Mediassa
Tuulivoiman ja turismin yhteistyön mahdollisuudet Suomessa
Tuulivoiman ja turismin yhteistyön mahdollisuudet Suomessa
Usein kuulee sanottavan, että tuulivoimalat karkottavat turistit ja pilaavat maiseman. Kun asiaan tutustuu lähemmin ja katsoo myös kansainväistä mediaa, avautuu toisenlainen maailma: tuulivoimalat turistikohteina. Erityisesti Yhdysvalloissa ja Australiassa on yleistä viedä turismiryhmiä tuulipuistoihin. Eipä siinä mitään ihmeellistä sinänsä ole, jätevedenpuhdistamotkin kiinnostavat monia, muista teollisuuslaitoksista puhumattakaan.
Asiaa on tutkittu sekä kyselyin että tilastoihin perustuen eri puolilla maailmaa. Toisessa laidassa ovat ne turistit, jotka ovat valmiit tekemään erillisen matkan pelkän tuulivoiman takia, ja toisessa ne, joiden mielestä tuulivoimalat pilaavat maiseman kokonaan, eivätkä he niiden vuoksi matkusta paikkakunnalle. Näiden kahden ääripään väliin jää suuri joukko neutraalisti tuulivoimaan suhtautuvia. Suurinta osaa tuulivoima ei haittaa, mutta ei juuri kiinnostakaan. Tilastojen valossa turismin ei ole kuitenkaan todettu vähenevän tuulivoimarakentamisen seurauksena, vaikka kyselyissä negatiivinen asenne olisi nähtävissä. Lisäksi tuulivoiman vääjäämättä lisääntyessä niihin totutaan.
Eri alojen yhteistoiminta on tehokasta
Eri alojen yhteistoimintaa tulisi miettiä erityisesti synergiaetujen vuoksi. Myös Euroopan Unionissa on merellisten eli sinisten elinkeinojen edistämiseen liittyvä poliittinen tahto. Erityisen toivottavia olisivat erilaiset yhteiskäyttömuodot, jolloin voitaisiin hyödyntää samaa tilaa ja infrastruktuuria. Teoreettisesti tämä säästäisi tilaa ja energiaa sekä toisi tuloja paikkakunnalle. Toisaalta on syytä muistaa, että tuulivoimayhtiöt tuottavat energiaa ja tällaiset sivutoiminnat voivat jopa haitata sitä ilman merkittävää taloudellista hyötyä. Tuulivoimarakentamisen voisi yhdistää turismiin ja matkailualaan parempaa saavutettavuutta tavoiteltaessa. Tuulivoimarakentaminen vaatii infraa, kuten kestäviä teitä, joita voisi sitten hyödyntää muuten vaikeasti saavutettavissa olevien kohteiden tavoittamiseen. Muualla maailmassa yhdistämistä onkin jo toteutettu. Tuulivoima-alalle on eduksi edistää myönteistä asennetta tuulivoimaa kohtaan, mikä on mahdollista tietoisuutta ja tunnettuutta lisäämällä, ja tästä syystä yhtiöitä on mahdollista houkutella mukaan.
Tietoisuuden lisääminen tuulivoimasta
Tuulivoimaturismista monelle tulee ensimmäiseksi mieleen tuulivoimalan konehuoneeseen nouseminen joko hissillä tai tikkaita kiipeämällä ja ylhäältä maisemien katseleminen. Vanhemmissa tuulivoimaloissa ei yleensä ole hissiä. Ja jos onkin, niin se ei kulje ylös asti. Maisemien ihailu korkeuksista ei siis liikuntarajoitteisilta onnistu, ja kaikki eivät halua tai uskalla kiivetä, vaikka valjaissa kiipeäminen loisikin turvalliset puitteet. Tällaista maailmalla silti harrastetaan, mutta tavallista turistia voisi kiinnostaa ihan vain opastettu tuulivoimalan alakertaan meneminen ja siellä saatu informaatio. Ylös kiipeäminen vaatii tuulivoimalan sammuttamisen ja sen, että mukana seuraa kaksi koulutettua työntekijää, jotka osaavat tarvittaessa jopa tuoda tajuttoman henkilön alas konehuoneesta. Molemmat vaatimukset luonnollisesti maksavat, mutta ovat järjestettävissä.
Tuulivoiman infopisteet ja opastuskeskukset, joissa voisi olla myös käytöstä poistettuja tuulivoimalan osia, olisivat omiaan lisäämään tietoisuutta tuulivoimasta. Porissa, Reposaaren pengertien varrella, on ollut jo yli parikymmentä vuotta tuulivoimaa esittelevä opastuskeskus. Keskus on Suomen Hyötytuulen omistama ja sinne voi varata opastettuja käyntejä.
Merituulivoima on vielä asia erikseen, koska se on sekä vaikeammin saavutettavissa että toisaalta myös kiinnostavampi merimatkan takia. Tällaisiakin retkiä Pohjanmeren tuulivoimaloihin on järjestetty pienillä aluksilla sään salliessa.
Tutustumiskäynti Peittoon tuulivoimapuistoon
Hankkiaksemme lisää tietoa ja kokemusta tuulivoiman ja turismin yhdistämisestä teimme retken BlueCleanDigi-hankkeessa Peittoon tuulivoimapuistoon Porissa. Myös tuulivoima uusiutuvana energianlähteenä kiinnosti meitä. Tällä hetkellä katseet on suunnattu erityisesti vetytalouteen, ja vedyn tuottamisessa tarvitaan runsaasti sähköä. Mikäli sähkö on uusiutuvista energianlähteistä peräisin, kuten tuulesta tai auringosta, puhutaan vihreästä vedystä. Ihmisten myönteiset ajatukset tuulivoimasta liittyvätkin usein sen uusiutuvuuteen, mitä voisi käyttää hyödyksi myös matkailualaan liittyen.
Alun perin meillä oli ajatuksena ajaa hissillä ylös asti ja kiivetä viimeiset 15 metriä tikapuita, mutta tuulimyllyjen omistajan turvallisuusohjeistuksen tiukennuttua tämä ei ollutkaan mahdollista. Pienen maistiaisen kuitenkin hississä matkustamisesta saimme, sillä turvamääräykset mahdollistavat kahteen metriin nousemisen. Matkaa ylös jäi nousematta enää 138 metriä. Tässä kokeilussa voimalaa ei myöskään tarvinnut sammuttaa. Melko ahtaaseen hissikoppiin mahtuu kolme ihmistä ja matka ylös kestää kuutisen minuuttia. Saimme lisäksi hyvän opastuksen aiheeseen ja kuulimme muun muassa turvamääräyksistä, koulutuksista, myllyjen rakentamisesta, tehoista ja generaattoreista. Saimme myös kuulla, että 64-metriset siivet hubin kanssa painavat yhteensä 60 tonnia, mikä vastaa noin neljääkymmentä henkilöautoa.
Yhteistoiminnan laajenemisen esteitä ja ratkaisuita
Voimalaan kiipeäminen tai hissillä kulkeminen on säänneltyä GWO:n (Global Wind Organisation) turvamääräyksiin perustuen, mutta onnistuu, jos suorittaa kahden päivän turvallisuuskurssin. Tosin nämä kurssit eivät kovin halpoja ole. Toinen vaihtoehto, mikäli voimalan omistaja antaa luvan, on mennä ylös kahden turvallisuuskoulutetun ihmisen kanssa. Tästä tulee voimalan omistajalle kuluja, jotka pitäisi korvata. Lisäksi on epäselvää kuka ottaisi tällaisen bisneksen koordinoidakseen ja hoitaakseen. Tai olisiko tällainen toiminta ylipäätään kaupallistettavissa? Mieleen tulevat osa-aikaiset luonto-oppaat tai vastaavat, jotka voisivat ottaa tällaisenkin palvelun valikoimaansa. Luonnollisesti tuulivoimayhtiöt itsekin voisivat tällaista hoitaa.
Hyvä puoli olisi saada houkuteltua turisteja seudulle lisäpalveluilla, jotka toisivat tuloja muillekin tahoille. Lisäksi asenteet tuulivoimaa kohtaan oletettavasti parantuisivat. Usein esitetään melko kevyin perustein kriittisiä mielipiteitä ilman, että ne perustuvat faktoihin. Tuulivoiman haitoista puhuttaessa maisemahaitat ja meluongelmat nostetaan lähestulkoon aina esille. Mutta esimerkiksi aikoinaan, kun Porin seudulle pystytettyjen tuulivoimaloiden melua mitattiin, oli vaikeuksia saada luotettavia mittaustuloksia muiden äänien peittäessä voimaloiden melun alleen. Toisaalta pitää muistaa, että ihmiset kokevat asioita eri tavoin, ja toisille melu voi olla todellinen ongelma ja elämää häiritsevä tekijä. Tämän vuoksi tuulivoimapuistojen sijoittamista pohditaankin tarkoin, jotta hyödyt ja haitat tulisivat huomioiduiksi.
Työpaja tuulivoiman ja turismin yhdistämisestä
Järjestämme aiheesta pienimuotoisen työpajan 19.9.2022 sidosryhmien kanssa ja kartoitamme mahdollisuuksia, mutta toisaalta myös esteitä tuulivoiman ja turismin yhdistämiselle. Tarkoitus on kirjoittaa tärkeimpiä johtopäätöksiä ylös ja liittää ne BlueCleanDigi-hankkeen resurssipankkiin ja muutenkin tiedottaa asiasta.
Puhtaita teknologioita ja palveluita laivaliikenteeseen
Puhtaita teknologioita ja palveluita laivaliikenteeseen -artikkeli julkaistiin Suomen Konepäällystöliiton julkaisemassa Voima ja Käyttö -lehdessä nro 6-7/2022, sivut 11-12 (linkki lehteen). Voima- ja käyttö -lehtien arkisto on sivulla https://www.konepaallystoliitto.fi/voima-ja-kaytto/
Artikkeli käsittelee Raumalla 14.10.2022 järjestetyn “Uudet fosssiilittomat polttoaineet liikenteessä” -asiantuntijatilaisuudessa tuloksia. Kirjoittana on projektipäällikkö Sari Repka.
Kilpailukykytekijät satakuntalaisessa meriteollisuusverkostossa
Kilpailukykytekijät satakuntalaisessa meriteollisuusverkostossa on julkaistu Satakunnan Kansassa yliökirjoituksena 27.5.2022. Kirjoittajina ovat Salla Siivonen ja Anne Suominen, jotka työskentelevät BlueCleanDigi-hankkeessa.
Meriteollisuus tulee nähdä yksittäisten toimijoiden sijaan arvoketjuna ja ekosysteeminä. Arvonluonti on yhä enemmän siirtynyt yksittäisistä yrityksistä verkostoihin ja ekosysteemeihin. Se on haastanut prosessit ja käytännöt, joilla verkostoja rakennetaan ja johdetaan.
Verkostoilla on omat arvonluontilogiikat, jotka kytkeytyvät verkostotyypin lisäksi sen ohjauskäytäntöihin. Keskeistä toimivalle yhteistyölle verkostokumppaneiden välillä on keskinäinen arvostus ja luottamus.
Satakunnassa on perinteisesti vahva, maailmanluokan osaaminen meriteollisuudessa. Osaava henkilöstö ja toimiva yhteistyöverkosto ovat kehittäneet ja kehittävät alaa jatkuvasti kovassa muutos- ja kilpailutilanteessa.
Rauma Marine Constructions Oy (RMC) suunnittelee ja toteuttaa tuotteensa soveltaen verkostomaista liiketoimintamallia. Sen verkostomalli perustuu pitkäjänteisiin, strategisiin kumppanuuksiin meriteollisuusverkostoyritysten kanssa.
RMC on vastuullinen suomalainen laivanrakennusyhtiö, joka toimittaa asiakkailleen yksilöllisiä ja energiatehokkaita erikoisaluksia. Kaikki projektit isoista automatkustajalautoista sotalaivoihin toteutetaan tiiviissä yhteistyössä lähialueidemme kumppaniyritysten kanssa. Tällä toimintamallilla varmistamme osaavien tekijöiden joustavan saatavuuden sekä pystymme tarjoamaan juuri tilaajan tarpeisiin suunniteltuja laivoja kilpailukykyisesti.
Vastuullisuus on keskeisessä roolissa meriteollisuuden toiminnassa. Käynnissä oleva vihreä siirtymä tarjoaa paljon uusia mahdollisuuksia koko alalle.
Satakunnan alueella toimii paljon menestyksekkäitä meriteollisuuden yrityksiä, kuten laite- ja systeemitoimittajia (esimerkiksi Steerprop Oy, Kongsberg Maritime Finland Oy, Alfa-Laval Oy, LMG Finland Oy), suunnittelutoimistoja (esimerkiksi Planneri Oy, Etteplan Finland Oy) ja erikoistuneita konepajoja (esimerkiksi Aslemetals Oy).
RMC:n strategisen verkostokumppanin, Porissa toimivan Enersense Oyj:n ydinstrategia on päästöttömien energiaratkaisujen toteuttaminen, mikä tukee osaltaan meriteollisuuden siirtymää kohti hiilineutraaleja ratkaisuja. Enersensen tavoitteena on vähentää meriliikenteen ympäristöpäästöjä johdonmukaisesti.
Enersensellä ja RMC:llä on pitkä yhteinen historia. Yhtiöt kehittävät hyvässä yhteistyössä toimintatapojaan jatkuvasti. Vastuullisuus toiminnassa tarkoittaa monia asioita, kuten ympäristö- ja työturvallisuusasioiden huomioimista kaikessa tekemisessä
Satakuntalaiset meriteollisuuden yritykset kehittävät jatkuvasti vastuullisuuttaan. Tästä esimerkkinä on Enersensen omistajuus vihreän vedyn tuottajayhtiö P2X:ssä. Todennäköisesti tulevaisuudessa vetylaivat tulevat lisääntymään.
Tässä kehityksessä mukana oleminen – ensimmäisten joukossa maailmassa – tarjoaa hienon mahdollisuuden satakuntalaiselle meriteollisuudelle. Arvonluonnin siirtyminen verkostoihin ja vastuullisuuden mukaantulo entistä enemmän osaksi liiketoimintaa tulee vaikuttamaan tulevaisuudessa tapaan, jolla meriteollisuuden verkostoja tai niissä tapahtuvaa osaamista ja innovointia johdetaan.
Satakuntalaisen meriteollisuuden kehittäminen on osa Turun yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus ja tutkimuskeskuksen (MKK) ja Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön yhteistyötä Satakunnassa. Käynnissä olevassa, Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamassa BlueCleanDigi-hankkeessa tavoitteena on tukea Satakunnan sinisen talouden yritysten kaksoissiirtymää hiilineutraaliin ja digitaalisempaan yritystoimintaan.
KIRJOITTAJAT:
Salla Siivonen, tutkimuspäällikkö, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö, Porin yliopistokeskus
Anne Suominen, erikoissuunnittelija, Turun yliopisto, Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus
https://www.satakunnankansa.fi/lukijalta/art-2000008842667.html