän tiedeviestinnän pro gradu -tutkielma (2009) hahmotteli psykoterapeuttisen lastenkirjan ominaisuuksia. Heikkilä ohjaa terapiaryhmiä, antaa yksilöterapiaa ja koulutusta kirjallisuusterapiaan sekä pitää yllä kirjallisuusterapiaan keskittyviä kotisivujaan. Lapsen kokemukset ja haavoittuvuus ovat keskeistä sisältöä kirjallisuusterapiassa ja saavat sijansa myös Heikkilän kirjoittamissa blogikirjoituksissa.

Merja Kauppinen, yliopistonlehtori, FT, dosentti

Kauppinen on äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, nyttemmin äidinkielen ja kirjallisuuden pedagogiikan lehtori Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksessa. Parhaillaan hän työskentelee Kansallisessa koulutuksen arviointikeskuksessa (Karvi) äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosarvioinnin parissa. Kauppinen on filosofian tohtori ja dosentti, ja hän on väitellyt vuonna 2010 lukutaitokäsityksistä ja lukemisen pedagogiikasta perusopetuksen opetussuunnitelmissa. Hän kouluttaa luokan- ja aineenopettajia ja on mukana opettajien ammattitaidon kehittämishankkeissa. Kauppinen on ollut tekemässä vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelmaa sekä oppimateriaaleja tarinallistamisesta ja tekijänoikeustaitojen opiskelusta osana monilukutaitoa. Kauppinen on kehittänyt myös oman äidinkielen opetusta Active Library -hankkeessa.

Jaana Keränen, KM (kasvatuspsykologia), Lto

Keränen on varhaiskasvatuksen asiantuntija. Hän toiminut lastentarhanopettajana 1991–2018, ja tämän jälkeen mm. ammatillisena opettajana. Keränen on opiskellut lisäksi Oulun ja Itä-Suomen yliopistoissa mm. Lasten ja nuorten psyykkistä hyvinvointia, Erityispedagogiikkaa ja Tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Lisäksi hän on kouluttautunut mm. Varhainen vuorovaikutus perustason työssä, Huoli puheeksi, Askeleittain ja Lapset puheeksi menetelmien käyttöön. Keräsen pro gradu – tutkielma (2017) Pieniä kertomuksia päiväkodin leikkihetkistä – Kasvatuspsykologinen tutkimus varhaiskasvatuksen opiskelijoiden kokemuksista harjoittelujaksolla http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201706022460 avaa myös varhaiskasvatuksen toimintaympäristöä ja kykyämme vastata lasten tarpeisiin oppia sosiaalisemotionaalisia taitoja.

Marita Neitola, yliopistonlehtori, KT, (erityisopettajakoulutus, erityispedagogiikka)

Neitola on aikaisemmalta koulutukseltaan lastentarhanopettaja, luokanopettaja ja erityisopettaja. Hän on myös työnohjaaja (STORY).  Marita Neitola toimii lehtorina Turun yliopiston Opettajankoulutuslaitoksella Rauman campuksella. Neitolan tutkimukselliset intressit painottuvat lasten sosiaalisemotionaaliseen kehitykseen ja oppimiseen sekä niihin vaikuttaviin tekijöihin. Väitöstutkimuksessa hän selvitti, millä tavoin vanhemmat vaikuttavat lasten sosiaalisemotionaaliseen kompetenssiin.  Sittemmin hän on osallistunut Papilio-menetelmän implementointiin ja tutkimukseen (http://lapsetensin.fi/papilio–ohjelma.html). Papilio on ohjelma, joka on suunniteltu varhaiskasvatuksessa olevien lasten sosiaalisemotionaalisen kompetenssin tukemiseen. Neitola on mukana myös Turun yliopiston monitieteellisessä tutkimusprojektissa Hyvän kasvun avaimet (https://www.utu.fi/fi/sivustot/cyri/tutkimustoiminta/hyvankasvunavaimet/Sivut/home.aspx).

Mervi Nyfors, FM

Nyfors on tohtorikoulutettava Oulun yliopistossa kirjallisuuden ja kasvatustieteiden oppiaineissa. Hänen väitöskirjansa käsittelee lapsen kuolemaa ja siihen liittyviä surun kuvauksia kotimaisessa omaelämänkerrallisessa kirjallisuudessa. Työn tavoitteena on nostaa aineistosta esille surevien vanhempien lisäksi myös kuoleva lapsi ja sisarukset ja pohtia, miten lapsen kanssa voisi käsitellä suruun, pelkoihin ja menettämiseen liittyviä vaikeita tunteita esimerkiksi kirjallisuuden avulla. Nyforsin kiinnostuksen kohteena ylipäänsä ovat inhimilliset tunteet, niiden ilmeneminen, tunnistaminen ja kokeminen sekä tunne-elämään liittyvät häiriöt. Hän osallistuu etenkin kirjallisuuden ja kirjallisuusterapian osalta tutkimukseen.

Leena Poikela, yliopisto-opettaja, KM, MO, Mlko, Lto

Poikela toimii yliopisto-opettajana Oulun yliopiston kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksessa erityisalueenaan varhaisiän musiikkikasvatus, jossa välittämisen pedagogiikka ja kokonaisvaltaisuus ovat vahvasti läsnä. Opettajankouluttajana hänellä  on kokemusta yli 30 vuotta. Poikela on toiminut ohjaajana erilaisissa yhteisöllisissä taideprojekteissa. Hän on osallistunut Royal Opera Housen järjestämiin Write an Opera Level I ja II sekä Write an Opera – kouluttajakoulutuksiin, Leedsin yliopistossa, Bretton Hall Collegessa Englannissa ja  Metropolitan Opera Guildin järjestämän Creating Original Opera Level III -koulutukseen, USA:ssa. Lisäksi hänen työskentelyään  ohjaa orffilaisuus,  johon on kouluttautunut kotimaassa ja Marktoberdorfissa, Itävallassa.  Poikelan sävellyksiä niin lapsille kuin aikuisille on esitetty eri tilaisuuksissa Suomessa ja hän on ollut mukana säveltäjänä, sovittajana ja säestäjänä Siivekäs tiikeri -levyllä. Leena Poikela on pitänyt lukuisia musiikkikasvatuksen  kursseja Suomessa, Ruotsissa, Puolassa, New Yorkissa ja Teneriffalla.

Mottona: Musiikki kuuluu kaikille – hiljaisuuden äänet ovat ihmisen omaa musiikkia.

Pirjo Suvilehto yliopistonlehtori ja kirjailija, FT, dosentti

Suvilehto on luonut aktiivisesti uraa kirjallisuusterapian ja etenkin lasten ja nuorten sanataiteen ja kirjallisuuden tiimoilta. Suvilehdon väitöskirja (2008) lasten ja nuorten kirjallisuusterapiasta on alallaan ensimmäinen akateeminen työ Suomessa. Kirjailija Suvilehto on julkaissut lähemmäs 30 teosta, runokokoelmia, tietokirjoja ja lastenkirjoja ja toiminut kirjallisuuden läänintaiteilijana. Eläintematiikka on hänen tuotannossaan voimakkaasti esillä teoksissa ja tutkimuksessa Viime vuosina hän on keskittynyt erityisesti eläimen ja sanataiteen kysymyksiin mm. oman julkaistun kaunokirjallisuuden, kansainvälisen tutkimuksen sekä kirjallisuuterapian projekteissa, jossa hän on nostanut esiin erilaisia näkökulmia eläimen ja ihmisen kohtaamisiin, eläimen näkyvyyteen / näkymättömyyteen ihmisen olemisen tavoissa sekä eläimen ja sanataiteen yhdistelmien kirjallisuusterapeuttisiin merkityksiin.

Tuula Valkonen, monikielisyyskasvattaja, työnohjaaja (STORY), Godly Play-kouluttaja, Deep Talk-menetelmän kehittäjä