Tutkimus ja opetus

06.11.2017 Riitta Jytilä & Viola Parente-Čapková

Moniäänisiä keskusteluja suomalaisuuden merkityksistä kirjallisuudessa

Mikä on kirjallisuuden ja kirjallisuudentutkimuksen suhde yhteiskunnalliseen keskusteluun ja politiikkaan? Miten kirjallisuus liittyy kansallisuuteen? Entä mitä tarkoittaa kirjallisuuden ylirajaisuus? Näitä kysymyksiä pohditaan Turun yliopiston kotimaisessa kirjallisuudessa, ja viime kesänä keskustelimme niistä myös suomea ja Suomen kulttuuria ulkomailla opiskelevien nuorten kanssa....

06.11.2017 Tapio Onnela

Uusi humanistiportaali yhdistää verkkopalvelut ja verkko-opetuksen

Historia-aineita palvelleet Agricola – Suomen historiaverkko -portaali ja historian valtakunnallinen verkko-opetus sulautuvat yhteen ja laajenevat kattamaan myös muita humanistisia aineita. Uusitut palvelut luovat yhteyden humanistista tietoa käyttävien instituutioiden, suuren yleisön sekä humanistisen tutkimuksen ja koulutuksen välille. Syksyn aikana tapahtuu merkittävä...

06.11.2017 Riikka Stewen

Taidehistoria tutkii materialisoituneita ajatuksia ja havaintoja

Taidehistorioitsijana ajattelen, että eri aikojen ja kulttuurien maailmankuvat kiteytyvät esineissä ja objekteissa, joita kutsumme taiteeksi ja taideteoksiksi; taiteessa voimme konkreettisesti nähdä, kuinka havainnot ja käsitykset maailmasta muuttuvat kulttuurisesti ja historiallisesti. Gaston Bachelard uskoi, että aika voi tihentyä ja tulla näkyväksi...

06.11.2017 Maija Mäki

Kansatieteilijät lapsuusmuistojen jäljillä

Lapsuuden muistot rakentuvat mieliin painuneista yksityiskohdista; arkisista tapahtumista ja juhlan tunnusta, tuoksuista, mauista ja äänistä. Yksityiskohtaisista, tarkoista tunnemuistoista ei aina osaa tarkasti sanoa sitä, mikä niistä on tehnyt itselle niin merkityksellisen, että se on kiinnittynyt mieleen. Joskus nämä muistot nousevat...

06.11.2017 Jaana Vaahtera

Miehekästä järjenkäyttöä

Kirjan esipuhe saattaa joskus jäädä lukematta, mutta silloin lukija voi jäädä yhtä viihdyttävää, paljastavaa ja häkellyttävääkin lukukokemusta köyhemmäksi. William Gunion Rutherford julkaisi 1881 edition toisella vuosisadalla jaa. eläneen Frynikhoksen sanakirjasta. Sanakirjan tarkoitus oli edistää klassisen attikalaisen kreikan käyttöä Frynikhoksen oman...

06.11.2017 Maarit Koponen

Baabelin kaloista kääntäjän työvälineisiin

Tieteiskirjallisuudessa, elokuvissa ja tv-sarjoissa on kautta aikojen tarvittu keinoja saada eri planeettojen väki viestimään keskenään. Keinoja löytyykin Linnunradan käsikirjan telepaattisista baabelin kaloista Star Trekin universaalikääntäjään. Kiinnostuksesta näihin fiktiivisiin keksintöihin tavallaan alkoi oma urani käännösteknologian parissa. Ajatus mitä tahansa kieltä silmänräpäyksessä...

06.11.2017 Kirsi Hänninen

Arkisto tulee tutkijan luo

Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen arkisto (HKT-arkisto) vastaa tutkimustyön haasteisiin, helpottaa yliopistolla opettavien arkea ja tarjoaa ideoita ja tutkimusaineistoja sekä tutkijoille että opiskelijoille. Aloitin työni HKT-arkistossa kesällä ja olen taustaltani sekä tutkija että opettaja ja arkistoalalle koulutettu. Näenkin tutkimusarkiston tiedonkulun...

06.11.2017 Aino Liira

Viestinnän verbaaliset ja visuaaliset keinot – tutkimusta varhaisten englanninkielisten tekstien ominaisuuksista

Kuinka tekstin käsinkosketeltava olomuoto, asettelu sivulla sekä muut visuaaliset piirteet vaikuttavat sen välittämään viestiin? Tätä kysymystä on selvittänyt Turun yliopiston englannin kielen oppiaineen tutkimushanke Pragmatics on the Page, tuttavallisemmin PoP, joka on tuonut yhteen historiallisen kielitieteen sekä käsikirjoitusten ja varhaisten...

06.11.2017 Elina Valovirta & Joel Kuortti

Lihaksi ja vereksi muuttunut Vapaudenpatsas

Kirjailija Salman Rushdien suhde näyttelijän, mallin ja Top Chef -juontajan Padma Lakshmin kanssa sai paljon mediahuomiota vuosina 2000–2013. Salmanin muutto Lontoosta New Yorkiin, orastava suhde Padmaan ja myöhemmin ero kolmannesta vaimostaan Elizabeth Westistä sekä kolmen vuoden liitto Padman kanssa (2004–2007)...

06.11.2017 Kaisu Hynnä

Kun läskipepusta tuli pop!

Voiko kokonormeja suurempi keho olla kaunis ja haluttava? Saako lihavasta pepusta, vatsamakkaroista tai paksuista reisistä olla ylpeä? Väitöskirjatutkimuksessani tarkastelen mediaesityksiä, jotka vastaavat edellä oleviin kysymyksiin kyllä. Vaikka valtavirran mediakulttuurissa lihava keho näyttäytyy tyypillisesti vastenmielisenä ja uhkaavana, viime vuosina mediassa ovat...

Soihtu

Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkojulkaisu

ISSN 2342-107X

Päätoimittaja:
Heidi Salmi

Toimituskunta

Humanistisen tiedekunnan verkkosivusto

Humanistinen tiedekunta Facebookissa

Saavutettavuusseloste

Tietosuojailmoitus