Maanomistajakysely tuotti mielenkiintoisia tuloksia

Kohderyhmä ja vastaajat

Helmikuussa 2025 toteutettiin Satakunnan muuttuvat suomaat (Satumaa) -hankkeen neljällä kohdealueella sijaitsevien kiinteistöjen ja niiden naapurikiinteistöjen omistajille kohdistettu verkkokysely koskien maankäyttöön liittyviä asioita. Kohdealueet ovat tutkimusryhmän valitsemia Satakunnassa sijaitsevia turpeentuotantoalueita. Kutakin tunnistettua maanomistajaa lähestyttiin saatekirjeellä, jossa oli linkki Webropol-verkkokyselyyn. Kirje lähetettiin yhteensä 356 maanomistajalle. Saimme verkkokyselyyn 56 vastausta. Kysymyskohtaisesti vastausmäärät vaihtelivat 41 ja 56 vastauksen välillä.

Vastaajista 18 oli kohdealueiden maanomistajia, 23 naapurikiinteistöjen maanomistajia ja 10 vastaajaa ilmoitti olevansa molempia. Viisi vastaajaa valitsi vaihtoehdon ”En osaa sanoa”. Euran ja Eurajoen (Lamminsuo ja Kahalansuo) sekä Kankaanpään (Puuojankeidas ja Lakkikeidas, Honkajoki) maanomistajilta tuli molemmilta 18 vastausta, Merikarvian (Kotoneva, Kirrineva, Iso Rydistönkeidas ja Heitonneva) maanomistajilta saatiin 11 vastausta ja Säkylän (Kakkurinsuo, Köyliö) maanomistajilta yhdeksän vastausta. Vastausaktiivisuus vaihteli jonkin verran kohdealueittain ollen keskimäärin 16 %. Euran ja Eurajoen kohteeseen liittyvät maanomistajat olivat kaikkein aktiivisimpia vastaajia, tällä alueella vastausprosentti oli lähes 20 %.

Turpeentuotanto, metsä ja peltoviljely vallitsevat maankäyttömuodot

Vastaajilta kysyttiin heidän omistamansa maa-alueen nykyisestä maankäytöstä. Koska samalla kiinteistöllä voi olla erilaisia maankäyttömuotoja, vastaajilla oli mahdollisuus valita useita vaihtoehtoja. Selvästi yleisin maankäyttömuoto oli metsä, jonka valitsi 66 % kaikista vastaajista. Turpeentuotannon valitsi 34 %, maanviljelyn 21 % ja luonnontilan 11 %. Kohdealueiden yleisin maankäyttömuoto oli turvetuotanto, jonka valitsi 68 % kohdealueiden maanomistajista. Metsän valitsi 64 %, luonnontilan 18 % ja maanviljelyn 4 % kohdealueiden maanomistajista. Näissä kohdealueiden luvuissa ei siis ole mukana naapurikiinteistöjen maanomistajien vastauksia.

Satumaa-hankkeen kohdealueiden naapurikiinteistöillä ei ole nykyisiä turpeentuotantoalueita. Yleisimmät maankäyttömuodot naapurikiinteistöillä olivat metsä (70 %) ja maanviljely (39 %). Luonnontilan ja muun käytön (vapaa-ajan asunto) valitsi 4 % naapurikiinteistöjen maanomistajista.

Nykytilanne halutaan säilyttää, mutta uusiutuva energia kiinnostaa

Lähiajan maankäyttösuunnitelmia koskevaan kysymykseen vastasivat kaikki kyselyyn osallistuneet maanomistajat. Kuvan 1 vastausjakauman mukaan nykytilan säilyttäminen oli suosituin vaihtoehto (64 %). Näin oli myös kohdealueittain lukuun ottamatta Säkylän maanomistajia, joista 44 % valitsi nykytilan säilyttämisen. Maanviljely (67 %) ja uusiutuvan energian tuotanto (56 %) korostuivat Säkylän maanomistajien lähiajan maankäyttösuunnitelmissa.

Kaikkien maanomistajien vastauksissa nykytilan säilyttämisen jälkeen seuraavaksi suosituimmat lähiajan maankäyttömuodot olivat uusiutuvan energian hankkeiden mahdollistaminen (30 %), turvetuotannon jatkaminen (21 %) sekä maanviljely (21 %). Turpeentuotannon jatkaminen nousi selvimmin esille nykyisten turpeentuotantoalueiden maanomistajien vastauksissa (43 %) sekä Euran ja Eurajoen kohdealueen maanomistajien vastauksissa (39 %). Ennallistaminen suoksi ja kosteikon perustaminen eivät olleet erityisen suosittuja vaihtoehtoja lähiajan maankäyttösuunnitelmiksi missään vastaajaryhmässä.

Valtaosa maanomistajista ei suunnitellut maa-alueestaan luopumista lähiaikoina, mutta 39 % ilmoitti harkitsevana eri vaihtoehtoja. Maan vuokraamista ilmoitti harkitsevansa 12 % ja maan myymistä vain kaksi prosenttia kaikista vastaajista.

Taloudelliset tekijät maankäyttöratkaisujen keskiössä

Turvetuotantoalueisiin liittyvään maankäyttöön vaikuttavia tekijöitä tiedusteltiin kahdella monivalintakysymyksellä. Kuva 2 esittää maanomistajien omiin maankäyttöratkaisuihin vaikuttavien tekijöiden vastausjakauman ja Kuva 3 maankäyttöä koskevaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon vaikuttavien tekijöiden vastausjakauman. Molemmissa kysymyksissä oli mahdollisuus valita useita vaihtoehtoja, ja tämän mahdollisuuden käyttö vaihteli jonkin verran kohdealueittain. Yhteiskunnalliseen päätöksentekoon vaikuttavista tekijöistä valittiin kaikilla alueilla useampia vaihtoehtoja kuin omiin ratkaisuihin vaikuttavista tekijöistä.

Taloudellinen tuotto ja maan arvon säilyttäminen ja parantaminen ovat kaksi tärkeintä omiin maankäyttöratkaisuihin vaikuttavaa tekijää kaikkien maanomistajien kohdalla – riippumatta maa-alueen sijainnista tai siitä, onko kyse kohdealueen vai sen naapurikiinteistön maanomistajasta (Kuva 2). Maankäytön taloudellisen tuoton valitsi 84 % kaikista maanomistajista, ja alueittain tämän valinnan osuus vaihteli välillä 72 % (Eura ja Eurajoki) ja 91 % (Merikarvia). Maan arvon säilymisen ja parantumisen valitsi 66 % kaikista maanomistajista, ja alueelliset osuudet vaihtelivat välillä 45 % (Merikarvia) ja 83 % (Kankaanpää).

Vaihtoehdon ”Maankäytön vaikutus paikkakunnan elinvoimaisuuteen” valitsivat muita useammin Säkylän (67 %) ja Merikarvian (45 %) maanomistajat (Kuva 2). Säkylän maanomistajat valitsivat muita useammin myös yritystoiminnan mahdollisuudet (56 %). Omien jälkeläisten toiveet ja tarpeet nousivat selvimmin esille Kankaanpään (50 %) ja Säkylän (44 %) maanomistajien vastauksissa.

Ympäristötekijöistä luontoarvot (39 % vastauksista) ja maankäytön vaikutukset vesistöihin (27 %) korostuivat maanomistajien vastauksissa ilmastovaikutuksia (23 %) ja maisemavaikutuksia (20 %) enemmän. Kaikkein vähiten kysymyksessä annetuista vastausvaihtoehdoista maankäyttöratkaisuihin vaikuttivat naapurikiinteistöjen omistajien ja alueen asukkaiden toiveet (14 % kaikista vastauksista). Kohdealueista ympäristötekijät korostuivat eniten Kankaanpään maanomistajien vastauksissa.

Maankäyttöä koskevaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon vaikuttavien tekijöiden vastausjakaumat (Kuva 3) olivat tasaisempia kuin maaomistajien omiin maankäyttöratkaisuihin vaikuttavat tekijöiden vastausjakaumat (Kuva 2). Taloudelliset tekijät nousivat kuitenkin selkeästi esille myös yhteiskunnalliseen päätöksentekoon vaikuttavina tekijöinä, mutta ne valinneiden maanomistajien osuus oli pääsääntöisesti jonkin verran alhaisempi kuin omaa päätöksentekoa koskevissa vastaukissa (vrt. Kuva 2). Toisin kuin omissa maankäyttöratkaisuissa, yhteiskunnallisessa päätöksenteossa maan arvon säilyttämistä ja parantamista (71 % vastauksista) pidettiin keskimäärin hieman tärkeämpänä tekijänä kuin maankäytön taloudellista tuottoa (68 %).

Euran ja Eurajoen sekä Kankaanpään maanomistajien vastauksissa luontoarvot ja maankäytön vaikutukset ympäröivän luontoon nousivat merkittävästi esille. Euran ja Eurajoen maanomistajat pitivät niitä yhteiskunnallisessa päätöksenteon kannalta tärkeämpinä kuin maankäytön taloudellista tuottoa.

Tulevaisuuden epävarmuus: metsä ja aurinkoenergian tuotanto toivotuimmat maankäyttömuodot

Pidemmän aikavälin maankäyttöratkaisuja tiedusteltiin avoimella kysymyksellä. Maanomistajia pyydettiin ilmoittamaan, millaisessa käytössä he toivoisivat omistamansa maa-alueen olevan 30 vuoden kuluttua eli 2050-luvulla. Tähän kysymykseen vastasi 47 maanomistajaa, joista useimmat toivat esille ainoastaan yhden maankäyttömuodon. Avoimista vastauksista koostettu vastausjakauma on esitetty Kuvassa 4. Selvästi toivotuin maankäyttömuoto oli metsä, johon laskettiin mukaan myös vastaukset, joissa mainittiin metsitys tai metsätalouskäyttö. Metsään liittyvää maankäyttöä toivoi 45 % kaikista maanomistajista. Seuraavaksi toivotuimpia maankäyttömuotoja olivat aurinkovoiman tuotanto (21 %) ja maatalouskäyttö (17 %). Vastauksissa korostuivat ne maankäyttömuodot, joissa on odotettavissa taloudellista tuottoa. 11 % kaikista vastaajista toivoikin maansa olevan tuottavassa käytössä, hyötykäytössä tai hyvässä käytössä määrittelemättä sitä kuitenkaan tarkemmin. Vain pieni osa vastaajista (4 %) piti turpeen tuotantoa tärkeänä pidemmän aikavälin maankäyttöratkaisuna.

Kohdealueittain tarkasteltuna vastauksissa oli huomattavia eroja (Kuva 4). Metsä korostui Satakunnan pohjoisosan eli Kankaanpään (76 %) ja Merikarvian (50 %) maanomistajien vastauksissa. Satakunnan eteläosassa Säkylän maanomistajat toivoivat maansa olevan 2050-luvulla erityisesti aurinkovoiman tuotannossa (57 %). Euran ja Eurajoen maanomistajien vastauksissa maatalouskäyttö (31 %) ja tarkemmin määrittelemättömät tuottava, hyvä tai hyötykäyttö (23 %) olivat toivotuimpia tulevaisuuden maankäyttömuotoja.

Ennallistettu suo nousi selvimmin esille Euran ja Eurajoen maanomistajien keskuudessa. 15 % tämän kohdealueen vastaajista piti sitä tulevaisuuden toivottavana maankäyttömuotona.

ELY-keskusten pyrkimyksenä on ohjata aurinkoenergiahankkeita käytöstä poistetuille turpeentuotantoalueille. Aurinkovoiman tuotantoon sopivat kiinteistöt ovat hyvin energiayhtiöiden tiedossa. Tällaiset kiinteistöt eivät ole pitkään sidottuja nykyiseen maankäyttöön, ja ne sijaitsevat aurinkovoiman tuotantoon tarvittavan infrastruktuurin läheisyydessä (suurjännitteinen sähkölinja ja tieverkosto). Ne soveltuvat muiltakin ominaisuuksiltaan aurinkovoiman tuotantoon joko sellaisenaan tai ovat muutettavissa siihen soveltuvaksi vähäisin tai kohtuullisin kustannuksin. Energiayhtiöiden yhteydenottoja koskevaan kysymykseen annettujen vastausten perusteella tällaisia kiinteistöjä löytyy myös Satumaa-hankkeen kohdealueilta, niin entisiltä ja nykyisiltä turpeentuotantoalueilta kuin niiden naapurialueiltakin.

Päätelmiä

Satumaa-hankkeen neljän kohdealueen maanomistajille ja naapurikiinteistöjen omistajille suunnattu kysely toi selkeästi esille maan omistamiseen liittyvien taloudellisten näkökohtien merkityksen. Myös maanomistajien itsenäinen päätöksenteko maankäyttöasioissa tuli esille kyselyn lopussa olevaan kommenttikenttään jätetyissä palautteissa. Kyselyn tulokset eivät ole yleistettävissä, mutta niitä voidaan monilta osin pitää suuntaa antavina.

Kyselyn tulokset viittaavat siihen, että nykyisten turpeentuotantoalueiden ja niiden naapurialueiden maanomistajat ajattelevat yleisesti, ettei turpeenotto ole pidemmän päälle heidän alueidensa ensisijainen käyttömuoto. Siirtymä muihin käyttömuotoihin näyttäisi siten ihmisten ajattelun tasolla jo alkaneen. Ennallistamisen vähäinen suosio tulevaisuuden maankäyttöratkaisuna liittynee osaltaan siihen, että maanomistajat kokevat itsenäisen maankäyttöä koskevan päätöksenteon olevan uhattuna niin vihreään siirtymään liittyvän turpeentuotannon alasajon kuin EU:n ennallistamisasetukseen ja valmisteilla olevaan kansalliseen ennallistamissuunnitelmaankin liittyvien epävarmuuksien ja mahdollisten kustannusten vuoksi.

Maanomistajia kiinnostavat erityisesti taloudellisia tuottomahdollisuuksia pidemmällä aikavälillä tarjoavat maankäyttömuodot kuten metsittäminen, maanviljely sekä uusiutuvan energian, erityisesti aurinkovoiman, tuotanto. Turpeentuotannon mahdollisuuksiin ei enää niin laajasti luoteta. Maanomistajat ovat kuitenkin erilaisessa asemassa riippuen monista tekijöistä. Kyselyn kohdealueet koostuvat lukuisista eri kiinteistöistä ja yksittäiselläkin kiinteistöllä voi olla monia maanomistajia, mikä lukuisten epävarmuuksien ohella voi erilaisten intressien vuoksi olla hyvinkin merkittävä päätöksenteon haaste.