Tilastollisen aineiston käsittelyn ja tulkinnan perusteita

Sivut ovat oheisen teoksen kotisivut.

Sivuilta löydät kirjaan liittyvän materiaalin lisäksi erilaisia linkkejä ja esimerkkiaineistoja, joiden avulla voit kehittää ja lisätä määrällisen tutkimuksen teon, erityisesti tilastollisten menetelmien ja niihin liittyvän tulkinnan, hallintaa.

Sivuilta löytyy myös linkkejä muutamiin hyviksi havaittuihin artikkeleihin ja vastaaviin teksteihin, joista saat hyviä vinkkejä siitä, miten määrällisiä menetelmiä voi hyödyntää esimerkiksi omassa tutkimusprojektissa tai opinnäytetyön aineistonkäsittelyssä. Ja myös siinä, kuinka saatuja tuloksia yleisesti tulkitaan ja raportoidaan.

Kirjaa voi hankkia painettuna UTUshopista. Kirjan verkkoversio sijaitsee UtuPubissa. Kirjan pitäisi avautua kaikilla yleisillä selaimilla. Kaikkein toimivamman version saat itsellesi, kun lataat/tallennat version pdf-muotoon ja käytät tämän lukemiseen Acrobat reader -ohjelmaa.


 

Lisämateriaalit

Tilastollisten menetelmien käyttöön liittyviä kotimaisia ja kansainvälisiä sivustoja yms.

Tilastollisten menetelmien käyttöön liittyviä kotimaisia ja kansainvälisiä sivusto- ja menetelmäkirjallisuuslinkkejä.

TILASTOANALYYSIMENETELMÄÄN LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ
Sarna, Seppo 2012. Sanasto
– kokoamasta löytyy myös alan eng. kielinen sanasto
Tilastoanalyysiin liittyviä keskeisiä käsitteitä
Tilastomatematiikan peruskäsitteitä, Terve.fi

KOTIMAISIA ALAN SIVUSTOJA JA MUITA LINKKEJÄ
Menetelmäopetuksen tietovaranto
Tietoarkisto
Tilastokeskus
Tilastokeskus, johdatus tilastotieteeseen
Tilastokeskus, tilastokoulu
Akin menetelmäblogi

KANSAINVÄLISIÄ ALAN SIVUSTOJA
Cross Validated
Social Science Statistics
Statistics How To!

Kirjallisuusvinkkejä ja määrällistä tutkimusta hyödyttäviä artikkeli- ja tutkimusraporttiesimerkkejä sekä alan kirjallisuushakuohjeita yms

LISÄKIRJALLISUUSVINKKEJÄ

Teoksen lähdeluettelosta löydät paljon hyvää alan kotimaista ja kansainvälistä lisäluettavaa. Myös alan julkaisuja seuraamalla sekä eri hakukoneiden ja tietokantojen avulla löydät helposti lisää ajanmukaista lukemista. Oheisten lisäkirjaluettelojen jälkeen löydät yleisiä vinkkejä alan aikakausjulkaisuista ja ohjeita hakukoneiden hakujen toteutuksesta.

LISÄKIRJALLISUUTTA(verkosta löytyvää):
Komulainen, Erkki & Karma, Kai 2002. Tilastollisen kuvauksen perusteet käyttäytymistieteissä. Helsingin yliopisto, Kasvatustieteen laitos.
McHugh, Mary L. 2013. The Chi-square test of independence. Biochem Med (Zagreb) 23 (2): 143–149.
Melin, Ilkka 2006. Tilastolliset menetelmät. Teknillinen korkeakoulu, Matematiikan laboratorio.
Pohjavirta, Armo & Ruohonen, Keijo 2005. Laaja tilastomatematiikka
Nurminen, Markku 1997. Olemmeko p-arvon orjia?
Vilkka, Hanna 2007. Tutki ja mittaa. Määrällisen tutkimuksen perusteet.

MÄÄRÄLLISISTÄ TUTKIMUSTA HYÖDYTTÄVIÄ ARTIKKELITEKSTI- JA TUTKIMUSRAPORTTIESIMERKKEJÄ

Broberg, Mari 2010. Uusperheen voimavarat ja lasten hyvinvointi. Helsinki: Väestöliitto

Laura Niemi, Jari Metsämuuronen, Markku Hannula ja Anu Laine 2020. Matematiikan parhaaksi osaajaksi kehittyminen perusopetuksen aikana. Ainedidaktiikka 4 (1), 2–33.

*************************

MISTÄ LÖYDÄN LISÄTIETOA JA APUA TILASTOLLISTEN MENETELMIEN KÄYTTÖÖN JA NIIDEN TULOSTEN TULKITSEMISEEN?

Tilastollisen aineiston käsittelyn ja tulkinnan perusteita -kirja on luonteeltaan tilastollisten menetelmien käyttöön johdatteleva perusteos, jonka tavoitteena on antaa ”peruseväitä” määrällisten tutkimusten tilastolliseen analyysin suorittamiseen ja analyysien tulosten tulkintaan. Näin kirjassa, kuten yleensäkin vastaavissa muissakin perusteoksissa, monet analyysiin tai analyysimenetelmiin vaikuttavat esitykset väistämättä jäävät suhteellisen varsin yleisluontoisiksi. Toiset tärkeätkin aiheet tai menetelmälliset kysymykset ja menetelmien esittelyt jäävät maininnan asteelle tai jopa kokonaan käsittelemättä. Jokainen tutkimusta tekevä ja näitä menetelmiä käyttävä törmää aina aika-ajoin sellaisten kysymysten eteen, joiden avaaminen ja ratkaiseminen vaatii laajempaan alan kirjallisuuteen tutustumista.

Mistä tällaista lisälukemista sitten voisi löytää? Teoksemme, kuten muidenkin teosten, lähdeluettelo antaa tähän yhden hyvän lähtökohdan. Tätä kannattaa hyödyntää! Lisäksi eri tietokantojen ja ”hakukoneiden” avulla löydät helposti lisälukemista, kuten myös seuraamalla ja selailemalla alan johtavia lehtiä, joista mainittakoon tässä yhteydessä esimerkiksi

The American Statistician
Journal of Statistics Education,
Journal of Educational and Behavioral Statistics
Scandinavian Journal of Statistics

Lehtien seuraamisen ja selaamisen lisäksi voit hakea lisäkirjallisuutta eri tietokantojen ja hakukoneiden avulla (esim. Eric- ja Turun yliopiston Volter -tietokannoista). Myös Googlen tai muiden vastaavien hakukoneiden haut tuottavat nykyään varsin runsaasti laadukkaita tekstejä. Googlella on sekä yleinen hakukone että erityinen Google Scholar-hakukone. Ensinmainitulla löydät kätevästi ennen kaikkea verkossa olevia aiheeseen liittyviä verkkosivuja (ks. löydät linkkejä tällaisiin sivujen tältäkin sivustolta), mutta myös alan kirjoja. Google Scholar -hakukone soveltuu paremmin alan tieteellisten artikkelien ja julkaisujen hakemiseen.

Erilaisia tietokantoja ja hakukoneita käyttäen löydät suhteellisen vaivattomasti tekstejä, joita kulloinkin tarvitset (muistathan kuitenkin normaalin lähdekritiikin; ensimmäiseksi vastaan tullut teksti ei välttämättä ole se ”paras” tai tarkoituksenmukaisin vastaus kysymykseesi tai ongelmaasi). Kuitenkin, kun jaksat kokeilla eri hakukoneita ja tietokantoja erilaisilla hakusanoilla ja niiden yhdistelmillä, löydät varmasti kaipaamasi tekstin/tekstit ja saat konkreettistakin apua niistä. Hakukoneiden ja tietokantojen käyttö on siinäkin suhteessa kätevää, että näissä on usein suora linkki artikkelien tai teoksen pdf-versioon. Jos löydät jonkin mielenkiintoisen tuntuisen artikkelin, jossa ei ole suoraan linkkiä artikkelin pdf-versioon, kannattaa katsoa, löytyykö lehden, jossa artikkeli on julkaistu, lukijaoikeudet yliopistojen kirjastoista, näin voit päästä lehden käsiksi verkkoversioon. Ja tietysti lehti voi olla kirjastojen hyllyillä ihan fyysisestikin.

Seuraavassa on muutamia esimerkkejä kirjallisuuden hakemisesta hakukoneiden avulla. Ajatellaanpa, että oman aineistomme muuttujien jakaumat ovat sen verran ”vinoja”, että aineiston käyttö huolestuttaa meitä. Millaisia ratkaisumalleja tähän ongelmaan alan kirjallisuudessa suositellaan? Näihin kysymyksiin sopivia kirjoja ja artikkeleita voimme hakea esimerkiksi seuraavilla hakulauseilla ja -sanoilla (englanniksi tai miksei muillakin kielillä, suomeksikin):

1. AINEISTON VINOUS, MITEN TÄHÄN TULEE REAGOIDA, MITEN TILANNETTA
VOISI ”KORJATA”

Yleishaku: esim. hakulausekkeella: statistics AND methods AND data AND skewness
– hakua täsmentävä määritelmä AND kannattaa kirjoittaa isoilla kirjaimilla, koska
toiset tietokannat jättävät pienellä kirjoitetut andit huomiotta, esim. Volter ei
oikein niistä selviä.

Jos olet kiinnostunut, miten aineistoa voidaan tältä osin parantaa analyyseja ajatellen, kannattaa
hakua tästä vielä täsmentää vaikkapa seuraavasti:

Tarkempi hakulauseke: statistics AND methods AND data AND skewness AND correction
tai muilla vastaavilla avainsanalla tai -sanoilla, näin tekstitarjokkaat liittyvät tarkemmin siihen,
mistä olet juuri nyt kiinnostunut.

Kokeile myös suomeksi: esim. tilastomenetelmät AND aineisto AND huipukkuus AND vinous
tai tarkennetulla haulla esim.: tilastomenetelmät AND aineisto AND vinous AND korjaus

Toinen esimerkki, voimme olla kiinnostuneita esimerkiksi tilastollisen merkitsevyyden (p-arvon) tulkitsemisesta ja siihen liittyvistä kysymyksistä ja probleemista (tätä kysymystähän käsitellään kirjassammekin melko laajasti). Tähän liittyvää lisäkirjallisuutta voimme niin ikään hakea edellisen mallin mukaisesti vaikkapa seuraavilla hakulausekkeilla:

2. TILASTOLLISEEN MERKITSEVYYTEEN LIITTYVIÄ
HAKULAUSEKE-ESIMERKKEJÄ

Yleishaku: ”statistical significances” tai ”significance probability” tai
”statistical significances of difference” (lainausmerkit lausekkeessa tarkoittavat, että
lausekkeen kaksi sanaa kuuluvat yhteen)

tarkempi hakulauseke (jos ollaan kiinnostunut erityisesti siitä, mitä tilanteelle voisi tehdä):
”significance probability” AND interpretation

kokeile myös suomeksi: ”tilastollinen merkitsevyys”, ”tilastollinen merkitsevyys” and tulkinta

Yleisesti lehtiarkistoihin ja tietokantoihin kannattaa mennä aina oman kirjaston palvelujen kautta (esim. ERICiin Volterin kautta). Verkosto kyllä löytyy vapaasti saatavilla oleva ERIC. Tämä ei ole kuitenkaan yhtä laaja kuin tilattu Ebscon ERIC-tietokanta. Suorat linkit esimerkiksi lehtiin toimivat esimerkiksi Turun yliopiston kampusverkossa, mutta muuten niihin kannattaa hakeutua Volterista.

Hakulauseissa voit käyttää myös katkaisumerkki *. Esimerkiksi Volterissa ja ERICissä sillä on usein isostikin väliä, hakeeko method* vai methods tai correct* vai correction, ne kun eivät osaa taivuttaa sanoja itsenäisesti. *-katkaisumerkin avulla hakulause ottaa huomioon myös hakutermien eri taivutusmuodot. Tätä kannattaa ainakin koittaa, jos hakutuloksia on vähän tai et löydä peruskäsitteen avulla hakemaasi.

***************
Lisäohjeita tietokantojen ja verkkohakukoneiden käytöstä

Yliopistojen kirjastojen sivuilta löytyy hyviä perusohjeita, esimerkiksi Turun yliopiston kirjaston sivuilta. Kirjastoista, erityisesti yliopistojen kirjastoista, voit pyytää neuvontaa ja apua kirjallisuuden löytämiseksi, linkkejä neuvontapisteisiin löydät kirjastojen kotisivuilta. Tietokantojen ja hakukoneiden käyttöohjeita löydät tarvittaessa lisää myös erilaisilta verkkosivuilta.

Jk.
Haluamme kiittää ylläolevan ohjeistustekstin kommentoinnista Turun yliopiston kirjaston
informaatikko Saara-Maija Kajavaa, näiden pohjalta saimme hiottua ohjeistusta merkittävästi eteenpäin.

Linkki kirjassa käytettyyn esimerkkiaineistoon (spss, excel, ascii) ja kirjassa käytetyn tilasto-ohjelman uusien versioiden keskeisiä "uutuuksia"

Kirjan esimerkkiaineisto SPSS, Excel ja ASCII -muodoissa (klikkaa ja tallenna)

SPSS:n TILAS-OHJELMAN UUSIEN VERSION ”UUTUUDET”

Kirjassamme tilasto-analyysien käytännön toteutus perustuu SPSS:n 26 versioon. Ohjelmasta tulee uusia versioita aika tiuhaan tahtiin. Yleisesti kirjassa annettu analyysien toteutusohjeistus pätee perusanalyysien kohdalla. Tämä koskee luonnollisesti myös teoksessa esitettyjä tilastollisten analyysien peruslähtökohtia ja analyysien tulkintoja, näihin liittyvät peruslähtökohdat muuttuvat suhteellisen hitaasti.

Yritämme listata tähän uusien versioiden keskeisimmät lisät sitä mukaan kun versioita julkaistaan.

SPSS 27:

Keskeisin uudistus on se, että eri analyysien tulosteisiin saa valittua aiempaa laajemmin myös efektikokoa mittaavia suureita luottamusväleineen. Analyysivalikosta löytyy nyt myös oma proseduuri erilaisille voimakkuusanalyyseille (power analysis). Ryhmävertailujen valikoimaan on lisätty suhteellisten osuuksien vertailuun liittyvä z-testi. Korrelaatioanalyysiin on lisätty lisäoptio, jolla tulosteisiin saa korrelaatiokertoimen yhteyteen myös korrelaatiokertoimen luottamusvälin.

Yhteydenotot

Kuulemme mielellämme kommenttejanne ja kehittämisideoitanne sekä teoksestamme että näiden sivujen sisällöstä ja kehittämisestä.

Saat meihin yhteyttä parhaiten sähköpostilla: etunimi.sukunimi@utu.fi

Juhani, Eero ja Mari