Artikkelit

Satakuntalaiset haluavat lisää maakunnan sisäistä yhteis­työtä ja näkyvyyttä, kertoo tuore identiteetti­kysely

Kolumnit|Yliö  Satakunnan Kansa 13.4.25 10:29

Satakuntabrändin kehittäminen ei ole vain yksittäisten toimijoiden vastuulla, vaan se on ymmärrettävä yhteisenä, jatkuvana prosessina.

Turun yliopiston Porin yksiköiden tuoreen laajan selvityksen mukaan satakuntalaiset kannattavat alueen sisäisen yhteistyön lisäämistä ja penäävät maakunnalta aktiivisempaa näkyvyyttä. Satakuntalaiset ovat huolissaan maakunnan kilpailukyvystä, ja samalla kokevat, että hyödyntämätöntä potentiaalia on maakunnassa paljon.

Tämä vahva viesti herättää kysymään: vaikka Satakunnan kunnat, yritykset, oppilaitokset, kolmas sektori, sekä edunvalvojat tekevät kukin tahoillaan ja omista lähtökohdistaan arvokasta imago- ja mainetyötä, miten koko maakunta voisi hyötyä tehdystä työstä enemmän?

Miten siirtyä sirpaleisesta ja reaktiivisesta veto- ja pitovoimatyöstä kohti koordinoidumpaa yhdessä tekemistä, jossa korostuvat ennakointi sekä alueen jaetut tavoitteet ja resurssit?

Tähän aluebrändin yhteiskehittämisen tavoitteeseen on nyt tartuttu Satakuntabrändi-hankkeessa, jota rahoittaa Satakuntaliitto. Tärkeän pohjatiedon alueellisille työryhmille tarjoaa tuore satakuntalaisuutta koskeva identiteettiselvitys, johon vastasi yli 1600 kuntalaista eri puolilta Satakuntaa.

Satakuntabrändin yhtenä pilottina käynnistetään lukioyhteistyötä, jonka kautta nuoret voivat tuoda visionsa Satakunnasta esille luovan tekemisen kautta. Pilotti sisältää Satakunnan lukioiden yhteistyönä toteutettavan Satakunta-eepos -tehtävän, joissa nuoret käsitelevät raikkaasti alueen historiaa, koulutusta, tapahtumia, murretta, huumoria, yrityksiä ja muita aiheita. Myös identiteettikyselyn kautta saatuja vastaajien valokuvia Satakunnasta voidaan hyödyntää monin tavoin brändityön visuaalisena apuna.

Alueiden menestyminen pitkällä aikavälillä perustuu siihen, kuinka määrätietoisesti ne kykenevät luomaan kestävää kasvua. Yritykset, oppilaitokset, kunnat, kulttuuri- ja matkailusektori, nuoret, päättäjät ja paikallisyhteisöt toimivat aluebrändin kehittämisen moottoreina.

Toisin sanoen, Satakuntabrändin kehittäminen ei ole vain yksittäisten toimijoiden vastuulla, vaan se on ymmärrettävä yhteisenä, jatkuvana prosessina, jossa aktiivisesti ja määrätietoisesti luodaan uusia mahdollisuuksia, tunnistetaan ja hyödynnetään toimialojen, kuntien sekä oppilaitosten välisiä synergioita, ja vahvistetaan näin alueen identiteettiä.

Osallisuutta ja sitoutumista korostava tekeminen tarjoaa entistä aktiivisemman ja tulevaisuusorientoituneen näkökulman, jossa Satakunnan veto- ja pitovoima eivät ole vain päätöksentekijöiden tai satunnaisten lyhyen aikavälin markkinointikampanjoiden vastuulla.

Dynaaminen Satakuntabrändi on koko maakunnan vahvuuksien ja mahdollisuuksien varaan rakentuva jaettu kokonaisuus, jota jokainen toimiala, kunta ja kansalainen elää todeksi. Näin ymmärrettynä Satakunnan tulevaisuus ei määräydy vain sen perusteella, mitä muualta tuodaan tai mitä nykyisin on, vaan ennen kaikkea siitä, kuinka aktiivisesti, rohkeasti ja yhteisöllisesti rakennamme jotain uutta. Tästä syntyy modernin ja laaja-alaisesti verkottuneen Satakunnan tyyni mutta vaikuttava kyntövoima.

Kirjoittajien mukaan dynaaminen Satakuntabrändi on koko maakunnan vahvuuksien ja mahdollisuuksien varaan rakentuva jaettu kokonaisuus. Kuva: Aada Koota

Kirjoittajat toimivat tutkijoina Satakuntabrändi-hankkeessa Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikössä Porin yliopistokeskuksessa.

Tuomas Pohjola, Paula Kaukiainen

https://www.satakunnankansa.fi/kolumnit/art-2000011162264.html