Tutkimus ja opetus

10.04.2018 Laura Natri, Melina Lehtinen & Ville Heirola

Monikielisyys tulevaisuuden oppimistyökaluna

Turussa järjestettiin 10.–11. marraskuuta 2017 Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen AFinLAn syyssymposium. Haastattelimme yhtä pääpuhujista, vieraiden kielten didaktiikan professori Heini-Marja Pakulaa, joka esitelmöi monikielisyydestä. Pakula puhui symposiumissa monikielitaidosta ja -kasvatuksesta, mutta pääsimme kysymään myös hieman hänen urastaan vieraiden kielten opettajien kouluttajana...

10.04.2018 Lilli Halmela & Veera Semi

Humanisti, hae Asklepiokseen!

Asklepios-ohjelma on neljän tiedekunnan yhteinen opintokokonaisuus, joka keskittyy terveyden, sairauden ja hyvinvoinnin tutkimukseen. Monitieteellisen opintokokonaisuuden teemana on ollut viime vuosina terveys, monikulttuurisuus ja eriarvoisuus. Kerromme kolme syytä, miksi erityisesti humanistin kannattaisi valita Asklepios-ohjelma. 1. Humanistille tärkeiden taitojen kehittäminen Asklepios-ohjelma koostuu...

10.04.2018 Mihail Oshukov, Jenniliisa Salminen & Johanna Viimaranta

Vaihtoehtohistoriaa ja vaihtoehtoisia julkaisukanavia

Venäläisessä kirjallisuudessa esiintyviä vaihtoehtohistorioita – fiktiivisiä kertomuksia, joissa historian kulku poikkeaa omastamme – tunnetaan Suomessa vähän. Joku on kenties saattanut lukea Vasili Aksjonovin 1980-luvulla ilmestyneen romaanin Krimin saari, jossa Neuvostoliiton ulkopuolelle jäänyt Krim elää omaa elämäänsä suurvallan naapurissa, mutta siihen...

10.04.2018 Jarkko Oraharju

Erään muistin elinkaari

Käsitys muistista on muuttunut jäykästä menneisyyden tallentimesta jatkuvasti uudelleen rakentuvaksi järjestelmäksi, joka on muistavan yksilön tai yhteisön kautta yhteydessä aikaan, paikkoihin ja tilanteisiin. Tässä kaunokirjallisia keinoja käyttävässä tekstissä muisti saa ihmisen hahmon, joka näyttäytyy jokaiselle näkijälle ja kokijalle erilaisena. Muistin...

06.11.2017 Marjut Johansson & Mia Raitaniemi

Kielitietoisuus ja tulevaisuuden kielitaitovaranto

Kieli- ja käännöstieteiden laitoksella vietettiin toukokuun alussa Tiedepäivää. Päivän aikana graduntekijät, tohtorikoulutettavat ja muut tutkijat esittelivät tutkimustaan. Tiedepäivän avauksessa dekaani Eija Suomela-Salmi pohti kielitietoisuuden käsitettä. Käsite ei ole uusi, mutta sen tekee ajankohtaiseksi kielitietoisuuden ottaminen mukaan koulun opetussuunnitelmiin. Sitä on...

06.11.2017 Eeva Hallikainen

Tuliaisia Roomasta

Erasmus+-liikkuvuushanke ”AVOMERI – Turun yliopiston aikuiskoulutus merta edemmäs” (2015–2017) antoi monelle avoimessa yliopistossa työskentelevälle mahdollisuuden matkustaa Euroopassa erilaisiin aikuiskoulutuskohteisiin ja saada niissä uusia näkökulmia ja innoitusta omaan työhönsä, tutustua saman alan ihmisiin, kehittää kielitaitoa ja tutkia kaikkea kiinnostavaa ympärillään. Ideoita...

06.11.2017 Kendra Wilson

Suomen riimukirjoitukset kautta aikojen

Suomesta on löytynyt vain muutamia riimukirjoituksia. Nämä edustavat eri tyyppejä eri ajoilta ja ovat löytyneet eri paikoista. Voimme mahdollisesti puhua jonkinlaisesta suomalaisesta riimukulttuurista. Vaikka Suomi sijaitsee lähellä Ruotsia, jossa riimuja on käytetty paljon, Suomesta on löytynyt vain toistakymmentä riimukirjoitusta viikinki-...

06.11.2017 Maarit Leskelä-Kärki

Taide, trauma ja muisti: SELMA mukana Change2017-hankkeessa

Change2017-hanke on Turun filharmonisen orkesterin ja Turun yliopiston musiikkitieteen yliopistonlehtorin Susanna Välimäen ideoima teemakonserteista ja keskustelutilaisuuksista koostunut tapahtumasarja. Lähtökohtana on ollut ajatus musiikin ja taiteen muutosvoimasta: ”You must be the change you wish to see in the world”. Teemojen taustalla...

06.11.2017 Tiina Mahlamäki

Elämäkerran kirjoittaminen matkana

Olen tehnyt usean vuoden matkaa kirjailija ja antroposofi Kersti Bergrothin (1886–1975) kanssa. Matkan lopputuloksena ilmestyy hänen elämäkertansa. Matkan aikana olen tutustunut Bergrothin laajaan tuotantoon, arkistoihin tallennettuihin kirjeisiin sekä aiheeseen liittyvään tutkimuskirjallisuuteen. Olen matkustanut Bergrothille merkittäviin paikkoihin: Viipuriin ja Antreaan, jossa...

06.11.2017 Eeva-Liisa Nyqvist

Kielioppia kylvyssä

Kielikylpy, jonka juuret ovat 1960-luvun Kanadassa, on erinomaisia oppimistuloksia tuottava opetusmenetelmä, joka kuitenkin kaipaa yhä kehittämistä. TIAS-tutkijakollegiumin rahoittama pohjoismaisten kielten postdoc-tutkimukseni (2017–2019) paneutuu suomenkielisten kielikylpyoppilaiden ruotsin kieliopin hallintaan. Kielikylvyn tavoitteena on opettaa valtakieltä äidinkielenään puhuville lapsille toista kieltä päivähoidossa ja...

Soihtu

Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkojulkaisu

ISSN 2342-107X

Päätoimittaja:
Heidi Salmi

Toimituskunta

Humanistisen tiedekunnan verkkosivusto

Humanistinen tiedekunta Facebookissa

Saavutettavuusseloste

Tietosuojailmoitus