3.11. Käsitetyöpaja: Mikä on ‘crip’ suomeksi?
3.11.2020 klo 12.30-16.00
Arcanum & Zoom
In Finnish
Tervetuloa SELMA-tutkimuskeskuksen sekä INTERACT- ja MadEnCounters-tutkimushankkeiden yhteiseen käsitetyöpajaan, jossa keskustellaan suomeksi kirjoittavia tutkijoita, kirjailijoita, kääntäjiä ja muita kielen kanssa toimivia ammattilaisia askarruttavista, vammaisuutta, neuromoninaisuutta ja toimintakykyä koskevista käsitteellisistä valinnoista. Mikä on suomeksi crip, entä able-bodied – ja mitä jos mokaamme vaikka tarkoitamme hyvää? Kieli elää ja muuttuu jatkuvasti, mutta on tärkeää pysähtyä sen äärelle ja pohtia, millaista todellisuutta sanat ylläpitävät ja luovat. Tilaisuus on tarkoitettu tutkijoille, opiskelijoille, taiteilijoille, aktivisteille ja kaikille muille aiheesta kiinnostuneille.
Lisätietoja järjestävistä tahoista:
https://sites.utu.fi/selma/
https://sites.utu.fi/interact/
https://blogs.helsinki.fi/madencounters/about/
Ilmoittautuminen tapahtumaan: https://link.webropolsurveys.com/EP/F01FE3094CF4C471
Ilmoittautumiset paikan päälle toivomme ma 27.10. mennessä ja Zoomiin 2.11. mennessä. Zoom-linkin saat ilmoittautumisen vahvistusviestin yhteydessä.
Ohjelma:
12.30-12.45 Tervetulosanat: Väitöskirjatutkijat Koko Hubara ja Liisa Merivuori (TY)
12.45-13.20 Isa Hukka
TBA
13.20-13.55 Tiina Palosaari, toimittaja: Miten suhde sanaan “vammainen” muuttuu läpi elämänvaiheiden ja vammaisidentiteetin vahvistumisen myötä?
13.55-14.30 Anna Ovaska, kotimaisen kirjallisuuden dosentti, tutkija: Mitä voisi olla ”crip-lukeminen”?
14.30-14.55 Kahvitauko
14.55-15.30 Paneelikeskustelu
Väitöskirjatutkija Mimmi Pölönen (HY), vammaisaktivisti, lavarunoilija ja nuorisotyön asiantuntija Julianna Brandt sekä puheenvuorojen pitäjät. Koko Hubara moderoi.
15.30-16 Loppukeskustelu
Abstraktit ja puhujaesittelyt:
Isa Hukka: TBA
Tiina Palosaari: Miten suhde sanaan “vammainen” muuttuu läpi elämänvaiheiden ja vammaisidentiteetin vahvistumisen myötä?
Esitelmässä pohditaan, miten kieli, käsitteet ja identiteetti nivoutuvat yhteen. Millainen matka on kuljettava, jotta sana vammainen muuttuu ensin vieroksutusta neutraaliksi ja lopulta positiivisia konnotaatioita herättäväksi termiksi? Onko vammaisuudelle parempia synonyymeja ja miten niitä tulisi käyttää? Mitä tapahtuu, kun joukko vammaisia rientää kertomaan, ettei heitä ainakaan henkilökohtaisesti häiritse, mikäli joku haluaa käyttää vammaista substantiivin sijaan adjektiivina – ja miksi Palosaari on joskus itsekin sortunut samaan?
Tiina Palosaari on helsinkiläinen toimittaja, joka työstää parhaillaan esikoisromaaniaan. Häntä innostavat tyttöys, queer- ja crip-näkökulmat sekä kielen eri vivahteiden yksityiskohtainen pohtiminen.
Anna Ovaska: Mitä voisi olla ”crip-lukeminen”?
Esitelmässä tarkastellaan crip-teorian keskeisiä käsitteitä ja hahmotellaan teorian sovelluksia kirjallisuudentutkimuksessa. Crip-näkökulma ohjaa lukemaan kriittisesti esimerkiksi kaunokirjallisuuden ja mediassa esiintyvien kertomusten käsityksiä vammaisista ja vammattomista ruumiista sekä purkamaan ajatusta lukijasta ei-ruumiillisena ja vammattomana olentona. Samalla esitelmässä pohditaan mm. termien ruumis/keho ja vammaton/kyvykäs merkityksiä tutkimuksessa: mitä sanoja käytämme ja miksi?
Anna Ovaska on kotimaisen kirjallisuuden dosentti Helsingin yliopistossa ja tutkija Tampereen yliopiston monitieteisessä kertomuksentutkimuksen keskuksessa Narraressa. Hänen tutkimuksissaan feministiset, queer- ja crip-näkökulmat yhdistyvät lukemisen ruumiillisuuden ja kaunokirjallisten kivun kuvausten tarkasteluun.
Paneelin jäsenet:
Julianna Brandt-Smal on turkulaistunut vammaisaktivisti, lavarunoilija sekä nuorisotyön asiantuntija. Hän on synnynnäisesti vammainen, CP-oireyhtymän omaava. Hän oli kutsuttuna vammaisaktivismistaan Linnan juhliin vuonna 2024 sekä toimii Keynote-puhujana MySpeaker-puhujatoimistossa. Brandt on kouluttanut lähes 10 vuotta erityisesti vammaisinkluusiosta, intersektionaalisuudesta ja etuoikeuksien tunnustamisesta. Hän on myös toinen pioneerityötä tehneen Vammaiskultti-radiosarjan luojista.
Mimmi Pölönen on väitöskirjatutkija Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Hänen väitöskirjatutkimuksensa tarkastelee yliopistossa opiskelevien naisten jokapäiväisiä kokemuksia ja identiteettiä ADHD-diagnoosiprosessin aikana. Kyseenalaistamalla ADHD-piirteiden olemuksellisen haitallisuuden ja tekemällä näkyväksi patologisoinnin taustalla piilevät kulttuuriset käsitykset, tutkimuksen tavoitteena on raivata tilaa (neuro)moninaisille tavoille olla olemassa perinteisesti kapeaa kyvykkyysihannetta vaalivassa yliopistossa. Tämän lisäksi Pölönen työskentelee erityisopettajana ammatillisessa koulutuksessa.
Tilan tiedot:
Sijainti
Arcanum sijaitsee Turun yliopiston alakampuksella: osoite on Arcanuminkuja 1.
Invapysäköinti
Lähimmät invapysäköintipaikat ovat Caloniankujalla aivan Calonian ulkopuolella. Calonia on Arcanum-rakennuksen vastapäätä. Arcanum-rakennuksen takana on iso parkkialue mutta ei erikseen merkittyjä invapysäköintipaikkoja.
Sisäänkäynti
Rakennukseen pääsee helpoiten pihan (Arcanumin ja Calonian välinen aukio) puolen pääsisäänkäynnistä. Ovessa on automatiikka ja ovelle pääsee pyörätuoliluiskaa pitkin.
Liikkuminen sisätiloissa
Lisätietoa tulossa.
WC-tilat
Arcanumin sisääntulokerroksessa on inva-wc heti pääovesta oikealla.
Induktiosilmukka
Koko Arcanum-rakennuksessa on induktiosilmukkajärjestelmä asennettuna. Induktiosilmukka on kuulovammaisen apuväline joka siirtää magneettikentän välityksellä äänen suoraan kuulolaitteen vastaanottokelaan.