Hankkeesta
Teiniliitto, vimma ja rakkaus
Tunneregiimin murros oppikoulumaailman loppuvaiheessa 1960–75
Korkeakouluopiskelijoiden radikalismia ja yhteiskunnallista toimintaa on tutkittu pitkään ja runsaasti, mutta koulumaailmaan keskittyvää vastaavaa tutkimusta on olemassa vasta vähän. Koneen Säätiön rahoittamassa nelivuotisessa hankkeessa (2020–24) syvennymme erityisesti Suomen koulujärjestelmän murrosvaiheeseen 1960–75, jota leimasi säilyttämisen ja uudistamisen kitka. Sovellamme tutkimuksessamme tunteiden historiaa sekä muistitietohistoriaa menneisyyden moniäänisen ja vuorovaikutteisen rekonstruoinnin välineinä.
Tutkimme ajanjaksoa, jolloin nuorison käyttäytymisnormit ja ennen pitkää poliittinen toimijuus haastoivat vanhemman kouluväen asenteet ja koko vallitsevan tunneregiimin. Foorumin tälle kuohunnalle tarjosi Suomen Teiniliitto. 1960–70-lukujen taitteessa se oli maan suurimpia ja kenties vaikuttavin nuorisojärjestö, mutta kun se luhistui ja katosi, se on jäänyt myös historiaansa paitsi ja on monille tuntematon.
Yhdistämme tieteen ja taiteen menetelmiä. Muistelu- ja tutkimusaineistojen pohjalta laaditaan akateemisia tutkimusjulkaisuja sekä suurelle yleisölle suunnattu historiateos. Lisäksi käsikirjoitetaan muistelijoiden henkilökohtaisia kokemuksia esiin tuova dokumenttielokuva. Aikomuksena on toteuttaa myös podcast-keskusteluja.
Syvennymme Teiniliiton ja oppikoulumaailman 1960–70-lukujen historiaan useista eri näkökulmista.
Hankkeen vastuullinen johtaja Ville Soimetsä tutkii oppikoululaisten suuntautumista puoluepolitiikkaan ja tähän vaikuttaneita tekijöitä, kuten epäoikeudenmukaisuuden, pettymyksen, solidaarisuuden ja sympatian kokemuksia. Tutkija Ville Okkonen puolestaan keskittyy oppikouluväen ja erityisesti ns. kouluoikeiston toimintaan ja suhtautumiseen aktivoituvaan, jopa kapinoivaan nuorisoon.
Tutkija Essi Jouhki tutkii kulttuurin ja aktivismin ilmaisuvoimaa ja perehtyy tarkemmin 1960-luvun ”kulta-aikaan” ja teinikuntien kulttuuriaktivismin nousuun, joka huipentui esimerkiksi runsaslukuisten teinilehtien sivuilla ja teiniteattereiden ohjelmistossa. Yhdessä tutkija Liisa Lalun kanssa hän keskittyy erityisesti tyttöjen ja nuorten naisten kokemuksiin ja tyttöjen verkostoihin usein maskuliinisena näyttäytyvässä Teiniliitossa. Lalu puolestaan syventyy erityisesti teinien kansainvälistymisen ja solidaarisuuden aikaan sekä Teiniliiton taistolaistumiseen.
Hankkeen taustalla vaikuttaa professori Kimmo Rentola, entinen vaasalainen teiniaktiivi ja Teiniliiton varapuheenjohtaja. Rentola keskittyy tutkimuksessaan teinien verkostoitumiseen ja tunnesiteiden muodostumiseen ja toimii samalla myös aikalaiskommentaattorina. Ohjaaja Jouko Aaltonen käsikirjoittaa hankkeen kuluessa entisten teinien henkilökohtaisista kokemuksista ammentavan dokumenttielokuvan, osallistuu tutkimushaastatteluihin ja toimii historiateoksen kuvatoimittajana.
Tutkimushankkeen haastatteluaineiston käsittelyssä noudatettavia tietosuojakäytäntöjä sovelletaan myös kirjallisen muisteluaineiston kohdalla.
Lisätietoja: