Satakuntabrändin merkitys kestävässä siirtymässä

Tuomas Pohjola, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö

Tommi Iivonen, Turun yliopisto, Digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinnön tutkinto-ohjelma

Julkaistu ensimmäistä kertaa tässä teoksessa.

Suomen muiden maakuntien ohella Satakunta kohtaa tulevaisuudessa yhä monitahoisempia haasteita talouden, ympäristön ja sosiaalisen koheesion näkökulmista. Kestävyyden ja digitalisaation edistäminen ovat tänä päivänä keskeisessä roolissa alueiden ja toimialojen kehittämisessä sekä niiden arvonluonnin uudistamisessa. Onnistuminen vetovoimaisen aluebrändin rakentamisessa vaatii paitsi näkemyksellistä ja rohkeaa ajattelua, myös kaikkien alueen toimijoiden tiivistä ja jatkuvaa yhteistyötä tunnistettujen vahvuuksien ja mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Alueidenvälisessä kilpailussa yksittäinen kunta, toimiala tai yritys ei omalla ponnistelullaan saa aikaan muutosta koko maakunnan vetovoimassa ja houkuttelevuudessa. Näkemyksellisyys koko Satakunnan vetovoimasta ei sekään asu yksittäisellä toimialalla tai yksittäisen kunnan, järjestön tai yrityksen hallinnossa. Houkuttelevan ja elinvoimaisen aluebrändin keskeisiä kohderyhmiä ovat erityisesti nykyiset ja potentiaaliset kuntalaiset, kasvu- ja investointihaluiset yritykset, alueella tarvittavat osaajat, opiskelijat, sekä matkailijat. Satakunnan elinvoiman ja erottautumiskyvyn perusta näyttäytyy monipuolisen teollisen osaamisen ja alihankinnan verkostoina, vientituotteina, asumisen ja liikkumisen infrastruktuurina, työssäkäyntialueena, monipuolisena matkailun ja elämystalouden kokonaisuutena, sekä rikkaana kulttuurillisena perintönä ja toimeliaisuutena. Tuo kaikki on Satakuntabrändin pääomaa, joka on levittäytynyt yli kuntarajojen ja ilmentää koko maakunnan elinvoimaa. Tämä tarjoaa luontaisen pohjan ja lähtökohdat kaikkia kuntia ja toimialoja hyödyttävälle alueellisen brändiviestinnän vahvistamiselle ja uudistamiselle.

Julkinen puhe Satakunnan alueen vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhista on helposti yksipuolista, asenteellista ja abstraktia sanahelinää, konsulttislangia ja satunnaista arvailua ilman syvällistä, kokonaisvaltaista ymmärrystä, dataa ja jäsenneltyä tietoa aluebrändin eri osa-alueiden nykytilasta ja tulevaisuudesta. Satakuntabrändin nykytila ja tulevaisuuden tavoitteet tulee ymmärtää ennen kaikkea maakunnan keskeisten sidosryhmien näkökulmista. Epäyhtenäinen, sirpaleinen ja koordinoimaton brändiviestintä on pitkällä aikavälillä tehotonta tuuleen huutamista. Hyvä viestintä puolestaan rakentuu laajalle yhteistyölle ja nojaa pitkäjänteisesti aitojen ja merkityksellisten aluevahvuuksien, sekä yhteisesti jaetun tahdon ja tekemisen varaan.

Houkutteleeko ja kiinnostaako Satakunta?

Kokonaisvaltaisen tilannekuvan Satakunnan alueen yleisen kiinnostavuuden kehityksestä viimeisen viiden vuoden ajalta voi havaita Google Trends -palvelun tarjoamasta analytiikasta (Kuvio 1), joka perustuu Suomessa tehtyihin hakuihin kaikissa Googlen palveluissa. Käyrän kehitystrendi viittaa vahvasti siihen, että tähänastiset toimenpiteet ja markkinointiponnistelut eivät ole olleet oikeanlaisia tai riittäviä brändin pitkän aikavälin kestävän kehityksen kannalta. Konkreettisia toimenpiteitä ja kokonaisvaltaista – koko Satakunnan huomioivaa – tarkastelua ja koordinoituja toimenpiteitä tarvitaan, jotta kestävästi uudistavaa kehitystä ja tavoitteellista yhdessä tekemistä saadaan maakunnassa aikaan.

Kuvio 1. Satakunnan kiinnostavuus Google-hauissa 2019-2024, lähde: Google Trends

Jokaisen satakuntalaisen kunnan, toimialan ja sektorin tulisi olla Kuvio 1:n kehitystrendistä huolissaan. Edes Satakunnan neljän suurimman kunnan; Porin, Rauman, Kankaanpään ja Ulvilan; kiinnostavuuskehitys (Kuvio 2) ei osoita selvää kasvua. Myös vahvat vuosittaiset suhdannevaihtelut ja niiden tasoittaminen tulisi nähdä haasteena Satakuntabrändin kestävässä kehittämisessä tulevaisuudessa. Tarvittavalla korjausliikkeellä, Satakuntabrändin yhteiskehittämisellä, tulee vahvistaa alueen kykyä sitouttaa ja osallistaa niin sisäiset kuin ulkoiset sidosryhmät koko alueen kannalta kestävien tavoitteiden pitkäjänteiseen edistämiseen. Strategisesti johdettu aluebrändi ei ainoastaan osallista alueen toimijoita yhdessä tunnistamaan ja vahvistamaan alueellista identiteettiä ja kuntalaisten osallisuutta, vaan se myös löytää konkreettiset, jaetut ja ajantasaiset (digitaaliset) keinot terävöittää sekä jatkuvasti uudistaa alueen ulkoista imagoa. Tämän prosessin tulee edetä alhaalta ylöspäin.

Kuvio 2. Satakunnan suurimpien kuntien kiinnostavuuskehitys 2019-2024, lähde: Google Trends

Aluebrändin imagon kehittämisen, jossa kohderyhmälähtöisesti konkretisoidaan alueen keskeisiä ja aitoja vetovoimatekijöitä, tulee kyetä houkuttelemaan alueelle uusia yrityksiä, investointeja, osaajia, nuoria opiskelijoita ja matkailijoita. Vahva brändi vahvistaa näin myös kestävällä tavalla alueen hyvinvoinnin perustaa ja Satakunta-identiteettiä. Satakuntabrändin kehittämisessä alueen moniäänisen identiteetin tunnistaminen, sekä sen tavoiteimagon yhteiskehittäminen, nousevat keskeisiksi toimenpiteiksi edistää alueellista houkuttelevuutta, sekä sidosryhmien osallisuutta, koettuja merkityksiä ja hyvinvointia.

Satakunnan korkeakouluilla ja yliopistollisella TKI-toiminnalla on keskeinen merkitys alueen osaamisen kehittämisessä ja uusimman tutkitun tiedon hyödyntämisessä toimialaverkostojen kehittämiseksi ja kestävän kasvun edistämiseksi. Satakuntaliitto onkin päättänyt rahoittaa Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön ja Digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinnön tutkinto-ohjelman yhteishankkeen “Satakuntabrändin digitaalinen johtaminen” (SATAKUNTABRÄNDI) vuosille 2024-2027. Hankkeen tutkijoilla on pitkäaikaista kokemusta monitieteisestä kehittämistoiminnasta, sekä myös viimeaikaista tutkimusta aluebrändiin, luoviin ja kulttuurialoihin, sekä toimialaekosysteemien kehittämiseen liittyen. Hankkeen tarkoituksena on tarttua aluebrändin monialaisen ja kokonaisvaltaisen yhteiskehittämisen haasteeseen ensimmäistä kertaa Satakunnassa. Tähän työhön alueen kaikilla toimijoilla on annettavaa!

Digitaalisuus ja osallistaminen brändin kehittämisen keskiössä

Digitaalisten teknologioiden ja osallistavan kehittämisen integrointi Satakuntabrändin uudistamiseen ei ole vain strateginen valinta, vaan välttämättömyys tämän päivän nopeasti muuttuvassa yhteiskunnallisessa ja taloudellisessa ympäristössä. Digitalisaatio mahdollistaa uudet tavat kommunikoida, olla vuorovaikutuksessa ja kehittää yhdessä kustannustehokkaasti aluebrändin eri elementtien jaettavuutta sekä mitattavuutta. Samalla osallistamisen korostaminen varmistaa, että kaikki alueen sidosryhmät, kuntalaisista yrityksiin ja julkisen sekä kolmannen sektorin toimijoihin, voivat olla mukana muovaamassa ja toteuttamassa yhteistä visiota, sekä luomassa konkreettisia työkaluja ja yhteiskäyttöisiä resursseja jaetulle Satakuntabrändille.

Lähteet:

Google Trends –palvelu, http://www.trends.google.com, 05/2024

Satakuntabrändin digitaalinen johtaminen (SATAKUNTABRÄNDI) -hanke 2024-2027, EAKR, Satakuntaliitto