Tutkimus ja opetus

06.11.2017 Tiina Mahlamäki

Elämäkerran kirjoittaminen matkana

Olen tehnyt usean vuoden matkaa kirjailija ja antroposofi Kersti Bergrothin (1886–1975) kanssa. Matkan lopputuloksena ilmestyy hänen elämäkertansa. Matkan aikana olen tutustunut Bergrothin laajaan tuotantoon, arkistoihin tallennettuihin kirjeisiin sekä aiheeseen liittyvään tutkimuskirjallisuuteen. Olen matkustanut Bergrothille merkittäviin paikkoihin: Viipuriin ja Antreaan, jossa...

06.11.2017 Liisa Seppälä

Saako vanhasta enää mitään irti?

Arkeologian oppiaineessa toteutettiin kuluneena kesänä hanke, jossa selvitettiin metadatatasolla yli 30 vuotta sitten Turussa kaivetun alueen (nk. Julinin tontti) arkeologisen aineiston koostumusta, määrää ja säilyneisyyttä. Selvitys mahdollistaa aineiston tutkimuspotentiaalin kriittisen tarkastelun ja luo pohjaa laajemman poikkitieteellisen hankkeen toteuttamiselle. Olematon vai...

06.11.2017 Eeva-Liisa Nyqvist

Kielioppia kylvyssä

Kielikylpy, jonka juuret ovat 1960-luvun Kanadassa, on erinomaisia oppimistuloksia tuottava opetusmenetelmä, joka kuitenkin kaipaa yhä kehittämistä. TIAS-tutkijakollegiumin rahoittama pohjoismaisten kielten postdoc-tutkimukseni (2017–2019) paneutuu suomenkielisten kielikylpyoppilaiden ruotsin kieliopin hallintaan. Kielikylvyn tavoitteena on opettaa valtakieltä äidinkielenään puhuville lapsille toista kieltä päivähoidossa ja...

06.11.2017 Taina Saarenpää

Humanistit arkistoalan ammattilaisina ovat tutkimuksen elinehto

Arkistot ovat humanistisen tutkimuksen ytimessä. Lähteiden säilyminen ja saavutettavuus mahdollistavat tutkimuksen teon ja tulosten arvioinnin. Jotta tulevaisuudessa voidaan tehdä tutkimusta, on olennaista, että arkistoissa työskentelee myös syvällisesti humanistisia aloja tuntevia arkistoalan ammattilaisia. Tutkijan eteensä saama arkistoaineisto ei ilmaannu tyhjästä. Sen...

06.11.2017 Antti Lindfors

Satiiri ja moraalinen vastuullistaminen

Satiirinen ajankohtaisviihde on suosittua. Yhteiskunnallisen satiirin sanotaan jopa kirjoittavan itse itsensä näinä aikoina, mikä on huumorintutkijalle teoreettisesti mehukas väite. Satiiria tutkitaankin myös tieteellisesti, jolloin aiheelliseksi nousee kysymys sen suhteesta ironiaan. Sekä satiiri että ironia viittaavat epäsuoraan ja mahdollisesti humoristiseen ivaan,...

06.11.2017

Uusi teos tarinankerronnan ja etiikan kytköksistä eri taidemuodoissa

Nelivuotisen tutkimusprojektin Historian kokemus ja kertomisen etiikka nykytaiteissa (Emil Aaltosen Säätiö, 2013–2016) päätuotos Storytelling and Ethics: Literature, Visual Arts and the Power of Narrative (toim. Hanna Meretoja ja Colin Davis, Routledge) ilmestyi syyskuussa 2017. Kokoelmateoksen kirjoittajina on hankkeen tutkijoita sekä...

06.11.2017 Riitta Jytilä & Viola Parente-Čapková

Moniäänisiä keskusteluja suomalaisuuden merkityksistä kirjallisuudessa

Mikä on kirjallisuuden ja kirjallisuudentutkimuksen suhde yhteiskunnalliseen keskusteluun ja politiikkaan? Miten kirjallisuus liittyy kansallisuuteen? Entä mitä tarkoittaa kirjallisuuden ylirajaisuus? Näitä kysymyksiä pohditaan Turun yliopiston kotimaisessa kirjallisuudessa, ja viime kesänä keskustelimme niistä myös suomea ja Suomen kulttuuria ulkomailla opiskelevien nuorten kanssa....

06.11.2017 Tapio Onnela

Uusi humanistiportaali yhdistää verkkopalvelut ja verkko-opetuksen

Historia-aineita palvelleet Agricola – Suomen historiaverkko -portaali ja historian valtakunnallinen verkko-opetus sulautuvat yhteen ja laajenevat kattamaan myös muita humanistisia aineita. Uusitut palvelut luovat yhteyden humanistista tietoa käyttävien instituutioiden, suuren yleisön sekä humanistisen tutkimuksen ja koulutuksen välille. Syksyn aikana tapahtuu merkittävä...

06.11.2017 Riikka Stewen

Taidehistoria tutkii materialisoituneita ajatuksia ja havaintoja

Taidehistorioitsijana ajattelen, että eri aikojen ja kulttuurien maailmankuvat kiteytyvät esineissä ja objekteissa, joita kutsumme taiteeksi ja taideteoksiksi; taiteessa voimme konkreettisesti nähdä, kuinka havainnot ja käsitykset maailmasta muuttuvat kulttuurisesti ja historiallisesti. Gaston Bachelard uskoi, että aika voi tihentyä ja tulla näkyväksi...

06.11.2017 Maija Mäki

Kansatieteilijät lapsuusmuistojen jäljillä

Lapsuuden muistot rakentuvat mieliin painuneista yksityiskohdista; arkisista tapahtumista ja juhlan tunnusta, tuoksuista, mauista ja äänistä. Yksityiskohtaisista, tarkoista tunnemuistoista ei aina osaa tarkasti sanoa sitä, mikä niistä on tehnyt itselle niin merkityksellisen, että se on kiinnittynyt mieleen. Joskus nämä muistot nousevat...

Soihtu

Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkojulkaisu

ISSN 2342-107X

Päätoimittaja:
Heidi Salmi

Toimituskunta

Humanistisen tiedekunnan verkkosivusto

Humanistinen tiedekunta Facebookissa

Saavutettavuusseloste

Tietosuojailmoitus