Rethinking the Late Medieval Relic (c. 1200–1550)

Myöhäiskeskiaikaiset reliikit: uudelleen arviointia (1200–1550)

Aiempi tutkimus reliikeistä eli pyhäinjäännöksistä on synnyttänyt olettaman, että katolisen kirkon reliikeille asettamien tiukkojen rajoitusten, syvällisten yhteiskunnallisten muutosten ja tiettyjen historiallisten tapahtumien seurauksena pyhäinjäännösten rooli ja merkitys heikkenivät radikaalisti sekä poliittisessa keskustelussa että ihmisten elämässä myöhäiskeskiajan Länsi-Euroopassa. Rethinking the Late Medieval Relic -hanke haastaa nämä tulkinnat näkemyksellään, että myöhäiskeskiaika ei ollut aikakausi, joka rajoitti pyhäinjäännösten merkitystä, vaan synnytti uutta moninaisuutta pyhään materiaalisuuteen. Näkökulma tuo esiin materiaalisuuden merkityksen ja arkisten esineiden ja hartauselementtien rajojen hämärtymisen myöhäiskeskiaikaisessa eletyssä uskonnossa, erityisesti dominikaanien kulttuurivaikutuksessa. Tutkimus keskittyy myös keskiaikaiseen liturgian ja sen synnyttämien mielikuvien mahdollisuuksiin pyhimyksiin ja yliluonnolliseen liittyvissä hartauskäytännöissä.

Tutkimushanke on Suomen Akatemian rahoittama (Akatemiatutkija Marika Räsänen) 2022–2027 (päätösnumero 349210) ja sijoittuu Turun yliopiston Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitokselle / Turku Centre for Medieval and Early Modern Studies. Lisätietoa projektista: Ossa gloriosa -sivustolta.