2. askel: Yrityksen olennaisten kestävyysaiheiden valinta

Olennaisuusanalyysin toinen vaihe on yritykselle ja sen arvoketjulle olennaisten kestävyysaiheiden määrittäminen. Tarkoituksena on tehdä näkyväksi yrityksen koko arvoketjun vaikutukset lopputuotteeseen ja sen kierrätykseen asti. Määrittely vaikuttaa laajasti yrityksen strategioihin, toimenpiteisiin sekä resursseihin.

On tärkeää ottaa arvoketju mukaan alusta lähtien kestävyysaiheiden määrittämiseen. Se on osa kestävyysraportoinnin due diligence -prosessia. Samalla se lisää arvoketjun yritysten keskinäistä vuorovaikutusta ja ymmärrystä kestävyysraportointiin liittyvistä aiheista.

Kestävyysaiheet ovat olennaisia, jos ne vastaavat vaikutuksen olennaisuuden tai taloudellisen olennaisuuden määritelmää tai molempia (kaksinkertainen olennaisuus).

Kestävyysaihe on taloudellisesta näkökulmasta olennainen, jos siitä aiheutuu riskejä tai mahdollisuuksia, jotka vaikuttavat (tai joiden voidaan kohtuudella odottaa vaikuttavan) yrityksen taloudelliseen asemaan, taloudelliseen tulokseen, kassavirtoihin, rahoituksen saantiin tai pääomakustannuksiin lyhyellä, keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä.

Kestävyysaihe on vaikutukseltaan olennainen, kun se liittyy yrityksen olennaisiin tosiasiallisiin tai mahdollisiin, myönteisiin tai kielteisiin vaikutuksiin, jotka kohdistuvat ihmisiin tai ympäristöön lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Olennaisen kestävyysseikan vaikutuksiin sisältyvät vaikutukset, jotka liittyvät yrityksen omiin toimintoihin ja arvoketjun alku- ja loppupäähän, myös sen tuotteiden, palvelujen ja liikesuhteiden kautta.

Kaikkien kestävyysaiheiden olennaisuutta yritykselle on tarkasteltava säännöllisesti. Ilmastonmuutokseen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi on erityisen tärkeää. ESRS E1 Ilmastonmuutos -standardi on raportoitava tai sen poisjättäminen on perusteltava. Ilmastovaikutusten olennaisuutta tarkastellaan säännöllisesti koko arvoketjun osalta.

Ydinryhmäkeskustelu on prosessi, jossa valitaan olennaiset kestävyysaiheet yleisellä tasolla koko arvoketju huomioiden. Vasta seuraavassa vaiheessa (3. askel) valitut aiheet pilkotaan konkreettisiin osa-aiheisiin.

Ryhmän kokoaminen

Ryhmä muodostetaan hallituksen ja johdon edustajista sekä tarpeen mukaan muista olennaisuusarvioinnissa keskeisistä toimijoista tai tahoista
Edellisessä vaiheessa (1. askel) tehdyn arvoketjun kuvauksen perusteella on hyvä osallistaa arvoketjun yritysten edustajia ryhmään mukaan mahdollisimman laajasti
Nimetään kirjuri, joka koostaa keskustelun tulokset
Keskustelu voidaan käydä lähitapaamisena tai verkon yli etätapaamisena

Keskustelu

1. Ryhmä tutustuu ennakkomateriaalin avulla kestävyysaiheisiin ja olennaisuusanalyysin periaatteisiin (sama materiaali kuin 3. askeleessa).

2. Ryhmä käy läpi yrityksen ja sen arvoketjun ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hallintoon/talouteen liittyvät kestävyysaiheet ensin yleisellä tasolla. Apuna voi käyttää kestävyysaiheiden taulukkoja.

3. Ryhmä tekee listan yritykselle ja arvoketjulle olennaisista kestävyysaiheista.

4. Kunkin valitun kestävyysaiheen osalta kirjataan miksi ja miten se on olennainen (kaksinkertainen olennaisuus):

Vaikutuksen olennaisuus: yrityksen olennaiset tosiasialliset tai mahdolliset, myönteiset tai kielteiset vaikutukset, jotka kohdistuvat ihmisiin tai ympäristöön lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.
Taloudellinen olennaisuus: riskit tai mahdollisuudet, jotka vaikuttavat (tai joiden voidaan kohtuudella odottaa vaikuttavan) yrityksen taloudelliseen asemaan, taloudelliseen tulokseen, kassavirtoihin, rahoituksen saantiin tai pääomakustannuksiin lyhyellä, keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä

5. Kirjuri laatii tuloksista dokumentin ryhmälle ja hallitukselle/johdolle

Hallituksen/johdon käsittely

Ennen seuraaviin vaiheisiin siirtymistä (3. askel osa-aiheiden konkretisointi ja 4. askel mittareiden nimeäminen) yrityksen hallituksen/johdon on hyvä käydä läpi yleisen tason olennaisuusanalyysin tulokset.

Hallitus ja johto määrittävät olennaisten kestävyysaiheiden painoarvon suhteessa yrityksen liiketoimintaan ja strategisiin tavoitteisiin.
Samalla voidaan arvioida, mitkä kestävyysaiheet vaativat eniten huomiota kestävyysraportoinnissa.

Mikäli olennaisuuden arviointia ei yhdellä kertaa ehditä tekemään tai mikäli hallitus/johto palauttaa sen käsittelyyn, järjestetään ydinryhmäkeskusteluja uudelleen mahdollisesti vaihtelevalla kokoonpanoilla.

Kilpailukyvyn parantaminen

Yrityksen kilpailukyky on riippuvainen arvoketjun yritysten kilpailukyvystä
Arvoketjun tuntemus auttaa yritystä myös oman kilpailukykynsä kehittämisessä

Kokonaisvaltainen kuva yrityksen vaikutuksista

Arvoketjun mukaan ottaminen auttaa tunnistamaan kaikki merkittävät myönteiset ja kielteiset kestävyysvaikutukset, joita yrityksellä on ympäristöön ja ihmisiin
Arvoketjun vaikutukset voivat olla suurimpia yrityksen vaikutuksista
Tunnistamalla vaikutukset koko arvoketjussa yritys voi priorisoida ja kohdentaa resursseja tehokkaasti merkittävimpien kestävyysaiheiden hallintaan

Riskien hallinta ja minimointi

Monet keskeiset riskit ovat yrityksen arvoketjussa (mm. ilmastonmuutokseen, ihmisoikeuksiin ja resurssien käyttöön liittyvät haasteet)
Näiden riskien hallinta on välttämätöntä liiketoiminnan jatkuvuuden ja kustannusten hallinnan kannalta
Arvoketjun kattava huomioiminen on osa yrityksen jatkuvaa due diligence -prosessia, joka auttaa yritystä tunnistamaan ja ehkäisemään kielteisiä vaikutuksia sekä vähentämään riskejä koko arvoketjussa

Läpinäkyvyys luo luottamusta

Kuluttajat, sijoittajat ja muut sidosryhmät odottavat läpinäkyvyyttä koko arvoketjussa
Sidosryhmät luottavat yrityksiin, jotka osoittavat läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta koko arvoketjussa
Sidosryhmien luottamus voi parantaa yrityksen mainetta, lisätä asiakasuskollisuutta ja houkutella vastuullisuutta arvostavia sijoittajia