Materiaalit

Koulutuksen pedagoginen julkaisu:

• Lintunen, Mäkinen & Eirola (toim.) (2023). Sujuvuutta suulliseen kielitaitoon: näkökulmia kielten opetukseen. Turku: Turun yliopisto. SuSuKi-koulutuksen pohjalta koottu teos, jossa kouluttajien teoreettisia alustuksia sekä koulutukseen osallistuneiden opettajien käytännön esimerkkejä. Linkki verkkojulkaisuun.

Suullisen kielitaidon oppiminen ja opettaminen:

• Sujuvuus osana suullista kielitaitoa –video. Keskustelemassa SuSuKi-koulutuksen asiantuntijat Pauliina Peltonen ja Elina Lehtilä. Väliotsikoin jaoteltu video sopii hyvin esitettäväksi myös kielten oppitunneilla.
• Sujuvuutta suulliseen kielitaitoon – ääntäminen osana kielitaitoa –video. Keskustelemassa SuSuKi-koulutuksen asiantuntijat Henna Heinonen ja Pekka Lintunen.
• Sujuvuutta suulliseen kielitaitoon – yksilölliset erot –video. Keskustelemassa SuSuKi-koulutuksen asiantuntijat Outi Veivo ja Sanna Olkkonen.
• Tutkimustietoa ja materiaaleja kielikasvatuksesta, kielten oppimisesta ja opiskelusta  Opetushallituksen verkkosivuilla.
• Elina Tergujeffin vinkit ääntämisen opetukseen Opetushallituksen verkkosivuilla.
• Heinonen, H. (2021). Lausepaino-ongelmia: ääntämisen ymmärrettävyyteen voi vaikuttaa se, mitä painottaa ja miten. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 12(1). Linkki verkkojulkaisuun
• Vinkkejä ääntämisen opettamiseen: http://www.pronunciationforteachers.com
• Tergujeff & Kautonen (2019). Suullinen kielitaito: Opi, opeta, arvioi. Helsinki: Otava.
  Tämä opettajille suunnattu opas koostuu lyhyistä luvuista, joista jokainen vastaa luvun alussa esitettyihin kysymyksiin ja päättyy käytännönläheiseen vinkkilistaan. Kirjan lopusta löydät myös keskeiset kielikohtaiset oppimiskohteet Suomessa yleisesti opetettavien kielten ääntämiseen (= mitä olisi tärkeää opettaa). Linkki verkkokauppaan.

Suullisen kielitaidon arviointi: 

• Heinonen, H. & Kautonen, M. (2017). Miten ääntämistä arvioidaan? Käytännön työkalu opettajille. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 8(4). Linkki verkkojulkaisuun. Artikkelista löytyy arviointimatriisi ja opetusvinkkejä.
• Arvioinnissa voidaan käyttää tukena oppilaiden itsearviointia (osaan -väittämiä, voi olla esim. Likert-asteikolla)
• Oppilaiden kanssa voidaan käydä läpi keskeiset asiat, mitkä vaikuttavat suullisen kielitaidon arviointiin. Voidaan kuunnella erikielisten ääntämää kohdekielen puhetta ja voidaan arvioida esim. ymmärrettävyyttä. Keskustellaan mikä on tärkeää ääntämisessä ja miksi. Voidaan keskustella, mitä mikin arvosana sisältää.

Nettisivuja ja sovelluksia:

• www.youglish.com  
  YouTube-videoiden sanahaku, joka toimii usealla kielellä (vaihda kieli valikosta). Haun avulla voidaan kuulla halutun sanan ääntäminen eri puhujien tuottamana. Voimme myös löytää tietyn aihepiirin videoita käyttämällä sanahakua.
• http://sla-speech-tools.com  
  Tutkimusperustaisia harjoituksia englannin ääntämisen oppimiseen Kazuya Saiton tiimiltä. Erilaisia tehtäväideoita, joita on helppo muokata omaan opetukseen sopiviksi.
• Sock Puppets : Sovellus, jolla voi äänittää puhetta animaatiohahmolle – myös useammalle, joten vuoropuhelutkin onnistuvat. Äänen voi muuttaa niin hassuksi, että se on luultavasti tunnistamaton. Tämä voi auttaa ujoja oppijoita. Äänen ”naamioiminen” kiinnittää huomion puheen painoihin, rytmiin ja intonaatioon, joten näistä ymmärrettävyyden kannalta tärkeistä piirteistä voi luoda eksplisiittisiä harjoituksia sovelluksen avulla. Katso sovelluksen lyhyt esittely: https://www.youtube.com/watch?v=fM83udhORoE. 
• Tuoreita harjoituskirjoja sekä britti- että amerikanenglannin ääntämiseen ja transkriptioon:
  • Paul Carley ja Inger M. Mees : British English Phonetic Transcription (2021) Verkkoversio: https://paulcarley.com/books/british-english-phonetic-transcription/ 
  • American English Phonetic Transcription (2021)  Verkkoversio: https://paulcarley.com/books/american-english-phonetic-transcription/ 
  • Kirjoissa käydään läpi britti- ja amerikanenglannin äännejärjestelmä. Niissä on paljon harjoituksia, joita voi käyttää kuunteluna, kuuntele ja toista –ääntämisharjoituksina, tai transkriptioharjoituksina. Harjoituksissa on haastavuudeltaan vaihtelevia yksittäisiä sanoja ja lyhyitä lauseita, joten niitä voi soveltaa eritasoisille oppijoille. Kirjojen äänitiedostot ja harjoitusten ratkaisut ovat saatavilla kummankin kirjan sivuilla ilmaiseksi, joten niitä voi hyödyntää, vaikkei itse kirjaa olisi aina saatavilla.  

Harjoituksia muilla apuvälineillä:

• Ääntämään tikkari suussa? Työpajassa testasimme ruotsin avoimen ö-äänteen ääntämistä tikkarin avulla. Pyöreä tikkari ohjaa kielimassan oikeaan suuntaan. Kun kielimassaa pysyy samassa kohdassa mutta sen nostaa ylemmäs, ääntyy ruotsin u (hus) äänne vähintäänkin tunnistettavasti.
•  Kazoo-pilli: Kazoolla saat vipinää oppitunnille! Ideana on, että pilliin puhuminen saa yksittäiset äänteet hämärtymään, ja puhe kuulostaa lempeältä pörinältä. Huomio kiinnittyy puheen prosodiaan. Koska kaikkien puhe kuulostaa hassulta, heittäytyminen voi olla helpompaa. Painon ja intonaation merkitystä voit valottaa esim. ns. sävylukuharjoituksilla (lue iloisesti, surullisesti, innostuneena, tylsistyneenä jne.). Voit myös harjoituttaa esim. painon asettumista oikealle tavulle, lausepainon asettumista tai vaikkapa nousevaa intonaatiota. Muovisen kazoon voi saada musiikkiliikkeestä noin kahden euron hintaan.

Helposti toteutettavia harjoituksia:

• Erityyppiset esitelmät ja tietoisuuden lisääminen: Tämä ajatus tuli opettajilta työpajassa. Erityyppiset esitelmät pakottavat meidät käyttämään prosodiaa monipuolisesti. Äännämme (toivottavasti) eri tavalla, kun mainostamme kotikaupunkiamme, teemme video-CV:n, esittelemme jotain asiallista (esim. ilmasto, psykologia, terveystieto) sisältöä jne. Tietoisuus prosodisesta vaihtelusta kasvaa ja intonaatiolla ja painotuksilla voidaan tehdä merkitysvivahteita.
• Ääntämisen ja prosodian visualisointi: Painotetut tavut voi kirjoittaa isoilla kirjaimilla, pitkät äänteet sanassa ja lauseessa voi piirtää pitkällä palkilla, sävelkulun voi piirtää nousevilla, laskevilla ja tasaisilla käyrillä.
• Toistaminen ja harjoittelu: Tekstin lukeminen (esim. kirjallinen teksti, joka on saatavilla netissä/äänikirjana). Lukeminen nauhoitetaan ja kuunnellaan. Kuunnellaan teksti natiivin lukemana netistä/äänikirjasta. Merkitään huomioita lukemisesta ja ääntämisestä, voidaan tehdä parityönä. Keskustellaan, mikä oli positiivista ja mihin pitäisi vielä kiinnittää huomiota.  
• Kuvasta kertominen/sarjakuvasta kertominen: Oppilaita voidaan pyytää laatimaan tekstit tarinan puhekupliin pareittain. Sen jälkeen annetaan omat tekstit toisella ryhmälle luettavaksi. Toinen opiskelija lukee tekstin ja toinen sijoittaa tekstit oikeisiin ruutuihin. Tarina luetaan pareittain läpi vuorotellen. Opettajan kanssa voidaan lopuksi käydä läpi vaikeat sanat ja toistaa opettajan perässä. 
• Viivästetty toisto: Opettaja lukee lauseen ja pyytää oppilaita toistamaan kuulemansa sanat pareittain. Parit auttavat toisiaan ja kirjoittavat sanat ylös. Lauseet kirjoitetaan taululle, opettaja auttaa korjaamaan yhdessä keskustellen. Lauseet luetaan yhdessä ääneen.  
• Imperatiivikäskyjä: Oppilaat tekevät käskylauseita pareittain. Parit pyytävät/käskevät toista paria tekemään asioita (jos mahdollista tehdä luokassa).
•  Runon lukeminen: Tutustutaan vieraskieliseen runoon tai rap-lyriikkaan. Oppilaat tekevät yhdessä runon/rap-lyriikan sanakirjojen avulla. Runot luetaan/rap-tekstit esitetään lopuksi yhdessä kaikille.  Kohdekulttuuriin kuuluvan musiikin kuunteleminen ja laulaminen sisältää samalla kulttuuritietoutta.
• Sadun lukeminen: Opettaja lukee sadun (lyhyitä lauseita), oppilaat piirtävät kuulemansa. Oppilaat kertovat piirtämänsä sadun parilleen. Vuorotellaan sadun kertomista.
• Oman nimen sanomisen ja tavaamisen harjoittelu: Toinen oppilas on vastaanottovirkailija, toinen asiakas, jonka tulee kertoa nimensä. Oikean nimen kirjoittamiseksi pitää oppilaan tavata nimensä. Apuna voidaan käyttää kansainvälistä aakkoslistaa tai muuta sovittua lista, esim. Jos halutaan antaa etunimi Manon, voidaan sanoa M comme Maroc, A comme Algérie, N comme Norvège, O comme Océanie, N comme Norvège (Alphabets téléphoniques international et français)
• Toistolauseet: Oppilaat harjoittelevat toistolauseita ns. Bond-rakenteella “Autolla pääsee lujaa, tosi lujaa”. Pareja pyydetään tekemään aiheeseen sopivia lauseita ja esittämään ne toisille.
• Kielivoimistelulorut: Opettaja antaa listan tunnetuista kielivoimisteluloruista (vire-langues, tongue twisters). Oppilaat harjoittelevat lauseita ja tarvittaessa opettaja antaa tukea lausumiseen. Lauseet voidaan käydä yhdessä läpi, jos niissä on joitakin vaikeita sanoja.