Tutkimus ja opetus

24.04.2017 Katriina Heljakka

Aikaa kestävät lelusuhteet ja kulttuurin lelullistuminen

Lelujen suhde aikaan on moninainen tutkimusaihe, jonka puitteissa on mahdollista pohtia aikalaistemme asennoitumista usein triviaaleina koettuihin, mutta toisaalta vaalittuihin ja erilaisia merkityksiä omistajilleen välittäviin artefakteihin. Nykylelujen tämänhetkistä suhdetta kulttuurin eri osa-alueisiin on myös mahdollista peilata kulttuurin laajempaa lelullistumiskehitystä kartoittaen, mikä...

24.04.2017 Veli-Matti Rissanen

Joutenoloa antiikin Roomassa

Antiikin Roomassa vapaa-ajasta käytettiin termiä otium. Sanalla negotium taas tarkoitettiin erilaisia julkisia ja yksityisiä käytännön velvollisuuksia. Roomalaisille otium oli siis primaarinen käsite, jonka kautta sen vastakohta nec-otium (”ei-otium”) määriteltiin. Otium merkitsi monia asioita, kuten lepoa, joutenoloa, lomaa (valtiollisista toimista), valtiollista...

24.04.2017 Pia Salo

Kääntäjäopiskelijat heittäytyvät työelämäsimulaatioon työpajakursseilla

Monikielisissä työpajoissa käännöstieteen opiskelijat saavat eväitä työelämään. Käytännönläheisillä kursseilla yhdistetään aiemmin opittua uuteen ja opitaan yhdessä tekemällä. Kääntäjän työnkuvaan kuuluu usein itse kääntämisen lisäksi paljon muuta. Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen oppiaineiden yhteisissä monikielisissä työpajoissa pyritään tarjoamaan valmiuksia työelämään. Kurssin aluksi...

24.04.2017 Kristiina Taivalkoski-Shilov

Ajat muuttuvat ja Perjantai niiden mukana

Perjantain ääni Robinson Crusoen suomennoksissa kuvastaa eri kääntäjien näkemystä alkuteoksesta mutta myös kunkin aikakauden arvoja ja mieltymyksiä suomalaisessa kulttuurissa. Kääntäjän subjektiivinen tulkinta Kun tarkastellaan yhden ja saman alkuteoksen käännöksiä eri aikakausilta, ilmenee, että ne ovat tyyliltään erilaisia ja saattavat poiketa...

24.04.2017 Tiina Tuominiemi

Vanhan hyvän ajan modernit sadut

Ennen mikään ei ollut paremmin, väittää Charles Perrault ”suuren Ludwig XIV:n aikaa” ylistävässä poleemisessa runossaan Le Siècle de Louis le Grand (1687). Runo sytytti ilmiliekkeihin vanhan kiistan klassisoivien ja modernien välillä. Roihun keskellä Perrault puolusti modernia kantaansa kirjoittamalla sittemmin klassikkostatuksen...

24.04.2017 Tommi Laitinen

Sijoitustoiminnan ajalliset syklit ja rituaalit

”Aika on rahaa”, totesi Benjamin Franklin (1706–1790) aikanaan. Sijoittajan näkökulmasta aika on ensisijainen sijoituskohde. Sijoittajan on käytettävä aikaa esimerkiksi pörssikurssien seuraamiseen, yhtiöiden osavuosikatsausten lukemiseen, asuntomarkkinoiden seuraamiseen, mahdollisten sijoituskohteiden arviointiin ja valintaan sekä sijoitusten tekoon. Sijoitustoiminnassa menestyminen perustuu oikeaan ajoitukseen. Sijoittajien...

24.04.2017 Mirka Ahonen

Ranskan monikulttuuriset lähiöt nuorten siirtolaistaustaisten kirjailijoiden kuvaamina

Ranskassa lähiöt nähdään usein marginaalisina ja pahamaineisina paikkoina, joita leimaavat erilaiset sosiaaliset ongelmat. Ne ovat epäpaikkoja, joilla ranskalaisen antropologi Marc Augénin mukaan ei ole omaa historiaa, identiteettiä tai kulttuurisia arvoja. Lähiökeskustelut kietoutuvat läheisesti myös globalisaation ja monikulttuurisuuden kysymyksiin sekä maahanmuuttopolitiikkaan ja...

24.04.2017 Marika Räsänen

Skisman pyörteissä

Vuonna 1378 läntinen Eurooppa repesi. Se repesi kahden paavin johtamaan kirkkoon, joista toisen pääpaikkana oli Avignon ja toisen Rooma. Vuonna 1409 tilanne monimutkaistui entisestään, kun Pisassa valittiin kolmas paavi. Kiista siitä, kuka paaveista oli oikea ja todellinen Pietarin istuimen perijä,...

24.04.2017 Sara Norja

Alkemian peili keskiajalla ja uuden ajan alussa

Historiallisessa kielentutkimuksessa on käytännön syistä jaoteltu kielen vaiheet eri aikakausiksi. Tutkijat profiloituvat usein tietyn kielivaiheen tutkijoiksi. Välillä tutkimus kuitenkin vaatii aikakausien välimaastossa kulkemista. Väitöskirjassani tutkin alkemistista teosta The Mirror of Alchemy (MoA). Tutkimukseni keskittyy MoA:n seitsemään englanninkieliseen käsikirjoituskopioon, jotka ovat...

24.04.2017 Veli Pekka Toropainen

Memento mori – kun aika pysähtyy

Vuoden 1657 maaliskuun 22. päivänä Turun yllä kumisivat viisi ja puoli tuntia tuomiokirkon kellot merkiksi siitä, että pormestari Nicolaus Lietzenin edesmenneen puolison Katarina Balthazarsdotter Wernlen tomumaja laskettiin kirkon pääkuorin hautakammioon. Kunniallisen ja pidetyn vaimo Katarinan maanpäällinen aika oli päättynyt viisi...

Soihtu

Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkojulkaisu

ISSN 2342-107X

Päätoimittaja:
Heidi Salmi

Toimituskunta

Humanistisen tiedekunnan verkkosivusto

Humanistinen tiedekunta Facebookissa

Saavutettavuusseloste

Tietosuojailmoitus