Syöpätutkijoiden mentorointiohjelma

Seuraava haku: 12.12.2022 – 12.01.2023

Mentorointiohjelmaan voivat hakea syöpätutkimukseen keskittyvät tutkijat niin kliinisistä kuin perustutkimusryhmistäkin.

Mentorointiohjelmaan haetaan sähköisellä lomakkeella (linkki alla). Hakulomakkeessa sinun tulee kertoa itsestäsi sekä luonnehtia ja kuvailla henkilöä, jonka haluaisit mentorointi pariksesi. Lisäksi voit nimetä perustellen 1–3 henkilöä, joista yhden haluat mentorointi pariksesi. Sinun ei tarvitse itse ottaa yhteyttä nimeämiisi henkilöihin. Hakemuksen perusteella työryhmä ja mentorointiparisi saavat kuvan sinusta, kiinnostuksistasi, sekä siitä, mitä odotat mentorointiohjelmalta. Hakulomakkeen liitteeksi tallennetaan CV (.pdf/.doc/.docx).

Huomioithan jo ilmoittautuessasi, että vuoden 2023 ohjelmaan osallistuminen edellyttää osallistumista aloitusseminaariin 8. helmikuuta, väliseminaariin 3. toukokuuta ja päätösseminaariin 12. syyskuuta, sekä aktiivista vuorovaikutusta mentorointiparisi kanssa (yleensä 5-6 tapaamista ohjelman aikana).

>> Linkki hakulomakkeeseen

Hakulomakkeen kysymykset ovat englanniksi. Lomakkeen vastaukset ja CV:n voi kirjoittaa joko suomeksi tai englanniksi. Lomakkeessa kysytään erikseen valmiutta osallistua mentorointiohjelmaan englanniksi ja/tai suomeksi.

Mentoroinnin vaiheet

Haku vuoden 2023 syöpätutkijoiden mentorointiohjelmaan on auki 12.12.2022 – 12.1.2023 (hakulomake). Parit yhdistetään tammikuussa 2023 ja ohjelmaan osallistuvat saavat tiedon paristaan tammikuun lopussa.

Ohjelma käynnistyy helmikuussa 2023 mentoripareille järjestettävällä aloitusseminaarilla. Aloitusseminaarissa tutustutaan pariin, sovitaan kaikille yhteiset pelisäännöt ja saadaan eväitä onnistuneeseen mentorointiprosessiin. Parit saavat työskentelynsä tueksi mentorointioppaan, josta löytyy aktivoivia vinkkejä ja muuta tietoa mentoroinnista. Syöpätutkijoiden mentorointiohjelman rakenne poikkeaa perinteisestä mentori – aktori -tyyppisestä mentoroinnista. Tässä ohjelmassa muodostetaan kokemukseltaan tasavertaisia pareja, joista toinen tulee perustutkimuksen ja toinen kliinisen tutkimuksen puolelta.

Mentoripari etsii yhdessä aiheet ja teemat, joita molemmat haluavat prosessin aikana käsitellä ja luo yhdessä suunnitelman työskentelylleen. Heti aluksi on erityisen tärkeää keskustella mentoroinnin ja molempien osapuolten tavoitteista. Prosessissa on koko matkan tukena Turun yliopiston mentorointiasiantuntija sekä Läntisen Syöpäkeskuksen tukitiimi.

Puolen vuoden aikana mentoriparit sopivat omatoimisesti säännöllisiä kahdenkeskisiä tapaamisia, joissa he keskustelevat yhdessä sopimistaan teemoista.

Mentorointivuoden lopuksi kootaan yhteen koko ohjelman anti. Mentorointiohjelman kesto on noin puoli vuotta. Mentoripari voi toki halutessaan jatkaa keskinäisiä tapaamisia ohjelman ulkopuolella.

Mentorointiohjelmaan kuuluu vähintään kolme kaikille yhteistä seminaaria, joihin osallistuvat kaikki ohjelmaan osallistuvat parit ja koordinaattorit:

Aloitusseminaari (mentorointiohjelman ohjeistus ja pariin tutustuminen)

Väliseminaari (Kuulumisten vaihto ja vertaistuki muilta pareilta)

Päätösseminaari (koko prosessin reflektointi ja ideoiden yhteen kokoaminen)

Näiden tapaamisten lisäksi voidaan järjestää teemaseminaareja osallistujien toiveiden mukaisesti.

Mentorointiparien tapaamiset

Yhteisten seminaarien välillä mentorointiparit tapaavat toisiaan säännöllisesti.

Jotta mentoroinnista saa riittävän hyödyn, suosittelemme, että parit tapaavat vähintään viisi kertaa. Keskimäärin mentorointiparit tapaavat ohjelman aikana 5-6 kertaa. Parit sopivat tapaamisaikataulustaan itsenäisesti. Ajankohdat kannattaa sopia hyvissä ajoin, vaikka jo ensimmäisellä tapaamisella.

Sovituista tapaamisista kannattaa pitää kiinni, sillä jatkuvat perumiset voivat heikentää osapuolten motivaatiota ylläpitää mentorointisuhdetta. Mentorointi perustuu kahdenväliseen vuorovaikutussuhteeseen, jonka kivijalkoja ovat molemminpuolinen avoimuus, luottamus ja sitoutuminen.

Mentoriparit saavat muovata tapaamis- ja työskentelytapansa, sekä valita tapaamispaikkansa itselleen parhaiten sopivaksi. Hyväksi käytännöksi on koettu esimerkiksi keskustelun kietominen tiettyjen teemojen ympärille kullakin tapaamisella.

Tapaamisiin kannattaa myös varata riittävästi aikaa, noin puolestatoista tunnista kahteen tuntiin. Tavallisimpia tapaamispaikkoja ovat olleet mentorin työpaikka, kahvila ja yliopiston yleiset tilat, mutta tapaamisten puitteita rajoittaa vain mielikuvitus.

Mentorointiparit voivat myös vaikka vierailla toistensa yksiköissä tai vaikka yhdistää tapaamiset yhteisen teemaan liittymättömän kiinnostuksen ympärille kuten kalastus, pyöräily tai kävelyretki.

Mentorointi on vapaaehtoistoimintaa, jossa työelämässä toimivat asiantuntijat jakavat kokemuksiaan ja tukevat toisiaan työelämää ja ammatillista kehittymistä koskevassa pohdinnassa.

Vertaismentorointi perustuu tasavertaiseen vuorovaikutussuhteeseen, jossa mentoripari jakaa tietoa ja kokemuksiaan työstä. Tavoitteena on tukea työssä oppimista ja vahvistaa työhyvinvointia. Syöpätutkijoiden mentorointiohjelmassa keskeistä on myös, että pareista toinen tulee kliinisestä ja toinen perustutkimusryhmästä, jolloin tavoitteena on saada hiljainen tieto kuuluville ja käyttöön, kehittää tutkimustyön käytäntöjä ja tehdä erilaiset työkulttuurit tutuiksi. Mentorointisuhde rakentuu molemminpuoliselle avoimuudelle, luottamukselle ja sitoutumiselle.

Mentoriparit:

• kannustavat ja tukevat toisiaan työelämään, tulevaisuuteen tai osaamisen kehittämiseen liittyen.
• kehittävät omia vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja.
• jakavat osaamistaan ja kokemuksiaan työelämästä.
• tukevat paria verkostojen luomisessa.
• esittävät kysymyksiä ja antavat parilleen tilaa myös omalle pohdinnalle ja asioiden käsittelylle.
• antavat rakentavaa palautetta ja esittävät oman näkökulmaan.
• ovat kiinnostuneita oppimaan uutta.

Parhaimmillaan mentorointi antaa sinulle:

• keskustelukumppanin työhön ja työelämään liittyvissä asioissa.
• selkeämmän kuvan omasta työstäsi ja osaamisestasi.
• lisää työmotivaatiota.
• hyvää mieltä toisen tukemisesta.
• uutta tietoa ja tuoreita näkökulmia omaan työhön.
• uusia verkostoja.
• uusia vuorovaikutus-, ohjaus- ja esimiestaitoja.
• hyvän yhteyden alueelliseen syöpätutkimusverkostoon.

Paljonko mentorointi vie aikaa?

Kukin mentoripari suunnittelee oman tapaamisohjelmansa itsenäisesti.

Kokemuksemme mukaan

• mentorointiparit tapaavat 5-6 kertaa mentorointiohjelman aikana.
• tapaamisten kesto yleensä n. 1,5 h.
• osan tapaamisista voi korvata esim. puhelimitse tai Skypen kautta käydyillä keskusteluilla.

Mentorointiohjelmaan sisältyy kolme kaikille osallistujille yhteistä seminaaria, joiden kesto on 1-2 tuntia.

Pelisäännöt ovat yksi tärkeimmistä asioista, joista mentorointiparin tulisi sopia heti mentoroinnin alkuvaiheessa.

Pelisääntöjen avulla osapuolet tietävät, mitä toinen odottaa ja edellyttää pariltaan ja miten eri tilanteissa toimitaan.

Molemmat myös tietävät omat vastuunsa, velvollisuutensa ja tehtävänsä prosessissa.

Sovi ainakin näistä:

• Tapaamiset: Kuinka usein tavataan? Miten pitkään kerrallaan? Missä tavataan?
• Teemat: Sovitaanko tapaamisten teemat yhdessä etukäteen vai valitsetteko teemat vuorotelle ja ilmoitatte ennen kutakin tapaamista?
• Yhteydenpito: Miten olette yhteydessä toisiinne tapaamisten välillä?
• Roolit: Osapuolten roolit ja vastuu mentorointisuhteessa.

Mentorointi, UTU

Lue lääkärien omasta mentorointiohjelmasta, Duodecim