Huoltajille

SHADES-tutkimuksessa tutkitaan yläkoululaisten kaverisuhteita, koulukiusaamista, hyvinvointia, sekä tekijöitä, jotka selittävät sitä, miksi jotkut oppilaat kiusaavat muita. Tutkimus pyrkii tarjoamaan uutta tietoa koulukiusaamisen taustatekijöistä huomioiden sen, että kiusaamiseen osallistuu erilaisia oppilaita ja yksilöllisten tekijöiden lisäksi myös sosiaaliset tekijät ja ryhmäpaine vaikuttavat nuorten kaverisuhteisiin ja käyttäytymiseen. Tutkimuksesta saatu tieto auttaa tutkijoita kehittämään koulukiusaamisen ennaltaehkäisyn ja puuttumisen menetelmiä.

Keräämme tutkimusaineistoa noin 30 koulusta, joiden vuonna 2026 seitsemännen luokan aloittaneita oppilaita seurataan läpi yläkoulun (kevät 2027-kevät 2029).

Kyselyt. Keräämme online-kyselyn avulla oppilailta kyselyvastauksia kolme kertaa yläkoulun aikana, jokaisen kouluvuoden keväällä huhtikuussa. Kyselyihin vastaaminen vie noin yhden oppitunnin ja ne toteutetaan koulupäivän aikana opettajan valvonnassa.

Kokeelliset osiot. Kahdeksannen ja yhdeksännen luokan kevätlukukausina tutkimussuostumuksen antaneet oppilaat osallistuvat lisäksi tutkimuksen kokeellisiin osioihin, joissa luetaan tekstejä tai katsotaan lyhyitä videoita erilaisista nuorten vuorovaikutustilanteista (mm. kiusaaminen).

Kahdeksannen luokan osion tarkoituksena on tutkia oppilaiden asenteita kiusaamista kohtaan ja sitä, miten ryhmäpaine vaikuttaa näihin asenteisiin. Tämä osio toteutetaan ryhmätilanteena koulun tiloissa koulutettujen tutkimusavustajien ohjaamana.

Yhdeksännen luokan osiossa tutkitaan nuorten sosiaalista tiedonkäsittelyä ja sitä, mihin erilaiset nuoret kiinnittävät huomiota kiusaamistilanteissa ja miten ryhmäpaine vaikuttaa tilanteista tehtyihin tulkintoihin. Tähän osioon valitaan mukaan vain osa tutkimukseen osallistuvista oppilaista ja se toteutetaan yksilötilanteena koulun tiloissa, koulutetun tutkimusavustajan toimesta.

SHADES-tutkimukseen kutsutaan osallistumaan kaikki seitsemäsluokkalaiset niistä kouluista, jotka ovat ilmoittautuneet mukaan. Toivomme, että mahdollisimman moni heistä osallistuisi, jotta saisimme mahdollisimman kattavaa tietoa yläkoululaisten kaverisuhteista. Kyselyihin ja kokeellisiin osioihin osallistuvat ne oppilaat, joiden huoltaja on antanut lapselle tutkimusluvan (lapsen oman suostumuksen lisäksi). Huoltajien suostumukset kerätään keväällä 2027 ennen ensimmäisen oppilaskyselyn toteuttamista.

Huoltajan suostumuksen lisäksi oppilailta itseltään pyydetään suostumus osallistumiseen ennen jokaista kyselyä ja osatutkimusta. Oppilas voi halutessaan jättää vastaamatta mihin tahansa kysymykseen tai keskeyttää osallistumisensa milloin tahansa ilman kielteisiä seuraamuksia.

Kyselyt sisältävät kysymyksiä, joissa oppilaista pyydetään kertomaan kaverisuhteistaan, mahdollisista kiusaamiskokemuksistaan, hyvinvoinnistaan, sekä tunteistaan ja ajatuksistaan eri asioiden suhteen: mm. empatia, kiusaamiseen liittyvät asenteet ja motivaatiot. Oppilaat vastaavat näihin kysymyksiin valitsemalla annetuista vaihtoehdoista parhaiten sopivan.

Lisäksi oppilaalle esitetään kysymyksiä, joissa hän arvioi luokkatovereitaan. Näitä kysymyksiä kutsutaan toveriarvioinneiksi. Toveriarvioinnit ovat kehityspsykologiassa erittäin yleinen tutkimusmenetelmä. Esim. googlaamalla hakusanoilla ”toveriarviointi” tai ”toveriarvio” löytyy tietoa suomalaisista tutkimushankkeista, joissa menetelmää on käytetty.

Kyselyissä ei minkään kysymyksen kohdalla tarvitse nimetä ketään, eli aina on mahdollista valita vaihtoehto ”ei kukaan”. Oppilas voi myös jättää kokonaan vastaamatta tiettyyn kysymykseen (tai koko kyselyyn; osallistuminen on täysin vapaaehtoista).

Sitä, voivatko toveriarviokysymykset aiheuttaa konflikteja ja ongelmia, on tutkittu varsin paljon, eikä ole löydetty viitteitä kielteisistä vaikutuksista esimerkiksi nuorten vuorovaikutukseen, luokan sosiaalisiin suhteisiin tai nuorten itsetuntoon. Kaikenlaisissa kyselyissä on aina pohdittava mahdollisia haittoja suhteessa saavutettavaan hyötyyn. Erityisesti lasten ja nuorten kohdalla on tärkeää, ettei kyselyistä aiheudu haittoja tai riskejä. Siksi tätäkin asiaa on toveriarviointien kohdalla selvitetty varsin paljon, meidän ja muiden toimesta, ja uskallamme luottaa siihen, ettei kielteisiä vaikutuksia ole.

SHADES-tutkimusprojekti on käynyt läpi tiukan eettisen ennakkoarvioinnin – se on arvioitu sekä Euroopan tutkimusneuvoston eettisessä toimikunnassa että Turun yliopiston ihmistieteellisen tutkimuksen eettisessä toimikunnassa. Toisin sanoen olemme pohtineet tutkimuksemme eettisiä kysymyksiä erittäin tarkasti.

Tutkimusaineisto on ainoastaan tutkimusryhmän saatavilla. Kaikki kyselyvastaukset ja muu tutkimusaineisto säilytetään nimettömänä. Tämä tarkoittaa sitä, että kunkin oppilaan nimi korvataan numerosarjalla. Oppilaiden nimiä ei koskaan jaeta ulkopuolisille.

Kukaan koulussa ei saa tietoonsa yksittäisten oppilaiden vastauksia tai esimerkiksi sitä, miten oppilaat ovat vastanneet toveriarviointikysymyksiin.

Toimitamme kouluun tietoa mm. kiusaamistilanteesta ja oppilaiden hyvinvoinnista keskiarvotasolla siten, että kukaan oppilas ei ole raportista tunnistettavissa. Jos johonkin kysymykseen on vastauksia niin vähän, että nimettömyys saattaisi vaarantua, tietoa ei toimiteta koululle.

Tutkimuksen tietosuojailmoitus on saatavilla TÄÄLLÄ.