Tutkimus ja opetus

24.04.2017 Maria Patjas

Turussa muistetaan yhä vuosi 1918

Turussa muistellaan edelleen Suomen sisällissodan tapahtumia. Sisällissotaan liittyvien perhemuistojen keruu alkoi tammikuussa 2017, kun folkloristiikan, museologian ja uskontotieteen oppiaineiden yhteinen hanke Sirkkala 1918–2018. Vankileiristä muistin paikaksi ja kulttuuriperintökohteeksi julkaisi aiheeseen liittyvän teemakyselyn. Sirkkalan kampusalueen rakennettu historia ulottuu vuoteen 1834, jolloin...

24.04.2017 Hannaleena Hieta

Paikan ajallinen kerroksellisuus – nomadeja ja talonpoikia

Kaakkois-Unkarissa keskellä pustaa seisovat Szerin luostarinrauniot. Monet unkarilaiset ajattelevat paikan liittyvän madjaarien maahantuloon 890-luvun lopulla. 1200-lukulaisessa kronikassa mainitaan, että heimopäälliköt kokoontuivat siellä jakamaan Unkarin alueet keskenään maahantulon jälkeen. Kronikka palveli silloisten valtaa pitävien sukujen etuja, eikä todennäköisesti kuvaa todellisia tapahtumia....

24.04.2017 Petri Saarikoski

Suomen pelimuseon haasteita ja mahdollisuuksia

Tutustuin ensimmäisen kerran Tampereen pelimuseohankkeeseen sen aloitusseminaarissa 31. maaliskuuta 2015. Joukkorahoituskampanja käynnistettiin samana päivänä ja se rikkoi välittömästi Mesenaatti-palvelun yhden päivän lahjoitusennätyksen. Muistan edelleen päivän aikana vallinneen vilpittömän innostuneen ilmapiiriin, joka näkyi virallisissa asiantuntijapuheenvuoroissa ja käytäväkeskusteluissa. Olen itse ammattini puolesta...

24.04.2017 Henna Karppinen-Kummunmäki

Historiallista nuoruutta etsimässä

Ikä ei ole vain absoluuttinen numero, vaan se on erilaisten merkityksien muodostama kokonaisuus. Ihmisen eri ikäkaudet – lapsuus, nuoruus, aikuisuus ja vanhuus – eivät ole selvärajaisia, itsestään selviä vaiheita, vaan neuvottelun ja sopimisen tuloksia. Ihmisen ikään ja ikäkausiin liittyvät merkitykset...

24.04.2017 Katriina Heljakka

Aikaa kestävät lelusuhteet ja kulttuurin lelullistuminen

Lelujen suhde aikaan on moninainen tutkimusaihe, jonka puitteissa on mahdollista pohtia aikalaistemme asennoitumista usein triviaaleina koettuihin, mutta toisaalta vaalittuihin ja erilaisia merkityksiä omistajilleen välittäviin artefakteihin. Nykylelujen tämänhetkistä suhdetta kulttuurin eri osa-alueisiin on myös mahdollista peilata kulttuurin laajempaa lelullistumiskehitystä kartoittaen, mikä...

24.04.2017 Veli-Matti Rissanen

Joutenoloa antiikin Roomassa

Antiikin Roomassa vapaa-ajasta käytettiin termiä otium. Sanalla negotium taas tarkoitettiin erilaisia julkisia ja yksityisiä käytännön velvollisuuksia. Roomalaisille otium oli siis primaarinen käsite, jonka kautta sen vastakohta nec-otium (”ei-otium”) määriteltiin. Otium merkitsi monia asioita, kuten lepoa, joutenoloa, lomaa (valtiollisista toimista), valtiollista...

24.04.2017 Pia Salo

Kääntäjäopiskelijat heittäytyvät työelämäsimulaatioon työpajakursseilla

Monikielisissä työpajoissa käännöstieteen opiskelijat saavat eväitä työelämään. Käytännönläheisillä kursseilla yhdistetään aiemmin opittua uuteen ja opitaan yhdessä tekemällä. Kääntäjän työnkuvaan kuuluu usein itse kääntämisen lisäksi paljon muuta. Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen oppiaineiden yhteisissä monikielisissä työpajoissa pyritään tarjoamaan valmiuksia työelämään. Kurssin aluksi...

24.04.2017 Kristiina Taivalkoski-Shilov

Ajat muuttuvat ja Perjantai niiden mukana

Perjantain ääni Robinson Crusoen suomennoksissa kuvastaa eri kääntäjien näkemystä alkuteoksesta mutta myös kunkin aikakauden arvoja ja mieltymyksiä suomalaisessa kulttuurissa. Kääntäjän subjektiivinen tulkinta Kun tarkastellaan yhden ja saman alkuteoksen käännöksiä eri aikakausilta, ilmenee, että ne ovat tyyliltään erilaisia ja saattavat poiketa...

24.04.2017 Tiina Tuominiemi

Vanhan hyvän ajan modernit sadut

Ennen mikään ei ollut paremmin, väittää Charles Perrault ”suuren Ludwig XIV:n aikaa” ylistävässä poleemisessa runossaan Le Siècle de Louis le Grand (1687). Runo sytytti ilmiliekkeihin vanhan kiistan klassisoivien ja modernien välillä. Roihun keskellä Perrault puolusti modernia kantaansa kirjoittamalla sittemmin klassikkostatuksen...

24.04.2017 Tommi Laitinen

Sijoitustoiminnan ajalliset syklit ja rituaalit

”Aika on rahaa”, totesi Benjamin Franklin (1706–1790) aikanaan. Sijoittajan näkökulmasta aika on ensisijainen sijoituskohde. Sijoittajan on käytettävä aikaa esimerkiksi pörssikurssien seuraamiseen, yhtiöiden osavuosikatsausten lukemiseen, asuntomarkkinoiden seuraamiseen, mahdollisten sijoituskohteiden arviointiin ja valintaan sekä sijoitusten tekoon. Sijoitustoiminnassa menestyminen perustuu oikeaan ajoitukseen. Sijoittajien...

Soihtu

Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkojulkaisu

ISSN 2342-107X

Päätoimittaja:
Heidi Salmi

Toimituskunta

Humanistisen tiedekunnan verkkosivusto

Humanistinen tiedekunta Facebookissa

Saavutettavuusseloste

Tietosuojailmoitus