Artikkelit

Satakuntalaiset haluavat lisää maakunnan sisäistä yhteis­työtä ja näkyvyyttä, kertoo tuore identiteetti­kysely

Kolumnit|Yliö  Satakunnan Kansa 13.4.25 10:29

Satakuntabrändin kehittäminen ei ole vain yksittäisten toimijoiden vastuulla, vaan se on ymmärrettävä yhteisenä, jatkuvana prosessina.

Turun yliopiston Porin yksiköiden tuoreen laajan selvityksen mukaan satakuntalaiset kannattavat alueen sisäisen yhteistyön lisäämistä ja penäävät maakunnalta aktiivisempaa näkyvyyttä. Satakuntalaiset ovat huolissaan maakunnan kilpailukyvystä, ja samalla kokevat, että hyödyntämätöntä potentiaalia on maakunnassa paljon.

Tämä vahva viesti herättää kysymään: vaikka Satakunnan kunnat, yritykset, oppilaitokset, kolmas sektori, sekä edunvalvojat tekevät kukin tahoillaan ja omista lähtökohdistaan arvokasta imago- ja mainetyötä, miten koko maakunta voisi hyötyä tehdystä työstä enemmän?

Miten siirtyä sirpaleisesta ja reaktiivisesta veto- ja pitovoimatyöstä kohti koordinoidumpaa yhdessä tekemistä, jossa korostuvat ennakointi sekä alueen jaetut tavoitteet ja resurssit?

Tähän aluebrändin yhteiskehittämisen tavoitteeseen on nyt tartuttu Satakuntabrändi-hankkeessa, jota rahoittaa Satakuntaliitto. Tärkeän pohjatiedon alueellisille työryhmille tarjoaa tuore satakuntalaisuutta koskeva identiteettiselvitys, johon vastasi yli 1600 kuntalaista eri puolilta Satakuntaa.

Satakuntabrändin yhtenä pilottina käynnistetään lukioyhteistyötä, jonka kautta nuoret voivat tuoda visionsa Satakunnasta esille luovan tekemisen kautta. Pilotti sisältää Satakunnan lukioiden yhteistyönä toteutettavan Satakunta-eepos -tehtävän, joissa nuoret käsitelevät raikkaasti alueen historiaa, koulutusta, tapahtumia, murretta, huumoria, yrityksiä ja muita aiheita. Myös identiteettikyselyn kautta saatuja vastaajien valokuvia Satakunnasta voidaan hyödyntää monin tavoin brändityön visuaalisena apuna.

Alueiden menestyminen pitkällä aikavälillä perustuu siihen, kuinka määrätietoisesti ne kykenevät luomaan kestävää kasvua. Yritykset, oppilaitokset, kunnat, kulttuuri- ja matkailusektori, nuoret, päättäjät ja paikallisyhteisöt toimivat aluebrändin kehittämisen moottoreina.

Toisin sanoen, Satakuntabrändin kehittäminen ei ole vain yksittäisten toimijoiden vastuulla, vaan se on ymmärrettävä yhteisenä, jatkuvana prosessina, jossa aktiivisesti ja määrätietoisesti luodaan uusia mahdollisuuksia, tunnistetaan ja hyödynnetään toimialojen, kuntien sekä oppilaitosten välisiä synergioita, ja vahvistetaan näin alueen identiteettiä.

Osallisuutta ja sitoutumista korostava tekeminen tarjoaa entistä aktiivisemman ja tulevaisuusorientoituneen näkökulman, jossa Satakunnan veto- ja pitovoima eivät ole vain päätöksentekijöiden tai satunnaisten lyhyen aikavälin markkinointikampanjoiden vastuulla.

Dynaaminen Satakuntabrändi on koko maakunnan vahvuuksien ja mahdollisuuksien varaan rakentuva jaettu kokonaisuus, jota jokainen toimiala, kunta ja kansalainen elää todeksi. Näin ymmärrettynä Satakunnan tulevaisuus ei määräydy vain sen perusteella, mitä muualta tuodaan tai mitä nykyisin on, vaan ennen kaikkea siitä, kuinka aktiivisesti, rohkeasti ja yhteisöllisesti rakennamme jotain uutta. Tästä syntyy modernin ja laaja-alaisesti verkottuneen Satakunnan tyyni mutta vaikuttava kyntövoima.

Kirjoittajien mukaan dynaaminen Satakuntabrändi on koko maakunnan vahvuuksien ja mahdollisuuksien varaan rakentuva jaettu kokonaisuus. Kuva: Aada Koota

Kirjoittajat toimivat tutkijoina Satakuntabrändi-hankkeessa Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikössä Porin yliopistokeskuksessa.

Tuomas Pohjola, Paula Kaukiainen

https://www.satakunnankansa.fi/kolumnit/art-2000011162264.html

 

 

Satakunta rakentaa maakuntakuvaa ja elinvoimaa yhdessä

Maisemaa Ahlströmin ruukkialueelta, kuva on osa Satakuntabrändin digitaalista työkalupakkia. Kuva: Sanna Peurakoski.

Kun yli 1 600 satakuntalaista vastasi netissä alueelliseen identiteettikyselyyn vuodenvaihteessa 2024–2025, kävi nopeasti ilmi jotain merkityksellistä: ihmiset halusivat tulla kuulluiksi ja heillä oli sanottavaa. Vastaajat eivät ainoastaan ruksittaneet vaihtoehtoja vaan kirjoittivat runsaasti vastauksia avoimiin kysymyksiin, ja sadat heistä lähettivät vieläpä itse ottamiaan valokuvia kotiseudustaan. Niistä syntyi laaja aineisto; satakuntalaisten käsityksiä Satakunnasta hyödynnettäväksi alueellisessa elinvoimatyössä, sekä muun muassa kiertävä valokuvanäyttely, joka kulkee edelleen kirjastoista tapahtumiin ja on netissä löydettävissä nimellä Satakuntalaisten silmin.

Kysely liittyi Satakuntabrändi-hankkeeseen, jota toteuttavat Porin yliopistokeskuksessa toimivat Turun yliopiston yksiköt. Hanke keskittyy houkuttelevan ja vetovoimaisen Satakuntabrändin yhteiskehittämiseen. Yksi hankkeen ydinajatuksista on: aluebrändi ei ole markkinointitoimiston keksintö, vaan se syntyy asukkaiden arjessa, yritysten, oppilaitosten ja kuntien tekojen kautta, sekä paikallisista tarinoista. Hankkeen tehtävänä on koota näitä palasia yhteen, herättää keskustelua aluebrändin kokonaisvaltaisesta kehittämisestä ja antaa tekemiselle yhteinen kieli.

Brändin ytimessä kokemus omasta Satakunnasta

Vuosi 2025 oli hankkeen niin sanottu supervuosi: aika, jolloin satakuntalaisia toimijoita aktivoitiin laajasti keskustelemaan ja ideoimaan yhdessä. Kolmen teeman työpajasarjassa käytiin läpi Satakunnan elinvoiman ydinkysymykset: kulttuurinen elinvoima ja matkailu, investoinnit ja yritysten sijoittuminen sekä osaajat ja uudet asukkaat. Mukana oli monipuolisesti niin julkisen sektorin ja kuntien edustajia, yrittäjiä, asiantuntijoita, kulttuuri- ja järjestötoimijoita kuin koulutusorganisaatioiden edustajia. Satakunnalla todettiin olevan monia mahdollisuuksia ja toimivia ratkaisuja jo 10 000 vuoden ajalta!

Joulukuun 2025 työpajoista nousi niin sanottu yhteinen punainen lanka: Satakunta ei ole pelkästään teollisuusalue eikä pelkästään luonto- tai matkakohde, vaan se on ennen kaikkea ihmisen kokemus arjen sujuvuudesta, yhteisöllisyydestä ja merkityksellisistä teoista – siitä, että seutu tuntuu omalta.

“Millai te satakuntalaiset oikein tuutte keskenänne toimeen? – Hyvin kai, kun te lisäännyttekin keskenänne.” (anonyymi identiteettikyselyn vastaaja)

Konkreettiset työkalut kaikkien käyttöön

Puhe muuttuu teoiksi digitaalisen työkalupakin kautta. Alkuvuodesta 2026 julkaistut Satakunta-vesileimat ovat yksinkertainen ja oivaltava esimerkki jaetusta omistajuudesta: kuka tahansa – yritys, yhdistys, tapahtumajärjestäjä, oppilaitos tai kuntaviestijä – voi liittää leiman omaan viestintäänsä, mainokseen tai tuotteeseen. Leimojen sisään voi skaalata oman logonsa. Kyse on siitä, että satakuntalaisuus näkyy ja se on helppoa tuoda esille, kun kukin toimija tekee omaa arkeaan ja kertoo organisaatiolle tärkeistä asioista.

Kokonaisuuteen kuuluvat myös ammattivalokuvaaja Sanna Peurakosken tuottama markkinointikuvapankki ja etnografinen kuvasarja Satakunnan kunnista eri vuodenaikoina, sekä satakuntalaisten itse ottamista kuvista koottu kuvapankki. Lyhytvideosarja The sound, taste and feeling of Satakunta sekä erilaiset digitaaliset työkaludemot toimivat esimerkkeinä vuorovaikutteisista sisällöistä. Vuoden 2026 aikana toteutetaan myös syventäviä sidosryhmähaastatteluja: kuunnellaan kuntia, oppilaitoksia ja yrityksiä siitä, mitä he brändiyhteistyöltä tarvitsevat ja millaisia uusia yhteistyöaloitteita heillä olisi valmiuksia edistää.

Nuorten ajatuksia kotiseudustaan

Yksi hankkeen rohkeimmista poluista kulkee lukioiden kautta. Keväällä 2025 käynnistetyssä pilotissa kolmen satakuntalaisen lukion eli Rauman, Porin ja Pomarkun lukioiden opiskelijat loivat digitaalisia Satakunta-eepoksia, joissa he käsittelivät maakuntaa omalla äänellään: murteella, huumorilla, valokuvilla ja piirroksilla, kriittisestikin. Nuorten luomat eepokset eivät ole markkinointimateriaalia, ne ovat aitoa, joskus terävääkin katsetta kotiseudulle.

Strategisesti kyse on pitovoiman ytimestä. Jos nuoret kokevat voivansa vaikuttaa siihen, millaisena Satakunta näyttäytyy, heidän kynnyksenä jäädä tai palata laskee — ainakin hiukan.

Hanke ei ratkaise kaikkea – mutta voi käynnistää muutoksen

On tärkeää olla rehellinen siitä, mitä lähes neljävuotinen kehityshanke voi saada aikaan. Se ei yksin ratkaise väestön vähenemistä, ei poista maakuntien välistä kilpailua eikä muuta yhdessä yössä niitä koettuja asenteita, joita identiteettikysely toi esiin: pessimismiä, muutosvastarintaa, kuntarajat ylittävän yhteistyön hitautta ja ristiriitaisia tavoitteita.

Hanke voi kuitenkin tehdä jotain muuta, ehkä tärkeämpää: se voi rakentaa siltaa niiden toimijoiden välille, jotka jo haluavat tehdä töitä yhteisen Satakunnan eteen. Tälle tavoitteelle on tunnistettu laaja sidosryhmien ja kuntalaisten tuki. Satakuntabrändi-hanke voi auttaa yhteisen kielen ja identiteettitarinan sävyn raikastamisessa, jaetun kuvaston ja digitaalisen työkalupakin hyödyntämistä sekä suositella konkreettisia välineitä yhteistyölle. Lisäksi se voi jättää jälkeensä rakenteen, mahdollisen brändin ”Think Tankin”; paneelin joka jatkaa työtä hankkeen päätyttyä vuoden 2027 lopussa. Alueen brändi syntyy alhaalta ylöspäin pitkällä aikavälillä, ei satunnaisina kampanjoina tai onttoina iskulauseina, ja siksi on tärkeää luoda jatkuvuutta ja Satakuntaan sopivia mahdollistavia käytänteitä, jotka vahvistavat eri toimijoiden halua osallistua.

”Koen satakuntalaisilla olevan tiiviimpi ryhmähenki kuin muilla.”
(anonyymi identiteettikyselyn vastaaja)

Miten sinä voit osallistua?

Satakuntabrändin digitaaliseen työkalupakkiin tulevia sisältöjä on jo saatavilla hankkeen verkkosivuilla osoitteessa utu.fi/satakuntabrandi. Vesileimat, valokuvat ja videot ovat maksuttomia ja kaikkien käytettävissä. Hyödynnä vapaasti ja vie viestiä eteenpäin! Kuulemme ja jaamme myös mielellämme hyviä esimerkkejä tavoista hyödyntää yhteiskäyttöisiä materiaaleja. Tulevaisuudessa digitaaliset yhteiskäyttöiset materiaalit löytävät kotipesän Satakuntaliitosta.

Oleellisinta ei kuitenkaan ole yksittäinen valokuva, leima, hashtag tai video. Olennaista on, että yhä useampi satakuntalainen yritys, järjestö, kunta, oppilaitos ja tavallinen asukas muistaa kertoa Satakunnasta ääneen, ja tuoda rohkeasti esille osaamista, tekoja, erityispiirteitä ja paikkoja, kukin omalla tavallaan. Satakuntalaisuuden ideaan kytkeytyy historia, nykyisyys ja tulevaisuus, joissa on paljon jaettua arvomaailmaa. Ajatuksena on, että uudenlaiset yhteiset työkalut mahdollistaisivat yhdessä tekemisen innostavasti.

Hanketta toteuttavat Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksiköstä Tuomas Pohjola, Paula Kaukiainen, Teemu Haukioja, Päivikki Kuoppakangas sekä Digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinnön tutkinto-ohjelmasta Tommi Iivonen.

Tuomas Pohjola
projektipäällikkö, Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö

Paula Kaukiainen
projektitutkija, Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö

Satakuntabrändin kehittämisen parissa työskentelevät maakuntajohtaja Kristiina Salonen, tutkimuspäällikkö, dosentti Päivikki Kuoppakangas, projektipäällikkö Tuomas Pohjola, projektitutkija Paula Kaukiainen ja yliopisto-opettaja Teemu Haukioja. Kuva: Elsa Penttilä.

Satakunnan Kansa – Porin yliopistokeskus -liite, 17.9.2026