Uudet polttoainevaihtoehdot kiinnostivat

BlueCleanDigi- ja MERI-CLEANTECH-hankkeiden tilaisuus keräsi runsaasti osallistujia Turun yliopiston Rauman kampukselle 14.10.2022. Uudet polttoainevaihtoehdot ja niiden erilaiset käyttömahdollisuudet herättivät runsaasti keskustelua.

Uusia polttoaineratkaisuja ja niiden käyttömahdollisuuksia meriliikenteessä esitteli Janne Valkonen DNV:ltä.

Merenkulun ohella DNV toimii myös energia-alalla sekä digitaalisten sovellusten ja ratkaisujen parissa. Uusimmat raportit Maritime Forecast to 2050 ja Energy Transition Outlook 2050 ovat juuri ilmestyneet. Merenkulussa uusia teknologioita on saatavilla noin 3-8 vuoden kuluessa. Aluksilla on tehtävä isoja investointeja, mutta maalla tapahtuva kehitys vaikuttaa paljon tulevaisuuden polttoaineiden kehitykseen. Polttoaineet, niiden hinta ja saatavuus ovat ratkaisevia tekijöitä, samoin kuin energian varastointimahdollisuudet. Tulevaisuuden toimintaan ja vaihtoehtoihin vaikuttavat myös sääntely ja politiikat, lastinomistajien ja vuokraajien odotukset sekä saatavilla oleva rahoitus. On rakennettava tehokkaita, mahdollisimman vähän polttoainetta käyttäviä laivoja, jotka pyrkivät vähähiilisyyteen. Kuitenkin 67 % laivarakennuksen tilauskannasta on edelleen perinteisiin polttoaineisiin. LNG:n osuus 30 % on isoin muista vaihtoehdoista. DNV:n “Alternative Fuels Insight” seuraa uusien polttoaineiden käyttöönottoa globaalisti.  Globaali laivasto on kokonaisuudessaan noin 70 000 alusta, ja niistä vain osa käyttää jotain vaihtoehtoista polttoainetta.

DNV:n skenaariot perustuvat IMOn hiilidioksidin vähennystavoitteisiin, jotka ovat velvoittavia ja tulevat tiukentumaan.  Lisäksi on alueellisia merialuekohtaisia tavoitteita, mukaan lukien EU:n tavoitteet. TRL (technology readiness level) kuvaa teknologian käyttöönoton astetta. Vety on tulossa laivoihin vähän myöhemmin. Ammoniakin osalta riskinä on sen myrkyllisyys hengitettynä. CCS eli hiilen talteenottoteknologia on myös kehittymässä. Metanoli vaatii enemmän tilaa laivalla. Laivat tilataan aina tiettyyn liikenteeseen, ja polttoaineen saatavuus huomioidaan. Arviona on, että biopolttoaineet alkaisivat yleistyä noin vuodesta 2025 alkaen myös meriliikenteessä, ja niitä voidaan käyttää LNG-laivoissa.  Biopolttoaineiden ongelmana on saatavuus. Sähköllä voidaan tuottaa nestemäisiä polttoaineita.

Keskustelussa nousi esille se, ettei ydinenergia ei ole mukana DNV:n skenaarioissa. Se nousee esille useammin, mutta yleinen mielipide ei sitä välttämättä vielä tue. Ydinvoimalainsäädäntö on juuri Suomessa valmistelussa, mutta laivateollisuus ei ole ollut siinä mukana.  USA:n lentotukialukset ovat ydinkäyttöisiä, ja ydinvoimaa käytetään myös sukellusveneissä. Venäjällä ydinenergiaa käytetään jäänmurtajissa ja olemassa on yksi ydinkäyttöinen rahtialus. Tavoitteena on, että hiilineutraali LNG ja MGO tulevat suurelta osin korvaamat niiden fossiiliset versiot. Ammoniakin ja metanolin hinnan olisi laskettava. Tuuliavusteiset vaihtoehdot ovat myös mahdollisia ja energian säästö pitää muistaa.

Käytön monitorointia esitteli Sari Repka Merenkulkualan koulutus – ja tutkimuskeskuksesta.

Rikki ja typpi ovat jo sääntelyn alla. On huomattava, että sääntely ei saisi aiheuttaa uusia ongelmia. Esimerkiksi rikkipesureissa pitäisi siirtyä suljetun kierron pesureihin avoimien sijaan. Päästöjen vähentämis- ja valvontateknologioissa on mahdollisuuksia yrityksille. MERI-CLEANTECH kartoittaa meriteollisuusalan yritysten lisäksi muiden sektorien yrityksiä, joilla voisi olla tarjottavaa. Valvontateknologioita on kehitetty jo pitkään, ”nuuskijoita” (sniffer) on sijoitettu esimerkiksi Göteborgiin ja Ison Beltin siltaan. Tietoa yksittäistä laivoista on saatavilla. Esimerkiksi älypoiju on suomalainen innovaatio. Mittausteknologiaa voidaan soveltaa myös drooneissa ja muutama yritys Itämeren ympärillä tarjoaa tällaista palvelua. Metaania ei vielä ole säännelty. Tulossa on sääntelyä, joka voidaan täyttää sekoituksilla fossiilisen ja fossiilittoman polttoaineen välillä, mitä voidaan selvittää radiohiilimenetelmillä.

Tuulivoiman tulevaisuuden näkymiä valaisi Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistys Ry:stä.

Energiaomavaraisuuteen on vielä paljon matkaa Suomessa. Energiaan luetaan mukaan sähkö, lämpö, liikenne ja teollisuuden käyttövoima. Tuulivoiman määrä kasvaa nopeasti, ja 5 000 MW saavutetaan vuonna 2022. Sähköstä tuotetaan tuulivoimalla nyt noin 10 % , ja arviolta 25 % vuonna 2025. Korkeammat voimalat ja pidemmät lavat mahdollistavat yli kolmikertaisen tuoton verrattuna 10 vuoden takaiseen tilanteeseen. Fingridin arvio on 21 GW tuulivoimalla vuonna 2030. Kysymyksenä onkin kuinka paljon ja nopeasti sähkönkulutus kasvaa ja milloin kasvu tapahtuu? Power-to-X (P2X) ratkaisuna voidaan tuottaa vetyä ja muita polttoaineita. Merituulivoimalla ja meriliikenteellä on kytkös. Kulutuksen joustoihin pitäisi varautua ja luoda energiavarastot.

Kysyttiin, josko keskituulinopeudet ovat nousseet ja hyödyntäneet tuulivoima-alaa? Tämä ei ole vielä nähtävissä. Yli 25m/s tuulella voimalat sulkeutuvat. Tuulivoima syö omaa kannattavuuttaan, koska hinta laskee, jos tuulee sopivasti. Olisi hyvä saada rakennettua tuulivoimaa tasaisesti ympäri maata, kuten Suomenlahdelle ja Itä-Suomeen,  jotta tuuliolosuhteet eri puolilla maata voidaan hyödyntää.

Vedyn ja sähköpolttoaineiden valmistuksesta ja käytöstä kertoi Tuomo Rinne P2X Solutions Oy:ltä.

Vuonna 2020 perutettu P2X Solutions on vihreän vedyn ja synteettisten polttoaineiden tuottaja ja jakelija kattaen e-metaanin, e-metanolin ja e-ammoniakin. Arvioidaan että vihreän vedyn osuus on arviolta 24 % vuonna 2050. Oleellista on, miten sääntely kehittyy. EU:n vetystrategia julkaistiin vuonna 2020 ja vedyn tavoiteosuus on kasvanut edelleen RePowerEU-suunnitelmassa 2022. Kysymyksenä on varastointitarve sekä joustava kulutus. Hyötysuhde vähenee muuntoprosessissa, mutta toisaalta voidaan kysyä miten käy, jos dekarbonisaatiota ei tapahdu.

Kysymyksenä on ovatko tuotantolaitokset keskitettyjä vai hajautettuja tulevaisuudessa, missä vetyä käyttävät laitokset sijaitsevat? Turvallisuuskysymykset on huomioitava. Tuotantokustannukset ovat fossiilisilla polttoaineilla halvimmat, biopolttoaineilla kalliimpia ja synteettiset vielä niitä kalliimpia. Biopolttoaineiden lähteet voivat olla yhä vaikeampia hyödyntää, jolloin niiden tuotantokustannukset nousevat ja eri polttoaineiden tuotantokustannukset lähenevät toisiaan. Synteettisiä polttoaineita tarvitaan. Uusiutuvien polttoaineiden hinta ei voi olla kilpailukykyinen fossiilisten kanssa. Päästökauppa on hyvä keino nostaa fossiilisten hintaa. Vetylaitoksen optimipaikka on lähellä tuulivoimaa ja käyttäjiä, ja yhteistyötä tarvitaan.

Meriauran Riinu Walls esitteli uusia laivapolttoaineita varustamon näkökulmasta.

Meriaura keskittyy bulkki- ja projektikuljetuksiin, ja varustamolla on omaa bioöljytuotantoa. Ensimmäinen kaupallinen bioöljyä käyttänyt alus oli Meriauralla, jopa 96 % vähennys hiilidioksidipäästöihin verrattuna MGO:hon. Käytetty bioöljy ei ole ruoaksi kelpaavaa. Haasteena on raaka-aineen saatavuus, ja miten sitä riittää kaikille toimijoille. Päästölaskennassa mukana on myös materiaalin keräily, joten eriä ei kannata hakea kaukaa. Hiilijalanjäljen raportointi saatavilla asiakkaille. Meriaura on juuri tilannut vihreällä ammoniakilla toimivan dual fuel -laivan. Lisää koulutusta tarvitaan, kuten sähköoppia ja digiosaamista, mutta myös tutkimusta liittyen turvallisuuteen, synteettisiin polttoaineisiin ja päästöihin.

Bunkrausinfraa puuttuu, verkostointia ja yhteistyötä sekä avoimuutta tarvitaan. Rahtialuksilla ongelmana on akkujen ylimääräinen paino ja se että ne vievät lastitilaa. Tuuliroottoreilla on samoja haasteita, ja ne toimivat aluskohtaisesti. Päästökauppaan tarvittaisiin mukaan yli 400 GT:n alukset, nyt mukana ovat yli 5000 GT:n alukset. EU:ssa kolmikantaneuvottelut ovat meneillään. Jääolosuhteet nostavat polttoaineen kulutusta. Hiilijalanjäljestä olisi päästävä kasvihuonekaasujen sääntelyyn. Myös muut merenkulun päästöt, kuten ruuman pesuvedet ja käymälävedet olisi huomioitava.

Rahoitusta kasvuun ja kansainvälistymiseen esitteli Carita Vastinesluoma Satakunnan ELY-keskuksesta.

Team Finland verkosto kattaa useita palveluja yrityksille, ja Suomessa aluetoimintaa koordinoidaan ELY-keskuksissa. Satakuntaisille yrityksille tarjotaan koordinoidusti tukea erilaisten rahoitusvaihtoehtojen kautta. Uusi ohjelmakausi on alkanut, ja vihreä siirtymä näkyy rahoitusohjelmissa. Osallistua voivat jo kansainvälistyneet yritykset ja yritykset, jotka ovat aloittamassa kansainvälistymistä. Esimerkiksi sivusto https://www.marketopportunities.fi tarjoaa maaraportteja ja kaupankäyntimahdollisuuksia.

Tilaisuuden jatkotoimenpiteinä on sovittu tapaamisia hankkeiden kehittämiseksi alustavasti ainakin seuraavista aiheista: satamien rooli hubina muuttuvassa tilanteessa, uudet polttoaineet ja turvallisuus sekä merenkulkualan uudenlaiset koulutustarpeet. Seuraa uutisiamme ja tule mukaan seuraaviin tapahtumiimme!