Tutkimus ja opetus

04.04.2016 Liisa Steinby

2, 5 miljoonaa työtuntia

Suomalaisen tieteen rahoitusjärjestelmä on vähitellen kehittynyt siihen suuntaan, että yliopistoissa tehtävä tutkimus tapahtuu yhä suuremmassa määrin ns. ulkopuolisen rahoituksen turvin, kun taas vakituisesti tehtäviinsä palkatut joutuvat käyttämään enenevän osan työajastaan opetukseen, hallintoon, suunnitteluun ja raportointiin. Yliopistojen budjettien supistuminen samanaikaisesti, kun...

04.04.2016 Veli Pekka Toropainen

Vain rajallinen määrä hyvää

Varhaismodernin ajan ihmiset ajattelivat, että taloudellista hyvää oli maailmassa jaettavissa vain rajallinen määrä. Tämä tarkoitti sitä, että toisen menestys oli pois omasta hyvästä, jota oli pyrittävä lisäämään kaikin keinoin. Yleisenä keinona 1600-luvun Turussa käytettiin toisen onnen kyseenalaistamista haukkumalla vastapuolta tai...

04.04.2016 Lauri Keskinen

Rahan ja tutkimuksen (pari)suhde

Käsittelen rahaa päivittäin. Kerron mistä sitä löytyy, mikä todennäköisyys sen saamiselle on, ja onko kenties joku kollegasi sitä jo saanut. Kyseessä on siis ikään kuin seuranhaku: ”Tutkija etsii rahaa tositarkoituksella. Onko meidät tarkoitettu toisillemme?” Omakohtainen kokemus – sekä tässä toimessa...

04.04.2016 Suvi Karila

Maailman rikkain yliopisto

Syksyllä 2015 sain mahdollisuuden lähteä Fulbright Centerin ja Turun yliopiston rahoittaman stipendin turvin työstämään kulttuurihistorian väitöskirjaani kahdeksaksi kuukaudeksi Yhdysvaltoihin Harvardin yliopistoon. Harvardin yliopisto tunnetaan paitsi laadukkaasta tutkimuksesta ja haastavasta sisäänpääsystä myös mittavasta varallisuudestaan. Vierailuni aikana olen päässyt nauttimaan monista tämän...

04.04.2016 Mika Kallioinen

Miksi markkinoita on säänneltävä?

Vakaa talouskasvu on osoittautunut yllättävän vaikeaksi tavoitteeksi. Erityisen hankalaa on linjanveto, tuleeko yhteiskunnan asettaa rajoja taloudelliselle toiminnalle, vai johtaako yksilöiden mahdollisimman pitkälle viety vapaus parhaimpaan lopputulokseen. Ongelman syvyyttä korostaa taloudellisten suhteiden mutkikkuus: talous lienee maailman laajin sosiaalinen järjestelmä. Taloushistorioitsijan silmin...

04.04.2016 Nora Palonen

Tarina löytyy kirjoittamalla

Minkälaisen tutkimusmatkan kirjan kirjoittaminen vaatii? Kuinka monia arkistoissa vietettyjä tunteja, ja kuinka tarpeellista on, että fiktiosta löytyy faktaa? Luovan kirjoittamisen oppiaine järjesti ”Aineistoista tarinoiksi” -luentosarjan, jonka puhujia olivat ansioituneet tietokirjailijat sekä aineistoja tekstiensä luomiseksi käyttävät kaunokirjailijat. Luentosarjan tarkoituksena oli avata,...

04.04.2016 Otto Latva

AHA eli Aallonharjalle

Turun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa koottiin viime syksynä edellisinä vuosina tehtyä meriaiheista tutkimusta. Kartoitimme tutkimuskenttää pitäen silmällä Turun yliopiston tutkimuksen profilointia, jossa yksi kuudesta temaattisesta painopisteestä on meri- ja merenkulku. Samalla saimme joukon yliopiston ihmistieteelliseen merentutkimukseen erikoistuneita tutkijoita koottua saman pöydän...

04.04.2016 Lotta Aarikka

Arkisto-osaamisen häntä pystyyn

Digitaaliset ihmistieteet -kurssi on antanut ajattelemisen aihetta. Eniten se on pistänyt miettimään aineistojen avoimuutta ja tunnettuutta. Olen joskus ollut kliseinen humanisti ja vierastanut kaiken maailman vipstaakeja ja ohjelmistoja. Kandia tehdessä käsittelin haastatteluaineistoni paperilla ja puuväreillä. Rakkauden sähköisiin työkaluihin työelämässä ja...

04.04.2016 Sirkku Pihlman

Siirtolapuutarha vai parkkipaikka?

Kupittaan siirtolapuutarha on viheriöinyt yli 80 vuotta Kupittaan historiallisen puiston vieressä. Aluksi sen rajanaapureina olivat Lyyvaaran kauppapuutarha ja pellot, vuodesta 1972 alkaen Citymarket. Täältä Uudenmaantullin takaa vuokrasivat varakkaat porvarit ja puistoaktivistit 1820-luvulta alkaen kaupungilta plantaaseja, ja puita istutettiin kaupungin sisääntuloväylän...

04.04.2016 Pekka-Erik Eskelinen

Pitojen politiikkaa

Talonpoikaisia ruokapitoja on Varsinais-Suomessa järjestetty pääasiassa häiden, hautajaisten ja kinkerien yhteydessä. Lisensiaatintutkimuksessani teemoittelen esiin ruokapitoinstituutiota jäsentäneen kolmiosaisen kulttuurisen mallin (rankijärjestyksen noudattaminen, eri roolinhaltijat muokkaamassa pitoja sekä pitorituaalien statushierarkkinen ulottuvuus). Selvitän myös, ovatko pitotapojen syvärakenteen säätyajattelun merkitykset olennaisesti muuttuneet yhteiskunnallisen muutoksen...

Soihtu

Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkojulkaisu

ISSN 2342-107X

Päätoimittaja:
Heidi Salmi

Toimituskunta

Humanistisen tiedekunnan verkkosivusto

Humanistinen tiedekunta Facebookissa

Saavutettavuusseloste

Tietosuojailmoitus