SELMA-seminaari valokuvaterapiasta
Tervetuloa seuraavaan SELMA-seminaariin perjantaina 19.2.2016 klo 11.00-12.30! Paikkana Sirkkalan kampus, Minerva-rakennus, harjoitushuone E223 (Yleinen kirjallisuustiede seminaarisali)
SELMAn vieraaksi tulee Tarja Koffert, joka pitää alustuksen valokuvaterapiasta. Häntä haastattelee Päivi Kosonen. Alla kuvaus aiheesta.
Valokuvat, uudet silmät itsestä kertomiseen
Olen yli kymmenen vuoden ajan psykoterapeuttina ja psykoterapiakouluttajana käyttänyt valokuvaa apukeinona vaikeista asioista kertomiseen. Mielenterveyshäiriöihin liittyy vaikeus kertoa omista kokemuksista sekä luottaa siihen, että tulee kuulluksi ja ymmärretyksi vaikeuksissaan. Sairastuneella on usein negatiivinen kuva itsestä ihmisenä, joka on rakentunut elämän varrella syntyneiden kokemusten vuoksi. Toimivan yhteistyösuhteen syntyminen on haasteellista.
Valokuva on hyvä apuväline itsensä tarkastelemiseen ja itsehavaintojen tekemiseen. Valokuvaan on tallennettu hetki, joka on ollut olemassa. Hetki, joka on totta. Se on myös osallistava työmenetelmä, joka perustuu yhteistyöhön ja luottamukseen.
Ihmisellä on taipumus vajota ongelmatilanteiden laukaisemissa tunnetiloissa voimakkaasti omiin mietteisiin. Kontakti ulkomaailmaan katoaa. Todellisuus kaventuu tuntemuksiin, joita kokee juuri sillä hetkellä. Keskittyminen omaan sisäiseen maailmaan muuttaa tapaa tarkastella itseä ja ympäristöä. Seurauksena ovat vääristyneet tulkinnat itsestä ja ympäristöstä. Väärät tulkinnat johtavat usein itselle haitalliseen käyttäytymiseen kuten asioiden välttelyyn ja vetäytymiseen. Tilannetta tulkitaan ns. vääristyneen ja kapeutuneen tiedon avulla, koska toisenlainen tulkinta ei ole mahdollista.
Valokuvat toimivat hoitosuhteessa dokumenttina, jotka tallentavat tietoa tunteistamme ja reaktiotavoistamme sekä avaavat näkökulmaa rooliimme ongelmatilanteessa. Saamme uutta tietoa, joka auttaa ymmärtämään ja tulkitsemaan itseämme laaja-alaisemmin ja myötätuntoisemmin. Itsensä näkeminen valokuvassa synnyttää kontaktin valokuvan tuomaan informaatioon, joka on voimakkaan tunnetilan johdosta jäänyt tietoisuutemme ulkopuolelle.
Esityksessäni kerron miten visuaaliset työmenetelmät tuovat kerrontaan lisää näkökulmia ja miten uusi informaatio voi muuttaa tulkintaa itsestä.