Tutkimus ja opetus

07.11.2016 Lauri Keskinen

Tiedekarusellissa koolla menestyneitä hankejohtajia

”Suomen Akatemian hakemuksissa ei revitellä, Koneen hakemuksissa joo!” totesi kotimaisen kirjallisuuden professori Lea Rojola syyskuussa järjestetyssä Tiedekaruselli-tapahtumassa. Humanistisen tiedekunnan tutkijoille suunnatussa tapahtumassa neljä menestynyttä rahoituksen hakijaa – Rojolan lisäksi professorit Hannu Salmi, Taina Syrjämaa ja Jaakko Suominen – kertoivat, miksi...

07.11.2016 Hanna Meretoja

Uusi kansainvälinen kertomuksen ja muistin tutkimuksen verkosto

Tutkimusverkostossa Narrative and Memory: Ethics, Aesthetics, Politics (2017–2019) eri alojen tutkijat pureutuvat kulttuurisen muistin ja kerronnallisten käytäntöjen kytköksiin. Verkoston ensimmäinen symposium ylirajaisista kertomisen ja muistamisen muodoista järjestetään Tallinnassa maaliskuussa 2017. Pohjoismaissa on toiminut vuodesta 1950 lähtien riippumaton, Pohjoismaiden neuvoston rahoittama...

07.11.2016 Annastiina Mäkilä

Historiatieteiden tohtorikoulutettavat verkostoja kokemassa

Historiatieteiden valtakunnallinen tohtoriohjelma päättyi vuoden 2015 lopulla eikä historian tohtorikoulutettaville ole tällä hetkellä luontaisia tilaisuuksia tavata toisiaan suuremmalla joukolla. Niinpä turkulaiset kutsuivat helsinkiläiset tohtorikoulutettavat Turkuun elvyttämään verkostoja. Valtakunnallinen tohtoriohjelma päättyi – mitä tilalle? Suomessa historia-aineiden jatko-opintoja tarjotaan Turussa, Helsingissä, Tampereella,...

07.11.2016 Pauliina Latvala-Harvilahti

Neuvoteltavissa oleva valta? Eduskunnan muistitietohaastattelut politiikan kulttuuriperintönä

Poliittista kulttuuriperintöä on arkistoitu Eduskunnan kirjaston veteraanikansanedustajien muistitietoarkistoon jo lähes kolme vuosikymmentä. Demokraattisessa yhteiskunnassa poliittisten päättäjien haastatteluprojekteissa voidaan keskustella vallasta osana poliittisen kulttuurin avoimuutta ja sananvapautta. Aineisto soveltuu eri alojen tutkimukseen. Haastatteluprojektin ensimmäisten viiden vuoden (1988–1992) aikana valta-teema ei systemaattisesti...

07.11.2016 Anna Saarikko

Kirkonrotta muistelee – reformaation merkkivuoden lastennäyttely

Koulunpenkiltä työelämän vilinään. Museologian teemaseminaari johdatti alan opiskelijan ainutlaatuiseen harjoitteluun. Ensi vuonna tulee kuluneeksi viisisataa vuotta siitä, kun Martti Luther julkaisi kuuluisat teesinsä ja reformaatio sai alkunsa. Kuten monissa muissakin Euroopan kaupungeissa, myös Turussa merkkivuoteen liittyy paljon erilaisia näyttelyitä ja...

07.11.2016 Uula Neitola

Rajavartijaperinteiden jäljillä

Vuoden 2011 lopussa Rajavartiolaitos ja Turun yliopiston folkloristiikan oppiaine laativat yhteistyösopimuksen Rajavartiolaitoksen perinnetiedon keräämisestä. Keskeisenä tavoitteena on ollut henkilökohtaisia muistoja ja hiljaista tietoa sisältävän aineiston kerääminen, jonka perusteella voidaan julkaista tarinoita sisältävä kirja. Aineistoa rajavalvonnasta meripelastukseen ja koiratoimintaan Pasi Enges...

07.11.2016 Maria Vanha-Similä

Tehdasyhteisön arkea

Lapsiperheiden arki Forssan tehdasyhteisössä oli 1950–1970-luvuilla työntäyteistä. Vanhempien työnantajalla, Finlayson-Forssa Oy:llä, oli keskeinen vaikutus koko perheen elämään. Tehtaaseen, tehtaaseen! Forssan tekstiiliteollisuudessa työskenneltiin usein sukupolvesta toiseen tai sinne muutettiin työn perässä. Perhe vaikutti merkittävästi hakeutumisessa töihin tekstiiliteollisuuteen. Jos vanhemmat ja muut...

04.04.2016 Tiina Käkelä-Puumala

Borgesin maaginen raha

”Buenos Airesin Zahir on aivan tavallinen kahdenkymmenen centavon kolikko.” Näin alkaa argentiinalaisen kirjailijan Jorge Luis Borgesin (1899–1986) novelli Zahir (El Zahir, 1949), jossa päähenkilö, Borgesiksi itseään kutsuva kertoja, saa haltuunsa kolikon, josta tulee hänelle kaikennielevä pakkomielle. Kohtalokas raha tulee päähenkilölle...

04.04.2016 Katriina Hulkkonen & Ilmari Raevuori

Uskonto ja talous

Uskontoa ja taloutta käsittelevässä tutkimuskirjallisuudessa kuvataan usein näiden alueiden yhdistämisestä aiheutuvaa ristiriitaa. Kaupallisuuden ja uskonnon suhde koetaankin usein varsin epämiellyttäväksi puheenaiheeksi. Jännitteen taustalla voi olla esimerkiksi romanttinen käsitys ”puhtaasta” uskonnosta, joka on erillinen ”turmeltuneista” elämän ja kulttuurin osa-alueista kuten rahasta....

04.04.2016 Pauliina Latvala-Harvilahti

Unescon ”budjettitodellisuus” ja rahan rooli kansainvälisissä kulttuuriperintösopimuksissa

Suomi on Unescon Maailmanperintökomitean jäsenenä näköalapaikalla päätettäessä Maailmanperintörahaston käytöstä. Yhdysvallat menetti taannoin äänioikeutensa Unescossa vetäytyessään jäsenmaksuista. Vaikka kansainväliseen kulttuuriperintötyöhön osallistuminen maksaa, uusimpien yleissopimusten myötä kulttuuriperintö nähdään yhteiskunnan resurssina eikä kulueränä. Kuka maksaa? Kulttuuriperinnön suojelutarpeesta puhuttaessa ei Unesco ole ensimmäisenä mielessä...

Soihtu

Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkojulkaisu

ISSN 2342-107X

Päätoimittaja:
Heidi Salmi

Toimituskunta

Humanistisen tiedekunnan verkkosivusto

Humanistinen tiedekunta Facebookissa

Saavutettavuusseloste

Tietosuojailmoitus