Sanastoa

Kaikki yrityksen liiketoimintamalliin ja ulkoiseen toimintaympäristöön liittyvät toiminnat, resurssit ja suhteet.

Arvoketju käsittää toiminnat, resurssit ja suhteet, joita yritys käyttää ja joihin se tukeutuu tuotteidensa tai palvelujensa luomisessa suunnittelusta toimitukseen, kulutukseen ja käyttöiän päättymiseen.

Asiaankuuluvia toimintoja, resursseja ja suhteita ovat muun muassa

• ne, jotka kuuluvat yrityksen omiin toimintoihin, kuten henkilöresurssit;
• ne, jotka liittyvät yrityksen toimitus-, markkinointi- ja jakelukanaviin, kuten materiaalien ja palvelujen hankinta sekä tuotteiden ja palvelujen myynti ja toimitus; ja
• rahoitusympäristö ja maantieteelliset, geopoliittiset ja sääntely-ympäristöt, joissa yritys toimii.

Arvoketjuun kuuluu toimijoita, joiden paikka ketjussa on ennen yritystä tai sen jälkeen.

• Yrityksen edelle sijoittuvat toimijat (esim. toimittajat) tarjoavat tuotteita tai palveluja, joita käytetään yrityksen tuotteiden tai palvelujen kehittämiseen.
• Yrityksen jälkeen sijoittuvat yhteisöt (esim. jakelijat ja asiakkaat) vastaanottavat yritykseltä tuotteita tai palveluja.

ESRS-standardeissa termiä ”arvoketju” käytetään yksikössä, vaikka tunnustetaankin, että yrityksillä voi olla useita arvoketjuja.

Due diligence on prosessi, jonka avulla yritykset tunnistavat, ehkäisevät ja lieventävät tosiasiallisia ja mahdollisia kielteisiä vaikutuksia, jotka kohdistuvat ympäristöön ja yrityksen liiketoiminnassa mukana oleviin ihmisiin, sekä selostavat, miten ne käsittelevät näitä vaikutuksia.

Näihin kuuluvat kielteiset vaikutukset, jotka liittyvät yrityksen omaan toimintaan ja alku- ja loppupään arvoketjuun, myös sen tuotteiden, palvelujen ja liikesuhteiden kautta.

Due diligence on jatkuva käytäntö, joka myötäilee yrityksen strategiaa, liiketoimintamallia, toimintoja, liikesuhteita, toimintaa, hankintaa sekä myyntiin liittyviä olosuhteita ja saattaa aiheuttaa muutoksia niihin.

Jos yritys ei pysty käsittelemään kaikkia vaikutuksia kerralla, due diligence -prosessi mahdollistaa toimien priorisoinnin niiden vaikutusten vakavuuden ja todennäköisyyden perusteella. Juuri tämä seikka due diligence -prosessissa vaikuttaa olennaisten vaikutusten arviointiin.

Kaksinkertaisella olennaisuudella on kaksi ulottuvuutta: vaikutuksen olennaisuus ja taloudellinen olennaisuus (ks. määritelty sanastossa erikseen). Kestävyysaihe täyttää kaksinkertaisen olennaisuuden kriteerin, jos se on olennainen vaikutuksen kannalta tai taloudellisesta näkökulmasta tai kummallakin tavalla.

Kestävyystavoitteiden asettaminen ja tavoitteiden  toteutumisen seuranta ovat keskeisessä roolissa kestävyysraportoinnissa.

Mittarit ovat laadullisia ja määrällisiä indikaattoreita, joiden avulla yritys mittaa kestävyyteen liittyvien toimintaperiaatteidensa täytäntöönpanon vaikuttavuutta muun muassa omien tavoitteidensa perusteella ajan myötä ja raportoi siitä. Mittarien avulla mitataan myös yrityksen tuloksia vaikutusten kohteena olevien henkilöiden, ympäristön ja kyseisen yrityksen osalta.

Komission asetuksen 2023/2772 liitteen I lisäyksen E 5. luvussa esitetään vähimmäistiedonantovaatimukset, jotka on otettava huomioon, kun yritys antaa tietoja kuhunkin olennaiseen kestävyysaiheeseen liittyvistä mittareistaan ja tavoitteistaan.

Jos mittareihin sisältyy arvoketjun alku- ja/tai loppupään tietoja, jotka on estimoitu käyttäen epäsuoria lähteitä, kuten alakohtaisia keskiarvotietoja tai muita korvaavia indikaattoreita, yrityksen on
a) eriteltävä mittarit; b) kuvattava laatimisperusteet; c) kuvattava tuloksen tarkkuustaso; ja d) tarvittaessa kuvattava suunnitellut toimet tarkkuuden parantamiseksi tulevaisuudessa.

Sidosryhmillä tarkoitetaan niitä tahoja, jotka voivat vaikuttaa yritykseen tai joihin se voi vaikuttaa. Sidosryhmät jaetaan kahteen pääryhmään seuraavasti:

a) vaikutusten kohteena olevat sidosryhmät: henkilöt tai ryhmät, joiden intresseihin vaikuttavat tai saattavat vaikuttaa myönteisesti tai kielteisesti yrityksen toiminnat ja sen suorat ja välilliset liikesuhteet koko sen arvoketjussa; ja

b) kestävyysselvitysten käyttäjät: yleistä tarkoitusta palvelevan taloudellisen raportoinnin ensisijaiset käyttäjät (nykyiset ja mahdolliset sijoittajat, luotonantajat ja muut luottoa antavat tahot, mukaan lukien omaisuudenhoitajat, luottolaitokset ja vakuutusyritykset) sekä muut käyttäjät, mukaan lukien yrityksen liikekumppanit, ammattiliitot ja työmarkkinaosapuolet, kansalaisyhteiskunta ja kansalaisjärjestöt, hallitukset, analyytikot ja tutkijat.

Osa sidosryhmistä voi kuulua kumpaankin 22 kohdassa tarkoitettuun ryhmään, mutteivät kaikki.

Yhteistyö vaikutusten kohteina olevien sidosryhmien kanssa on keskeistä yrityksen jatkuvan due diligence -prosessin ja kestävyyden olennaisuuden arvioinnin kannalta.

Kestävyysaihe on taloudellisesta näkökulmasta olennainen, jos siitä aiheutuu riskejä tai mahdollisuuksia, jotka vaikuttavat (tai joiden voidaan kohtuudella odottaa vaikuttavan) yrityksen taloudelliseen asemaan, taloudelliseen tulokseen, kassavirtoihin, rahoituksen saantiin tai pääomakustannuksiin lyhyellä, keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä.

Kestävyysraportoinnin taloudellinen olennaisuus laajentaa sitä olennaisuuden soveltamisalaa, jota käytetään määritettäessä, mitkä tiedot on sisällytettävä yrityksen tilinpäätökseen.

• Taloudellisen olennaisuuden arviointi vastaa niiden tietojen tunnistamista, joita pidetään olennaisina yleistä tarkoitusta palvelevan taloudellisen raportoinnin ensisijaisten käyttäjien kannalta tehtäessä päätöksiä resurssien tarjoamisesta yhteisölle. Tietoja pidetään yleistä tarkoitusta palvelevan taloudellisen raportoinnin ensisijaisten käyttäjien kannalta olennaisina erityisesti silloin, kun voidaan kohtuudella odottaa, että näiden tietojen poisjättö, vääristely tai peittely vaikuttaa päätöksiin, joita kyseiset käyttäjät tekevät yrityksen kestävyysselvityksen perusteella.
• Kestävyysaihe on taloudellisesta näkökulmasta olennainen, jos siitä aiheutuu tai siitä voidaan kohtuudella odottaa aiheutuvan yritykselle olennaisia taloudellisia vaikutuksia. Näin on silloin, kun kestävyysseikasta aiheutuu sellaisia riskejä tai mahdollisuuksia, joilla on olennainen vaikutus tai joiden voidaan kohtuudella olettaa vaikuttavan olennaisesti yrityksen kehitykseen, taloudelliseen asemaan, taloudelliseen tulokseen, kassavirtoihin, rahoituksen saatavuuteen tai pääomakustannuksiin lyhyellä, keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä.
• Riskejä ja mahdollisuuksia voi aiheutua menneistä tai tulevista tapahtumista.
• Kestävyysseikan taloudellinen olennaisuus ei rajoitu seikkoihin, jotka ovat yrityksen määräysvallassa, vaan se sisältää tietoa niistä olennaisista riskeistä ja mahdollisuuksista, jotka johtuvat tilinpäätösten laatimisessa käytetyn konsolidoinnin piiriin kuulumattomista liikesuhteista.

Vaikutukset,

• jotka yrityksellä on tai saattaa olla ympäristöön ja ihmisiin, mukaan lukien vaikutukset heidän ihmisoikeuksiinsa,
• ja jotka liittyvät yrityksen omiin toimintoihin ja arvoketjun alku- ja loppupäähän, myös sen tuotteiden, palvelujen ja liikesuhteiden kautta.

Vaikutukset voivat olla tosiasiallisia tai mahdollisia, kielteisiä tai myönteisiä, tarkoituksellisia tai tahattomia sekä palautuvia tai palautumattomia.

Ne voivat syntyä lyhyellä, keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä.

Vaikutukset osoittavat, mikä on yrityksen kielteinen tai myönteinen panos kestävään kehitykseen.

Kestävyysaihe on vaikutukseltaan olennainen, kun se liittyy yrityksen olennaisiin tosiasiallisiin tai mahdollisiin myönteisiin tai kielteisiin vaikutuksiin, joita sillä on ihmisiin tai ympäristöön lyhyellä, keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä. Vaikutuksia ovat muun muassa sellaiset vaikutukset, jotka liittyvät yrityksen omaan toimintaan ja arvoketjun alku- ja loppupäähän – myös sen tuotteiden, palvelujen ja liikesuhteiden kautta. Liikesuhteisiin kuuluvat yrityksen arvoketjun alku- ja loppupään liikesuhteet, eivätkä ne rajoitu suoriin sopimussuhteisiin.

Tässä yhteydessä ihmisiin tai ympäristöön kohdistuviin vaikutuksiin kuuluvat ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan liittyvät vaikutukset.

• Kielteisten vaikutusten olennaisuuden arvioinnissa hyödynnetään due diligence -prosessia, joka on määritelty yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden kansainvälisissä välineissä sekä OECD:n toimintaohjeissa monikansallisille yrityksille.
• Tosiasiallisten kielteisten vaikutusten osalta olennaisuus perustuu vaikutuksen vakavuuteen, ja mahdollisten kielteisten vaikutusten osalta se perustuu vaikutuksen vakavuuteen ja todennäköisyyteen. Vakavuus perustuu seuraaviin tekijöihin: mittakaava; laaja-alaisuus; ja
  vaikutuksen korjaamaton luonne.
• Kun on kyse mahdollisesta kielteisestä ihmisoikeusvaikutuksesta, vaikutuksen vakavuus on ensisijainen sen todennäköisyyteen nähden.
• Myönteisten vaikutusten osalta olennaisuus perustuu seuraaviin seikkoihin: vaikutusten mittakaava ja laaja-alaisuus tosiasiallisten vaikutusten osalta; ja
  vaikutusten mittakaava, laaja-alaisuus ja todennäköisyys mahdollisten vaikutusten osalta.