Tutkimuksesta
Moninaisuus suomalaisessa sarjakuvahistoriassa: vähemmistöt ja itserepresentaatio -hanke (2023–2026) pyrkii moninaistamaan käsityksiä suomalaisesta sarjakuvataiteesta ja sen historiasta. Hanke selvittää, miten vähemmistöihin kuuluneiden sarjakuvantekijöiden taide asemoituu suomalaisen sarjakuvan kentälle, miten he ovat käsitelleet vähemmistöryhmiään koskevia kysymyksiä sarjakuvissaan ja millaisia ilmaisukeinoja he ovat tähän käyttäneet.
Monitieteinen, taiteiden tutkimusta ja sosiologiaa yhdistävä hanke tutkii suomalaisen sarjakuvan kehityskulkuja 1800-luvun puolestavälistä 2020-luvulle saakka. Hanke keskittyy erityisesti ruotsinkielisen väestön, naisten ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen sarjakuvaan. Tutkimuksen tarkoitus on
- dokumentoida vaille tutkimusta jääneen suomalaisen sarjakuvan historiaa
- tarkastella vähemmistöjen ja enemmistöjen muuttuvia suhteita sarjakuvan kentällä ja sitä kautta laajemmin yhteiskunnassa
- tutkia sarjakuvaa itserepresentaation ja identiteettien tuottamisen ja tarkastelun välineenä
- tuottaa uutta tietoa vähemmistöistä sekä niiden erillisistä ja yhteenkietoutuneista historioista.
Hanke yhdistää yksittäisten taiteilijoiden ja heidän teostensa muodon ja sisällön tarkastelun laaja-alaiseen yhteiskunnalliseen ja historialliseen analyysiin. Se tutkii vähemmistötekijöiden sarjakuvia ja kentällä toimimisen edellytyksiä yhtäältä suhteessa muihin kentän toimijoihin – näihin kuuluvat muut taiteilijat, julkaisijat, kriitikot, instituutiot ja yleisöt. Toisaalta hanke tarkastelee taiteellisen toiminnan edellytyksiä historiallisten olosuhteiden ja muutosten valossa – näihin lukeutuvat esimerkiksi muutokset kielipolitiikassa, sukupuolten tasa-arvossa sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksissa.
Osahankkeet
Tutkimus koostuu kolmesta osahankkeesta, joista kukin keskittyy yhden tietyn vähemmistön – ruotsinkielisen väestön, naisten sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen – sarjakuvaan. Jaottelun tarkoituksena on tuoda esille kunkin vähemmistöryhmän toimintaa ja asemaa suomalaisessa sarjakuvassa. Käytännössä erilaiset vähemmistöpositiot kuitenkin kietoutuvat usein yhteen, ja siten osahankkeiden rajat ovat limittyvät ja näennäiset.
Ensimmäisessä osahankkeessa dokumentoidaan ja analysoidaan ruotsinkielisen vähemmistön sarjakuvahistoriaa – teoksia, tekijöitä, julkaisukanavia – johon tutkimus ei ole aiemmin kiinnittänyt huomiota. Osahankkeessa tarkastellaan Suomen ruotsinkielisen sarjakuvan yleispiirteitä, sarjakuvatuotantoa erilaisilla toimintakentillä sekä sarjakuvatuotannossa ilmeneviä kielistrategioita. Lisäksi tutkimus selvittää, miten kielivähemmistön muuttuvaa identiteettiä ja suhdetta ympäröivään yhteiskuntaan ja kielelliseen enemmistöön on kuvattu sarjakuvan keinoin. Päävastuu tästä osahankkeesta on Ralf Kaurasella, joka toimii myös hankkeen vastuullisena johtajana.
Toisessa osahankkeessa tutkitaan naistaiteilijoiden asemaa suomalaisen sarjakuvahistorian eri vaiheissa ja naisten itserepresentaatiota heidän sarjakuvatuotannossaan. Osahanke etsii tuntemattomiin jääneiden naistaiteilijoiden sarjakuvia ja analysoi, miten naistaiteilijat ovat käsitelleet esimerkiksi sukupuolten tasa-arvoon, sukupuolen sosiaaliseen rakentuneisuuteen, ruumiillisuuteen ja seksuaalisuuteen liittyviä teemoja. Toiseksi osahanke selvittää, miten naistekijöiden taide on murtanut ja muuttanut normatiivisia käsityksiä sarjakuvataiteen ilmaisun ja sisällön rajoista ja mahdollisuuksista. Osahankkeen vastuututkija on Leena Romu.
Kolmannessa osahankkeessa tutkitaan sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen tuottamaa sarjakuvaa ja sen ympärille muodostuneita yhteisöjä. Tutkimuksen painopiste on erityisesti 1960-luvun jälkeisessä ajanjaksossa, mutta se pyrkii tarkastelemaan myös varhaisempaa sarjakuvaa queerin linssin läpi. Osahanke tutkii muun muassa, missä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien tekijöiden sarjakuvaa on julkaistu, miten sarjakuvaa on hyödynnetty osana sateenkaariaktivismia ja miten sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuutta on käsitelty sarjakuvassa. Lisäksi osahanke tarkastelee sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien sarjakuvataiteilijoiden yhteisöllistä toimintaa. Osahankkeen vastuututkija on Anna Vuorinne.
Yhteistyötahot
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS)
Svenska litteratursällskapet i Finland (SLS)
Tippelill. Den svenska barnlitteraturforskningen och –kritiken i Finland
Trans*Creative: Health, Violence, and Environment in Trans Cultural Production